16 luku

Jeesus nuhtelee fariseuksia, jotka pyytävät häneltä merkkiä taivaasta 1 – 4, ja varoittaa opetuslapsiaan fariseusten hapatuksesta 5 – 12 Pietari tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, Jumalan Pojaksi 13 – 20 Jeesus ilmoittaa tulevan kärsimyksensä 21 – 23 ja puhuu seuraajiensa itsensäkieltämisestä ja tulemuksestaan 24 – 28. (V. – 12 vert. Mark. 8:10 – 21.)

1 Ja fariseukset ja saddukeukset tulivat hänen luoksensa ja kiusasivat häntä pyytäen häntä näyttämään heille merkin taivaasta.

1 Fariseukset ja saddukeukset tulivat Jeesuksen luo ja kiusaten pyysivät Häntä näyttämään heille merkin taivaasta.

1. Niin tulivat hänen tykönsä Pharisealaiset ja Saddukealaiset ja kiusaten anoivat häneltä, että hän merkin taivaasta osoittais heille.

1. Niin tulit hänen tygöns Phariseuxet ja Saduceuxet ja anoit häneldä kiusaten merckiä Taiwasta.

1. NIn edhesastuit henen tygens ne Phariseuset ia Sadduceuset kiusaten hende/ että hen merkin Taiuasta osotais heille. (Niin edesastuit hänen tykönsä ne phariseukset ja saddukeukset kiusaten häntä/ että hän merkin taiwaasta osottaisi heille.)

2 Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Kun ilta tulee, sanotte te: 'Tulee selkeä ilma, sillä taivas ruskottaa',

2 Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Illan tultua sanotte: Selkeä ilma, sillä taivas ruskottaa

2. Niin hän vastasi ja sanoi heille: kuin ehtoo tulee, niin te sanotte: seijes tulee; sillä taivas ruskottaa,

2. Nijn hän wastais ja sanoi heille: ehtolla te sanotta: seijes tule: sillä Taiwas ruscotta.

2. Nin hen wastasi ia sanoi heille/ Echtolla te sanotta/ Seijes ilma tulepi/ sille että Taiuas ruskotta. (Niin hän wastasi ja sanoi heille/ Ehtoolla te sanotte/ Selkeä ilma tuleepi/ sillä että taiwas ruskottaa.)

3 ja aamulla: 'Tänään tulee rajuilma, sillä taivas ruskottaa ja on synkkä'. Taivaan muodon te osaatte arvioida, mutta aikain merkkejä ette osaa.

3 ja aamulla: Tänään tulee rajuilma, sillä taivas ruskottaa synkkänä. (Tekopyhät,) taivaan muodon osaatte arvioida, mutta aikain merkkejä ette osaa.

3. Ja huomeneltain: tänäpänä tulee kova ilma; sillä taivas ruskottaa ja on valju. Te ulkokullatut! te taidatte taivaan muodon tuomita, mutta aikain merkkejä ette taida tuomita?

3. Ja huomeneltain tänäpän tule cowa ilma: sillä Taiwas ruscotta ja on pimiä. Te wieckat Te taidatte Taiwan muodon duomita ettäkö te taida myös tämän ajan merckiä duomita?

3. Ja homeneltain/ Tenepene tule coua ilma/ Sille että Taiuas ruskotta/ ia on pytere. Te wlcocullatut/ Te taidhat Taiuan moodhon domita/ Ettekö te taidha mös tämen aigan * merkie domita? (Ja huomeneltain/ Tänäpänä tulee kowa ilma/ Sillä että taiwas ruskottaa/ ja on pytere. (pimiä) Te ulkokullatut/ Te taidat taiwaan muodon tuomita/ Ettekö te taida myös tämän ajan merkkiä tuomita?)

4 Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonaan merkki." Ja hän jätti heidät ja meni pois.

4 Paha ja avion rikkova sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta merkkiä, paitsi (profeetta) Joonan merkki." Ja Hän jätti heidät ja meni pois.

4. Tämä häijy ja huorintekijä sukukunta etsii merkkiä, ja ei hänelle pidä merkkiä annettaman, vaan Jonan prophetan merkki. Ja hän jätti heidät, ja meni pois.

4. Tämä häijy ja huorintekiä sucucunda edzi merckiä ja ei hänelle anneta muuta merckiä waan Jonan Prophetan mercki ja hän jätti heidän ja meni pois.

4. Teme heijw ia hooralinen sucukunda etzipi merki/ ia ei anneta henelle merkie/ wan Jonan Prophetan merki. Ja hen ietti heiden/ ia poismeni. (Tämä häijy ja huorallinen sukukunta etsiipi merkkiä/ ja ei anneta hänelle merkkiä/ waan Jonan prophetan merkki. Ja hän jätti heidän/ ja pois meni.)

5 Kun opetuslapset saapuivat toiselle rannalle, olivat he unhottaneet ottaa leipää mukaansa.

5 Kun *Hänen opetuslapsensa* saapuivat toiselle rannalle, he olivat unohtaneet ottaa leipiä mukaansa.

5. Ja kuin hänen opetuslapsensa olivat tulleet ylitse toiselle rannalle, olivat he unohtaneet ottaa leipiä myötänsä.

5. Ja cosca hänen Opetuslapsens olit tullet ylidze toiselle rannalle: olit he unhottanet otta leipä myötäns.

5. Ja coska henen Opetuslapsens olit tulluuat ylitze toiselle rannalle/ olit he wnochtanuuat leiuet otta mötens. (Ja koska hänen opetuslapsensa olit tulleet ylitse toiselle rannalle/ olit he unohtaneet leiwät ottaa myötänsä.)

6 Ja Jeesus sanoi heille: "Varokaa ja kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta".

6 Jeesus sanoi heille: "Varokaa ja kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta."

6. Mutta Jesus sanoi heille: katsokaat ja kavahtakaat teitänne Pharisealaisten ja Saddukealaisten hapatuksesta.

6. Nijn Jesus sanoi heille: cadzocat ja cawahtacat teitän Phariseusten ja Saduceusten hapatuxest.

6. Nin Iesus sanoi heille/ Catzocat ia cauattacat teiden Phariseusten ia Sadduceuste' hapatoxest. (Niin Jesus sanoi heille/ Katsokaat ja kawahtakaat teidän phariseusten ja saddukeusten hapatuksesta.)

7 Niin he puhuivat keskenään sanoen: "Emme ottaneet leipää mukaamme".

7 Niin he päättelivät keskenään sanoen: "Emme ottaneet leipiä mukaamme."

7. Niin he ajattelivat itsellensä, sanoen: se on, ettemme ottaneet leipiä myötämme.

7. Nijn he ajattelit idzelläns sanoden: En me ottanet leipiä cansam.

7. Nin he aiattelit itzellens sanoden/ Emme me leipie ottaneet cansam. (Niin he ajattelit itsellensä sanoen/ Emme me leipiä ottaneet kanssamme.)

8 Mutta kun Jeesus sen huomasi, sanoi hän: "Te vähäuskoiset, mitä puhutte keskenänne siitä, ettei teillä ole leipää mukananne?

8 Huomattuaan tämän Jeesus sanoi heille: "Vähäuskoiset, miksi ajattelette keskenänne, *ettette ottaneet* leipiä?

8. Mutta kuin Jesus sen ymmärsi, sanoi hän heille: te vähäuskoiset! mitä te ajattelette keskenänne, ettette leipiä myötänne ottaneet?

8. Cosca Jesus sen ymmärsi sanoi hän heille: te wähä uscoiset mitä te suretta keskenän etet te leipiä cansan ottanet?

8. Quin nyt Iesus sen tunsi/ sanoi hen heille/ Te wehevskoiset/ mite te suretta keskenen etett te leipie ottaneet cansan? (Kuin nyt Jesus sen tunsi/ sanoi hän heille/ Te wähäuskoiset/ mitä te surette keskenään ettet te leipiä ottaneet kanssan?)

9 Ettekö vielä käsitä? Ja ettekö muista niitä viittä leipää viidelletuhannelle ja kuinka monta vakallista otitte talteen,

9 Ettekö vielä käsitä, ettekä muista niitä viittä leipää viidelle tuhannelle ja kuinka monta vakallista otitte talteen,

9. Ettekö vielä ymmärrä, taikka ettekö te muista niitä viittä leipää viidelletuhannelle, ja kuinka monta koria te korjasitte?

9. Ettäkö wielä ymmärrä? taicka ettekö te muista wijttä leipä ja wijttä tuhatta ihmistä ja mittoman coria te corjaisitta?

9. Ettekö wiele ymmerdhe? Taicka eikö te muista nite wijtte leipe/ ia wijtte tuhatta inhemiste/ ia mittoman korgia te ylesotitta? (Ettekö wielä ymmärrä? Taikka eikö te muista niitä wiittä leipää/ ja wiittä tuhatta ihmistä/ ja miten monta koria te ylös otitte)

10 ettekä niitä seitsemää leipää neljälletuhannelle ja kuinka monta vasullista otitte talteen?

10 ettekä niitä seitsemää leipää neljälle tuhannelle ja kuinka monta vasullista otitte talteen?

10. Niin myös niitä seitsemää leipää neljälletuhannelle, ja kuinka monta koria te korjasitte?

10. Nijn mös nijtä seidzendä leipä ja neljä tuhatta ihmistä ja mittoman coria te corjaisitta?

10. Eike mös nite seitzende Leipe/ ia nelie tuhatta Inhimiste/ ia mittoman corghia te ylesotitta? (Eikö myös niitä seitsentä leipää/ ja neljä tuhatta ihmistä/ ja miten monta koria te ylös otitte?)

11 Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä? Vaan kavahtakaa fariseusten ja saddukeusten hapatusta."

11 Kuinka ette käsitä, etten *sano teille leivästä: varokaa* fariseusten ja saddukeusten hapatusta

11. Kuinka ette ymmärrä, etten minä leivästä teille sitä sanonut, että teidän pitäis kavahtaman teitänne Pharisealaisten ja Saddukealaisten hapatuksesta?

11. Cuinga et te ymmärrä ( etten minä leiwäst teille sitä sanonut että teidän pidäis cawattaman Phariseusten ja Saduceusten hapatuxest? )

11. Quinga sis se tule ettei te ymmerdä (etten mine leiuest teille site sanonut/ ette teiden pideis cauattaman sijte Phariseusten ia Sahduceusten hapatuxest?) (Kuinka siis se tulee ettei te ymmärrä (etten minä leiwästä teille sitä sanonut/ että teidän pitäisi kawahtaman siitä phariseusten ja saddukeusten hapatuksesta?))

12 Silloin he ymmärsivät, ettei hän käskenyt kavahtamaan leivän hapatusta, vaan fariseusten ja saddukeusten oppia.

12 Silloin he ymmärsivät, ettei Hän käskenyt varomaan leivän hapatusta, vaan fariseusten ja saddukeusten oppia.

12. Silloin he ymmärsivät, ettei hän käskenyt heitä kavahtamaan itsiänsä leivän hapatuksesta, vaan Pharisealaisten ja Saddukealaisten opista.

12. Silloin he ymmärsit ettei hän käskenyt cawatta leiwän hapatuxest mutta Phariseusten ja Saduceusten opetuxest.

12. Silloin he ymmersit/ ettei hen käskenyt cauatta leiuen hapatuxest/ mutta Phariseusten ia Sadduceusten opetuxest. (Silloin he ymmärsit/ ettei hän käskenyt kawahtaa leiwän hapatuksesta/ mutta phariseusten ja saddukeusten opetuksesta.)

13 Kun Jeesus tuli Filippuksen Kesarean tienoille, kysyi hän opetuslapsiltaan sanoen: "Kenen ihmiset sanovat Ihmisen Pojan olevan?"

13 Tultuaan Filippuksen Kesarean alueelle Jeesus kysyi opetuslapsiltaan sanoen: "Kenen ihmiset sanovat (minun,) Ihmisen Pojan olevan?"

13. Mutta kuin Jesus tuli Kesarean maan ääriin, joka kutsutaan Philippuksen, kysyi hän opetuslapsiltansa ja sanoi: kenenkä sanovat ihmiset minun, Ihmisen Pojan, olevan?

13. SIlloin tuli Jesus Cesarean maan äreen joca cudzutan Philippuxen ja kysyi Opetuslapsillens ja sanoi: Kenengä sanowat ihmiset minun ihmisen Pojan olewan?

13. Silloin tuli Iesus Cesarean maan ären/ ioca cutzutan Philippusen/ ia kysyi Opetuslapsillens ia sonoi/ Kenenge sanouat Inhimiset minun Inhimisen Poijan oleuan? (Silloin tuli Jesus Kesarean maan ääreen/ joka kutsutaan Philippuksen/ ja opetuslapsillensa ja sanoi/ Kenenkä sanowat ihmiset minun Ihmisen Pojan olewan?)

14 Niin he sanoivat: "Muutamat Johannes Kastajan, toiset Eliaan, toiset taas Jeremiaan tahi jonkun muun profeetoista".

14 He vastasivat: "Jotkut Johannes Kastajan, mutta toiset Elian, toiset taas Jeremian tai jonkun muun profeetoista."

14. Niin he sanoivat: monikahdat Johannes Kastajan; mutta muutamat Eliaan; muutamat taas Jeremiaan, taikka jonkun prophetaista.

14. Nijn he sanoit: Monicahdat Johannes Castajan: Mutta muutamat Helian: Muutamat taas Jeremian taicka jongun Prophetaista.

14. Nin he sanoit. Monicadhat Johannem castaian. Mutta mutomat Heliam. Mutomat taas Jeremiam/ taicka yhden Prophedade' lugusta. (Niin he sanoit. Monikahdat Johannes Kastajan. Mutta muutamat Elian. Muutamat taas Jeremian/ taikka yhden prophetaiden luwusta.)

15 Hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?"

15 Hän sanoi heille: "Entä kenen te sanotte minun olevan?"

15. Sanoi hän heille: mutta kenenkä te sanotte minun olevan?

15. Sanoi hän heille: mutta kenengä te sanotta minun olewan?

15. Sanoi hen heille/ Mutta kene'ge te sanotta minun oleuan? (Sanoi hän heille/ Mutta kenenkä te sanotte minun olewan?)

16 Simon Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika".

16 Simon Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika."

16. Vastasi Simon Pietari ja sanoi: sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.

16. Wastais Simon Petari ja sanoi: sinä olet Christus eläwän Jumalan Poica.

16. Nin wastasi Simon Petari/ ia sanoi/ Sine olet se Christus eläuen Jumalan Poica. (Niin wastasi Simon Petari/ ja sanoi/ Sinä olet se Kristus Eläwän Jumalan Poika.)

17 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.

17 Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika, sillä liha ja veri eivät ole ilmoittaneet sitä sinulle, vaan minun Isäni joka on taivaissa."

17. Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: autuas olet sinä, Simon Jonan poika! sillä ei liha eikä veri ilmoittanut sitä sinulle, vaan Isäni, joka on taivaissa.

17. Ja Jesus wastaten sanoi hänelle: Autuas olet sinä Simon Jonan poica sillä ettei liha eikä weri ilmoittanut sitä sinulle mutta minun Isän joca on Taiwais.

17. Ja Iesus wastaden sanoi henelle/ Autuas olet sine Simon Jonan poica/ sille että liha ia weri ei ilmoittanut sinulle/ mutta minun Isen ioca on Taiuaisa. (Ja Jesus wastaten sanoi hänelle/ Autuas olet sinä Simon Jonan poika/ sillä että liha ja weri ei ilmoittanut sinulle/ mutta minun Isäni joka on taiwaissa.)

18 Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita.

18 Ja minäkin sanon sinulle: sinä olet Pietari*, mutta tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani eivätkä tuonelan portit sitä voita.

18. Mutta minä myös sanon sinulle: sinä ole Pietari, ja tämän kallion päälle tahdon minä rakentaa minun seurakuntani, ja helvetin portit ei pidä häntä voittaman.

18. Mutta minä myös sanon sinulle: sinä olet Petari ja tämän callion päälle tahdon minä raketa minun Seuracundani ja helwetin portit ei pidä händä woittaman.

18. Mutta mine woroin sanon sinulle/ että sine * olet Petari/ ia temen callion päle tahdon mine rakeda minun Seurakundani/ ia heluetin portit ei pide hende ylitzewoittama'. (Mutta minä wuoroin sanon sinulle/ että sinä olet Petari/ ja tämän kallion päälle tahdon minä rakentaa minun seurakuntani/ ja helwetin portit ei pidä häntä ylitse woittaman.)

19 Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet, ja minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa, ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa."

19 Sinulle annan taivasten valtakunnan avaimet. Ja minkä sinä sidot maan päällä, on oleva sidottu taivaissa, ja minkä sinä päästät maan päällä, on oleva päästetty taivaissa."

19. Ja minä annan sinulle taivaan valtakunnan avaimet: ja mitä sinä maan päällä sidot, pitää sidotun oleman taivaissa, ja mitä sinä päästät maan päällä, sen pitää oleman päästetyn taivaissa.

19. Ja minä annan sinulle Taiwan waldacunnan awaimet ja caicki cuin sinä maan päällä sidot pitä sidotut oleman Taiwais ja caicki cuin sinä päästät maan päällä ne pitä myös oleman päästetyt Taiwais.

19. Ja mine annan sinulle Taiuan waldakunnan Awaimet/ Ja caiki quin sine maan päle sidhot/ pite sidhottun oleman Taiuaisza/ Ja caiki quin sine pästet maan päle/ ne pite mös pästetyt oleman Taiuaisza. (Ja minä annan sinulle taiwaan waltakunnan awaimet/ Ja kaikki kuin sinä maan päällä sidot/ pitää sidotun oleman taiwaissa/ Ja kaikki kuin sinä päästät maan päällä/ ne pitää myös päästetyt oleman taiwaissa.)

20 Silloin hän varoitti vakavasti opetuslapsiaan kenellekään sanomasta, että hän on Kristus.

20 Sitten Hän kielsi opetuslapsiaan kenellekään sanomasta, että Hän on (Jeesus) Kristus.

20. Niin hän haastoi opetuslapsiansa kellenkään sanomasta, että hän oli Jesus Kristus.

20. Nijn hän haasti Opetuslapsians kellengän sanomast että hän oli Jesus Christus.

20. Nin hen haasti Opetuslapsillans kellengen sanomast että hen oli se Iesus Christus. (Niin hän haasti opetuslapsillensa kellenkään sanomasta että hän oli se Jesus Kristus.)

21 Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen piti menemän Jerusalemiin ja kärsimän paljon vanhimmilta ja ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös.

21 Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että Hänen on mentävä Jerusalemiin ja paljon kärsittävä vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineitten käsissä ja tultava tapetuksi ja kolmantena päivänä herättävä eloon.

21. Siitä ajasta rupesi Jesus julistamaan opetuslapsillensa, että hänen piti Jerusalemiin menemän, ja paljon vanhimmilta ja pappein päämiehiltä ja kirjanoppineilta kärsimän, ja tapettaman, ja kolmantena päivänä ylösnouseman.

21. Siitä ajasta rupeis Jesus julistaman Opetuslapsillens että hänen piti Jerusalemijn menemän ja paljon wanhimmilda ja Pappein päämiehildä ja Kirjanoppeneilda kärsimän ja piti tapettaman ja colmanden päiwänä ylösnouseman.

21. Sijte aighasta rupeis Iesus iulgistaman Opetuslapsillens/ että henen pite Jerosoliman menemen/ ia palion kersimen nijlde Wanhimilda/ ia Pappedhen pämiehilde/ ia kirianoppenuilda/ ia tapettama' ia colmanden peiuen ylesnouseman. (Siitä ajasta rupesi Jesus julkistamaan opetuslapsillensa/ että hänen pitää Jerusalemiin menemään/ ja paljon kärsimään niiltä wanhimmilta/ ja pappeuden päämiehiltä/ ja kirjanoppineilta/ ja tapettaman ja kolmannen päiwän ylösnouseman.)

22 Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi nuhtelemaan häntä sanoen: "Jumala varjelkoon, Herra, älköön se sinulle tapahtuko".

22 Silloin Pietari otti Hänet erilleen ja rupesi nuhtelemaan Häntä sanoen: "Jumala olkoon sinulle armollinen, Herra. Älköön sinulle sitä tapahtuko."

22. Ja Pietari otti hänen erinänsä, rupesi häntä nuhtelemaan, sanoen: armahda itsiäs, Herra: älköön sinulle se taphtuko!

22. Ja cuin Petari otti hänen erinäns rupeis hän händä nuhteleman sanoden: armada idzes Herra älkön sinulle nijn tapahtuco.

22. Ja quin Petari otti henen eränens/ rupesi hen nuchteleman hende/ sanoden/ Armadha itzees Herra/ elken se sinun tapachtuco. (Ja kuin Pietari otti hänen erillensä/ rupesi hän nuhtelemaan häntä/ sanoen/ Armahda itseäsi Herra/ älkään se sinun tapahtuko.)

23 Mutta hän kääntyi ja sanoi Pietarille: "Mene pois minun edestäni, saatana; sinä olet minulle pahennukseksi, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten".

23 Mutta Hän kääntyi ja sanoi Pietarille: "Mene taakseni, saatana. Sinä olet minulle viettelykseksi*, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan vaan sitä mikä on ihmisten."

23. Niin hän käänsi itsensä ympäri ja sanoi Pietarille: mene pois minun tyköäni, saatana! sinä olet minulle pahennukseksi: ettes ymmärrä niitä, jotka Jumalan ovat, mutta ne, jotka ihmisen ovat.

23. Ja hän käänsi hänens ymbärins ja sanoi: mene pois minun tyköäni Satan sinä pahennat minun ettes ymmärrä nijtä jotca Jumalan owat mutta ne jotca ihmisten owat.

23. 1Nin hen kensijn ymberins/ ia sanoi Petarille/ Mene pois minun tyköeni Satana/ sine estet minua/ Sille ettet sine ymmerdä nijte/ iotca ouat Jumalan/ mutta ne quin Inhimisten ouat. (Niin hän käänsi ympärinsä/ ja sanoi Petarille/ Mene pois minun tyköäni satana/ sinä estät minua/ Sillä ettet sinä ymmärrä niitä/ jotka owat Jumalan/ mutta ne kuin ihmisten owat.)

24 Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.

24 Sitten Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Jos joku tahtoo kulkea jäljessäni, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua."

24. Silloin Jesus sanoi opetuslapsillensa: jos joku tahtoo minun perässäni tulla, hän kieltäkään itsensä, ja ottakaan ristinsä, ja seuratkaan minua;

24. Silloin Jesus sanoi Opetuslapsillens: jos jocu tahto seurata minua hän kieldäkän idzens ja ottacan ristins päällens ja seuratcan minua.

24. Silloin Iesus sanoi Opetuslapsillens/ Jos ioku tactopi minua seurata/ hen kieldeken itzens/ ia ottakan ristins pälens/ ia seuratkaan minua. (Silloin Jesus sanoi opetuslapsillensa/ Jos joku tahtoopi minua seurata/ hän kieltäkään itsensä/ ja ottakaan ristinsä päällensä/ ja seuratkaan minua.)

25 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.

25 Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, menettää sen, mutta joka menettää elämänsä minun tähteni, löytää sen.

25. Sillä joka tahtoo henkensä vapahtaa, hän hukuttaa sen; mutta joka henkensä hukuttaa minun tähteni, hän löytää sen.

25. Sillä joca tahto hengens kätke hän hucutta sen. Mutta joca hengens hucutta minun tähteni hän löytä sen.

25. Sille että ioca tacto henen hengens kätkije/ hen huckutta sen. Mutta ioca henen hengens hucutta minun tehten/ hen leutepi sen. (Sillä että joka tahtoo henkensä kätkeä/ hän hukuttaa sen. Mutta joka hänen henkensä hukuttaa minun tähteni/ hän löytääpi sen.)

26 Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi?

26 Sillä mitä ihminen hyötyy siitä, jos hän saisi haltuunsa koko maailman, mutta saisi vahingon sielulleen? Tai mitä ihminen voi antaa sielunsa lunnaiksi?

26. Sillä mitä se auttaa ihmistä, jos hän kaiken maailman voittais, ja sielullensa sais vahingon? taikka mitä antaa ihminen sielunsa lunastukseksi?

26. Mitä se autta ihmisen jos hän caiken mailman woitta ja sielullens teke wahingon? taicka mitä anda ihminen jolla hän sieluns lunasta?

26. Mite se autta Inhimisen/ ios hen caiken Mailman woitta/ ia sielunsa wahingon tekepi? Taicka mite andapi Inhiminen/ iolla hen sielunsa lunastapi? (Mitä se auttaa ihmisen/ jos hän kaiken maailman woittaa/ ja sielunsa wahingon tekeepi? Taikka mitä antaapi ihminen/ jolla hän sielunsa lunastaapi?)

27 Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeliensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.

27 Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kirkkaudessa enkeltensä kanssa, ja silloin Hän maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan.

27. Sillä Ihmisen Poika on tuleva Isänsä kunniassa enkelittensä kanssa, ja silloin hän maksaa kullekin töittensä jälkeen.

27. Sillä se tosin tapahtu että ihmisen Poica on tulewa Isäns cunnias Engeleittens cansa ja silloin hän maxa cullekin töidens jälken.

27. Sille se tosin tapachtupi/ että Inhimisen Poigan pite tuleman henen Isens cunnias Engeleitens cansa/ ia silloin hen maxapi itzekungin tödhens ielskin. (Sillä se tosin tapahtuupi/ että Ihmisen Pojan pitää tuleman hänen Isänsä kunniassa enkeleittensä kanssa/ ja silloin hän maksaapi itsekunkin töidensä jälkeen.)

28 Totisesti minä sanon teille: tässä seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa, ennenkuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan."

28 Totisesti sanon teille: tässä seisovain joukossa on muutamia, jotka eivät maista kuolemaa ennen kuin näkevät Ihmisen Pojan tulevan kuninkuudessaan."

28. Totisesti minä sanon teille: muutamat seisovat tässä, joiden ei suinkaan pidä kuolemaa maistaman, siihenasti kuin he näkevät Ihmisen Pojan tulevan hänen valtakunnassansa.

28. Totisest minä sanon teille: muutamat seisowat täsä jotca ei pidä cuolemata maistaman sijhenasti cuin he näkewät ihmisen Pojan tulewan hänen waldacunnasans.

28. Totisesta sanon mine teille/ Ouat mwtamat tessä seisouista/ iotca ei pide * colemata maistaman/ sihenasti quin he näkeuet Inhimisen Poigan tuleuan henen waldakunnasans. (Totisesti sanon minä teille/ Owat muutamat tässä seisowista/ jotka ei pidä kuolemata maistaman/ siihen asti kuin he näkewät Ihmisen Pojan tulewan hänen waltakunnassansa.)