7 luku

Vuorisaarnan jatkoa ja loppu: Jeesus varoittaa tuomitsemasta 1 – 5 ja antamasta pyhää saastaisille 6, neuvoo rukoukseen 7 – 11 ja lähimmäisenrakkauteen 12, kehoittaa menemään sisälle ahtaasta portista 13, 14, kavahtamaan vääriä profeettoja 15 – 20 ja noudattamaan Isän tahtoa 21 – 23 sekä teroittaa lopuksi sanojensa noudattamisen tärkeyttä 24 – 27 Vuorisaarnan vaikutus kansaan 28, 29.

1 Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi;

1 Älkää tuomitko, jottei teitä tuomittaisi,

1. Älkäät tuomitko, ettei teitä tuomittaisi.

1. ÄLkät duomitco ettei teitä duomitais:

1. Elket * domitco/ ettei te domitaisi. (Älkäät tuomitko/ ettei te tuomittaisi.)

2 sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.

2 sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä tuomitaan teidät, ja millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille (takaisin).

2. Sillä millä tuomiolla te tuomitsette, pitää teitä tuomittaman, ja sillä mitalla, jolla te mittaatte, pitää teille jälleen mitattaman.

2. Sillä millä duomiolla te duomidzetta pitä teitä duomittaman. Ja sillä mitalla jolla te mittatta pitä teille myös mitattaman.

2. Sille että samalla domiolla/ iolla te domitzetta/ pite te domittaman. Ja samalla mitalla/ iolla te mittat/ pite teillen mitattaman. (Sillä että samalla tuomiolla/ jolla te tuomitsette/ pitää te tuomittaman. Ja samalla mitalla/ jolla te mittaat/ pitää teillen mitattaman.)

3 Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?

3 Kuinka näet roskan, joka on veljesi silmässä etkä huomaa hirttä, joka on omassa silmässäsi?

3. Miksis siis näet raiskan, joka on veljes silmässä, ja et äkkää malkaa omassa silmässäs?

3. Mixis sijs näet raiscan weljes silmäs ja et äckä malca omas silmäsäs?

3. Mixi sijs sine näet raiskan sinun welies silmes/ ia ett sine äckäie hirte/ ioca ombi sinun silmeses? (Miksi siis sinä näet raiskan sinun weljesi silmässä/ ja et sinä äkkää hirttä/ joka ompi sinun silmässäsi?)

4 Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Annas, minä otan rikan silmästäsi', ja katso, malka on omassa silmässäsi?

4 Tai kuinka voit sanoa veljellesi: Annas, minä otan pois roskan silmästäsi, ja katso hirsi on omassa silmässäsi?

4. Taikka, kuinka sinä sanot veljelles: pidäs, minä otan raiskan silmästäs; ja katso, malka on omassa silmässäs?

4. Taicka cuinga sinä sanot weljelles: pidäs minä otan raiscan silmästäs ja cadzo malca on omas silmäsäs?

4. Taica quinga sine sanot welielles/ pidhes/ mine otan raiskan sinun silmestes/ ia catzo hirsi on sinun silmeses? (Taikka kuinka sinä sanot weljellesi/ pidäs/ minä otan raiskan sinun silmästäsi/ ja katso hirsi on sinun silmässäsi?)

5 Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä.

5 Tekopyhä, ota ensin hirsi pois omasta silmästäsi, ja sitten näet selvästi ottaa pois roskan veljesi silmästä.

5. Sinä ulkokullattu, heitä ensin malka ulos sinun silmästäs, ja katso sitte, kuinka saisit raiskan ulos veljes silmästä.

5. Sinä wiecas heitä ensin malca ulos sinun silmästäs ja cadzo sijtte cuingas saisit raiscan ulos sinun weljes silmäst.

5. Sine vlcocullattu/ heite ensin hirsi vlgos sinun silmestes/ ia sijtte catzo quingas wlosotaisit raiskan sinun welies silmest. (Sinä ulkokullattu/ heitä ensin hirsi ulos sinun silmästäsi/ ja sitten katso kuinkas ulos ottaisit raiskan sinun weljesi silmästä.)

6 Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä.

6 Älkää antako pyhää koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, jotteivät ne tallaisi niitä jalkoihinsa ja kääntyisi ja repisi teitä”

6. Älkäät antako koirille pyhää, ja älkäät päärlyjänne heittäkö sikain eteen, ettei he niitä joskus tallaa jaloillansa, ja käännä itsiänsä, ja repele teitä.

6. ÄLkät andaco coirille pyhä ja älkät teidän Pärlyjänne heittäkö sicain eteen ettei he nijtä joscus talla jalgoillans ja käändäwät nijn idzens teitä wastan ja repelewät teitä.

6. Elket andaco * coirain site quin * pyhe on/ ia elket teiden perlöien heittekö * sikaden eteen/ ettei he nijte ioskus talla ialgoilans/ ia heidens teidhen wastan kiendeuet/ ia repiuet teite. (Älkäät antako koirain sitä kuin pyhä on/ ja älkäät teidän pärlyjän heittäkö sikain eteen/ ettei he niitä joskus tallaa jaloillansa/ ja heidäns teidän wastaan kääntäwät/ ja repiwät teitä.)

7 Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan.

7 Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan."

7. Anokaat, niin teille annetaan: etsikäät, niin te löydätte: kolkuttakaat, niin teille avataan.

7. ANocat nijn teille annetan: edzikät nijn te löydätte: colcuttacat nijn teille awatan:

7. Anocat/ ia teille annetan. Etziket/ ia te leudhette/ Colkuttacat/ ia teille awatan. (Anokaat/ ja teille annetaan. Etsikäät/ ja te löydätte/ Kolkuttakaat/ ja teille awataan.)

8 Sillä jokainen anova saa, ja etsivä löytää, ja kolkuttavalle avataan.

8 Sillä jokainen anova saa ja etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.

8. Sillä jokainen, joka anoo, hän saa, ja joka etsii, hän löytää, ja kolkuttavalle avataan.

8. Sillä jocainen joca ano hän saa: ja cuca ikänäns edzi hän löytä ja colcuttawalle awatan.

8. Sille iocahinen quin ano/ hen saapi/ Ja cukaikenens etzipi/ hen leutepi/ ia colcuttaialle awatan. (Sillä jokahinen kuin anoo/ hän saapi/ ja kuka ikänänsä etsiipi/ hän löytääpi/ ja kolkuttajalle awataan.)

9 Vai kuka teistä on se ihminen, joka antaa pojallensa kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää,

9 Vai kuka teistä on ihminen, joka antaa pojalleen kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää.

9. Eli onko teistä joku ihminen, jolta hänen poikansa anois leipää: antaisko hän hänelle kiven?

9. Eli ongo teisä jocu ihminen jolda hänen poicans anois leipä annaisco hän hänelle kiwen?

9. Eli ongo ioku teiste Inhiminen/ iolda/ ios henen poica's leipe anois/ andaco hen henelle kiwen? (Eli onko joku teistä ihminen/ jolta/ jos hänen poikansa leipää anoisi/ antaako hän hänelle kiwen?)

10 taikka, kun hän pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen?

10 tai kun hän pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen?

10. Eli jos hän kalaa anois: antaisko hän hänelle käärmeen?

10. Eli jos hän cala anois annaisco hän hänelle kärmen?

10. Taicka ios hen cala anois/ andaco hen henelle Kärmen? (Taikka jos hän kalaa anoisi/ antaako hän hänelle käärmeen?)

11 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä häneltä anovat!

11 Jos siis te jotka olette pahoja, osaatte antaa hyviä lahjoja lapsillenne, kuinka paljoa ennemmin Isänne, joka on taivaissa, antaa hyvää niille, jotka Häneltä anovat.

11. Jos siis te, jotka pahat olette, taidatte hyviä lahjoja antaa teidän lapsillenne, kuinka paljoa enempi teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa niille hyviä, jotka häneltä anovat?

11. Jos te jotca pahat oletta taidatte hywiä lahjoja anda teidän lapsillen cuinga paljo enä teidän Isän joca on taiwais anda nijlle hywiä jotca häneldä anowat.

11. Jos nyt te/ iotca pahat oletta/ taidhat hyuet lahiat anda teiden lastenna/ Quinga palio enämin teiden Isen/ ioca on Taiuais/ andapi hyuije nijlle iotca anouat henelde? (Jos nyt te/ jotka pahat oletta/ taidat hywät lahjat antaa teidän lastenne/ Kuinka paljon enemmin teidän Isän/ joka on taiwaissa/ antaapi hywiä niille jotka anowat häneltä?)

12 Sentähden, kaikki, mitä te tahdotte ihmisten teille tekevän, tehkää myös te samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat.

12 Sen vuoksi, kaikki mitä tahdotte ihmisten tekevän teille tehkää tekin samoin heille; sillä tämä on laki ja profeetat.

12. Kaikki siis, mitä te tahdotte, että ihmiset pitää teille tekemän, niin te myös heille tehkäät; sillä tämä on laki ja prophetat.

12. CAicki sijs mitä te tahdotta että ihmiset pitä teille tekemän nijn te myös heille tehkät: sillä nämät owat Laki ja Prophetat.

12. Caicki sis mite te tahdotta/ että Inhimiset pite teiden tekemen/ nijn mös te techkette heille. Sille nemet ouat Laki ia Prophetat. (Kaikki siis mitä te tahdotte/ että ihmiset pitää teidän tekemän/ niin myös te tehkäätte heille. Sillä nämät owat laki ja profeetat.)

13 Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät;

13 Menkää sisälle ahtaasta portista, sillä se portti on avara ja se tie leveä, joka vie sisälle kadotukseen, ja paljon on niitä jotka käyvät siitä sisälle.

13. Menkäät ahtaasta portista sisälle; sillä se portti on lavia ja avara tie, joka vie kadotukseen, ja niitä on monta, jotka siitä sisälle menevät;

13. MEngät ahtast portist sisälle sillä lawia portti ja awara tie wie cadotuxen jota monda waeldawat.

13. Menget sisele sijte achtast portist/ Sille että lauia ombi se porti/ ia awara tije/ ioca poiswete cadhotuxen/ ia mo'da ouat/ iotca sen cautta waeldauat. (Menkäät sisälle siitä ahtaasta portista/ Sillä että lawea ompi se portti/ ja awara tie/ joka pois wetää kadotukseen/ ja monta owat jotka sen kautta waeltawat.)

14 mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.

14 Sillä se portti on ahdas ja se tie kaita joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.

14. Ja se portti on ahdas, ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat, jotka sen löytävät.

14. Ja se portti on ahdas ja tie caita joca wie elämähän ja harwat sen löytäwät.

14. Ja se porti ombi ahdas/ ia tie caita/ ioca wetäpi elemehen/ ia haruat ne ouat/ iotca sen leuteuet. (Ja se portti ompi ahdas/ ja tie kaita/ joka wetääpi elämähän/ ja harwat ne owat/ jotka sen löytäwät.)

15 Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.

15 Varokaa vääriä profeettoja, jotka tulevat luoksenne lammasten vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia.

15. Mutta kavahtakaat teitänne vääristä prophetaista, jotka teidän tykönne lammasten vaatteilla tulevat, mutta sisältä he ovat raatelevaiset sudet.

15. CAwahtacat sijs teitän wääristä Prophetaista jotca teidän tygön lammasten waatteilla tulewat mutta sisäldä he owat raatelewaiset sudet.

15. Cauattacat sijs teiden nijste wäriste Prophetaijst/ iotca tuleuat teiden tygene lammasten watteilla/ mutta siseldä he ouat rateleuaiset swdhet. (Kawahtakaat siis teidän niistä wääristä prophetaista/ jotka tulewat teidän tykönne lammasten waatteilla/ mutta sisältä he owat raatelewaiset sudet.)

16 Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?

16 Tunnette heidät hedelmistään. Ei kai orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?

16. Heidän hedelmistänsä te tunnette heidät: hakeeko joku viinamarjoja orjantappuroista, taikka fikunia ohdakkeista?

16. Heidän hedelmistäns te tunnetta heidän. Hakeco jocu wijnamarjoja orjantappuroist? taicka ficunita ohdackeista?

16. Heiden hedhelmestens pite teiden tundeman heiden. Hakeco iocu winamarioi orientappuroist? taicka ficunita ohdakeista? (Heidän hedelmästänsä pitää teidän tunteman heidän. Hakeeko joku wiinamarjoja orjantappuroista? taikka wiikunia ohdakkeista?)

17 Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä.

17 Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee huonoja hedelmiä.

17. Niin jokainen hyvä puu kasvaa hyvät hedelmät; mutta mädännyt puu kasvaa häijyt hedelmät.

17. Nijn jocainen hywä puu caswa hywät hedelmät mutta mädänny puu häijyt hedelmät.

17. Nin iocahinen hyue puu/ teke hyuet hedhelmet/ Mutta paha puu teke heiudh hedhelmet. (Niin jokahinen hywä puu/ tekee hywät hedelmät/ Mutta paha puu tekee häijyt hedelmät.)

18 Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä.

18 Ei hyvä puu voi tehdä huonoja hedelmiä eikä huono puu voi tehdä hyviä hedelmiä.

18. Hyvä puu ei taida häijyjä hedelmiä kasvaa, eikä mädännyt puu hyviä hedelmiä kasvaa.

18. Hywä puu ei taida häijyjä hedelmitä caswa eikä mädänny puu hywiä hedelmitä.

18. Yxi hyue puu/ ei se taida häiyie hedhelmit tehdä/ Eike mös häiu puu hyuije hedhelmit. (Yksi hywä puu/ ei se taida häjyjä hedelmiä tehdä/ Eikä myös häjy puu hywiä hedelmiä.)

19 Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.

19 Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen.

19. Jokainen puu, joka ei kasva hyvää hedelmää, hakataan pois, ja tuleen heitetään.

19. Jocainen puu cuin ei caswa hywä hedelmät hacatan pois ja tuleen heitetän.

19. Jocahinen puu/ quin ei teghe hyue hedhelmet/ se poishacatan/ ia heitete' tulehen. (Jokahinen puu/ kuin ei tee hywä hedelmät/ se pois hakatahan/ ja heitetään tulehen.)

20 Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään.

20 Niin tunnette heidät siis hedelmistään.

20. Sentähden tuntekaat heitä hedelmistänsä.

20. Sentähden tutcat heitä hedelmistäns.

20. Sentähde' pite teiden tundeman heite hedhelmestens. (Sentähden pitää teidän tunteman heitä hedelmästänsä.)

21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.

21 Ei jokainen joka sanoo minulle: Herra, Herra! pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon.

21. Ei jokainen, joka sanoo minulle: Herra, Herra! pidä tuleman taivaan valtakuntaan; mutta joka tekee minun isäni tahdon, joka on taivaissa.

21. Ei jocainen cuin sano minulle: Herra Herra pidä tuleman Taiwan waldacundaan mutta joca teke minun Isäni tahdon cuin on Taiwais.

21. Ei iocahinen quin sano minulle/ Herra Herra/ pide siseltuleman Taiuan waldakundan/ mutta se ioca teke minun Iseni tachdon/ quin on Taiuais. (Ei jokahinen kuin sanoo minulle/ Herra Herra/ pidä sisälle tuleman taiwaan waltakuntaan/ mutta se joka tekee minun Isäni tahdon/ kuin on taiwaissa.)

22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'

22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: Herra, Herra, emmekö sinun nimessäsi profetoineet ja sinun nimessäsi ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimessäsi tehneet monta voimatekoa?”

22. Moni sanoo minulle sinä päivänä: Herra, Herra! emmekö me sinun nimes kautta ennustaneet, ja sinun nimelläs ajaneet ulos perkeleitä, ja ole sinun nimes kautta monta väkevää työtä tehneet?

22. Monda sano minulle sinä päiwänä: Herra Herra emmäkö me sinun nimes cautta ennustanet ja sinun nimelläs ajanet ulos Perkeleitä ja olemma sinun nimes cautta monda wäkewätä työtä tehnet?

22. Monda sanouat minulle sine peiuene/ Herra/ Herra/ Emmekö me sinun nimes caut * Propheteranuut/ ia sinun nimelles perchelet wlgosaianuuat/ ia sinun nimes caut me olemma monda wäkeuet awu tehenyuet? (Monta sanowat minulle sinä päiwänä/ Herra/ Herra/ Emmekö me sinun nimesi kautta propheteerannut/ ja sinun nimelläsi perkeleet ulosajaneet/ ja sinun nimesi kautta me olemme monta wäkewät awut tehneet?)

23 Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.

23 Silloin lausun heille julki: En ole koskaan hyväksynyt teitä. Menkää pois luotani, te laittomuuden tekijät.

23. Ja silloin minä tunnustan, en minä teitä ikänä tuntenut: menkäät pois minun tyköäni, te väärintekiät.

23. Ja silloin minä heille tunnustan: en minä teitä ikänäns tundenut mengät pois minun tyköni te wäärintekiät.

23. Ja silloin minun pite tunnustaman heille/ En ikenens mine teite tundenut/ Menget pois minun tyköeni te wäärin tekijet. (Ja silloin minun pitää tunnustaman heille/ En ikänänsä minä teitä tuntenut/ Menkäät pois minun tyköäni te wäärin tekijät.)

24 Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.

24 Sen vuoksi on jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niitten mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka rakensi talonsa kalliolle.

24. Sentähden jokaisen, joka minulta nämät puheet kuulee ja ne tekee, vertaan minä toimelliseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.

24. SEntähden jocaidzen cuin minulda nämät puhet cuule ja ne teke wertan minä toimelliseen mieheen joca huonens calliolle rakensi.

24. Sentehde' iocahine' quin minulda nämet puhet cwle/ ia * tekepi ne/ mine tegen hene' wijsaa' miehen werdaxi/ ioca rakensi henen hooneens callion päle. (Sentähden jokahinen kuin minulta nämät puheet kuulee/ ja tekeepi ne/ minä teen hänen wiisaan miehen wertaiseksi/ joka rakensi hänen huoneensa kallion päälle.)

25 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.

25 Rankkasade lankesi ja virrat tulivat ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä taloa vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli perustettu kalliolle.

25. Ja sade lankesi, ja virrat tulivat, ja tuulet puhalsivat, ja sitä huonetta sysäsivät, joka ei kuitenkaan kukistunut; sillä se oli kalliolle perustettu.

25. Ja sade langeis ja wirrat tulit ja tuulet puhalsit ja sitä huonetta sysäisit joca ei cuitengan cukistunut: sillä hän oli calliolle perustettu.

25. Ja sadhe langeis/ ia wirdhat tulit/ ia twlet puhalsit/ ia syseijsit sen hoonen päle/ ia ei quitengan cukistunut/ Sille että hen oli callion päle perustettu. (Ja sade lankesi/ ja wirrat tulit/ ja tuulet puhalsit/ ja sysäisit sen huoneen päälle/ ja ei kuitenkaan kukistunut/ Sillä että hän oli kallion päälle perustettu.)

26 Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi.

26 Mutta jokainen, joka kuulee nämä sanani eikä tee niitten mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka rakensi talonsa hiekalle.

26. Ja jokainen, joka kuulee minulta nämä puheet, ja ei tee niitä, hän verrataan tyhmään mieheen, joka huoneensa sannalle rakensi.

26. Ja jocainen cuin cuule minulda nämät puhet ja ei tee nijtä hän werratan tyhmän mieheen joca huonens sannalle rakensi.

26. Ja iocahinen quin cwle minulda näme puhet/ ia ei teghe nijte/ se tehden tyhmen miehen werdhaxi/ ioca hoonens rakensi sannan päle/ ia syseisit sen honen päle/ (Ja jokahinen kuin kuulee minulta nämä puheet/ ja ei tee niitä/ se tehdään tyhmän miehen wertaiseksi/ joka huoneensa rakensi sannan päälle/ ja sysäisit sen huoneen päälle/)

27 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri."

27 Rankkasade lankesi ja virrat tulivat ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä taloa vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri.”

27. Ja sade lankesi, ja virrat tulivat, ja tuulet puhalsivat, ja sitä huonetta sysäsivät, joka kukistui, ja sen lankeemus oli suuri.

27. Ja sade langeis ja wirrat tulit ja tuulet puhalsit ja sitä huonetta sysäisit joca cukistui ja sen langemus oli suuri.

27. ia sadhe langeis/ ia wirdhat tulit/ ia twlet puhalsit/ ia syseisit sen hoonen päle/ ia se cukistui/ ia sen langeus oli swri. (ja sade lankesi/ ja wirrat tulit/ ja tuulet puhalsit/ ja sysäisit sen huoneen päälle/ ja se kukistui/ ja sen lankeus oli suuri.)

28 Ja kun Jeesus lopetti nämä puheet, olivat kansanjoukot hämmästyksissään hänen opetuksestansa,

28 Kun Jeesus lopetti nämä puheet, kansanjoukot olivat hämmästyksissään Hänen opetuksestaan,

28. Ja se tapahtui, kuin Jesus oli lopettanut nämät puheet, että kansat hämmästyivät hänen oppiansa.

28. Ja se tapahtui cosca Jesus lopetti nämät puhet että Canssat hämmästyit hänen oppians: sillä hän opetti heitä woimallisest ja ei nijncuin Kirjanoppenet.

28. Ja se tapactui/ cosca Iesus lopetti nemet puhet/ että canssat hämmestuit henen oppins päle/ Sille että hen opetti heite woimalisest/ ia ei ninquin kirianoppenuuat. (Ja se tapahtui/ koska Jesus lopetti nämät puheet/ että kansat hämmästyit hänen oppinsa päälle/ Sillä että hän opetti heitä woimallisesti/ ja ei niinkuin kirjanoppineet.)

29 sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa.

29 sillä Hän opetti heitä niin kuin se, jolla on valta eikä niin kuin kirjanoppineet.

29. Sillä hän opetti heitä voimallisesti, ja ei niinkuin kirjanoppineet.

sillä hän opetti heitä woimallisest ja ei nijncuin Kirjanoppenet.