10 luku

Jeesuksen kahdelletoista opetuslapselleen antama valta 1; opetuslasten nimet 2 – 4; hän lähettää heidät juutalaisten luo antaen heille ohjeita 5 – 15, rohkaisee heitä kestämään vainoissa 16 – 23 ja ihmisiä pelkäämättä tunnustamaan häntä 24 – 33, puhuu hänen tähtensä syntyvästä eripuraisuudesta ja ristinkantamisen velvollisuudesta 34 – 39 sekä lupaa palkan niille, jotka ottavat heidät vastaan 40 – 42. (V. – 15 vert. Mark. 6: 7 – 13 Luuk. 9: 1 – 5.)

1 Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille vallan ajaa ulos saastaisia henkiä ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkinaista raihnautta.

1 Hän kutsui luokseen kaksitoista opetuslastaan ja antoi heille vallan saastaisia henkiä vastaan, niin että he voivat ajaa ne ulos ja parantaa kaikkia tauteja ja kaikkea raihnautta.

1. Ja hän kutsui tykönsä kaksitoistakymmentä opetuslastansa, ja antoi heille vallan riettaisia henkiä vastaan, niitä ajaa ulos, ja parantaa kaikkinaisia tauteja ja kaikkea sairautta.

1. JA hän cudzui tygöns caxitoistakymmendä Opetuslastans ja andoi heille wallan riettaisita hengejä wastan nijtä aja ulos ja paranda caickinaisia taudeja ja caickia sairautta.

1. IA hen cutzui caxitoistakymende Opetuslastans tygens/ ia annoi heille wallan wastoin reetaisit hengije/ että he heite wlgosaiaisit/ ia parannaisit caikinaiset Taudhit/ ia iocaitzen sairaudhen. (Ja hän kutsui kaksitoistakymmentä opetuslastansa tykönsä/ ja antoi heille wallan wastoin riettaisit henkiä/ että he heitä ulosajaisit/ ja parantaisit kaikkinaiset taudit/ ja jokaisen sairauden.)

2 Ja nämä ovat niiden kahdentoista apostolin nimet: ensimmäinen oli Simon, jota kutsuttiin Pietariksi, ja Andreas, hänen veljensä, sitten Jaakob Sebedeuksen poika, ja Johannes, hänen veljensä,

2 Nämä ovat kahdentoista apostolin nimet: ensimmäinen Simon, jota kutsutaan Pietariksi, ja hänen veljensä Andreas; Jaakob, Sebedeuksen poika, ja hänen veljensä Johannes;

2. Mutta nämät ovat kahdentoistakymmenen apostolin nimet: ensimmäinen Simon, joka Pietariksi kutsutaan, ja Andreas, hänen veljensä, Jakobus Zebedeuksen poika, ja Johannes, hänen veljensä,

2. Mutta nämät owat cahdentoistakymmenen Apostolein nimet: ensimäinen Simon joca Petarixi cudzutan ja Andreas hänen weljens Jacobus Zebedeuxen poica ja Johannes hänen weljens,

2. Mutta näme ouat nijnen cadhentoistakymenen Apostolin nimet. Ensimeinen/ Symon/ ioca cutzutan Petari/ ia Andreas henen weliens Jacobus Zebedeusen poica/ ia Johannes henen weliens/ (Mutta nämä owat niiden kahdentoistakymmenen apostoli nimet. Ensimmäinen/ Simon/ joka kutsutaan Petari/ ja Andreas hänen weljensä Jakobus Zebedeuksen poika/ ja Johannes hänen weljensä)

3 Filippus ja Bartolomeus, Tuomas ja Matteus, publikaani, Jaakob, Alfeuksen poika, ja Lebbeus, lisänimeltä Taddeus,

3 Filippus ja Bartholomeus; Tuomas ja veronkantaja Matteus; Jaakob, Alfeuksen poika, ja Lebbeus lisänimeltä Taddeus;

3. Philippus ja Bartolomeus, Tomas ja Matteus, Publikani, Jakobus Alpheuksen poika, ja Lebbeus, liialta nimeltä Taddeus,

3. Philippus ja Bartholomeus Thomas ja Mattheus joca Publicani oli ollut Jacobus Alpheuxen poica ja Lebbeus lijalda nimeldä Taddeus

3. Philippus/ ia Bartholomeus/ Thomas/ ia Mattheus/ ioca oli Publicanus ollut/ Jacobus Alphein poica/ Ja Lebbeus ligalnimelle Taddeus/ (Philippus/ ja Bartholomeus/ Thomas/ ja Mattheus/ joka oli publikanus ollut/ Jakobus Alphein poika/ Ja Lebbeus liikanimelle Taddeus/)

4 Simon Kananeus ja Juudas Iskariot, sama, joka hänet kavalsi.

4 Simon kiivailija ja Juudas Iskariot, joka kavalsi Hänet.

4. Simon Kananeus ja Juudas Iskariot, joka myös hänen petti.

4. Simon Cananeus ja Judas Ischariotes joca hänen petti.

4. Symon Cananeus/ ia Judas Ischariotes/ ioca mös petti henen. (Simon Kananeus/ ja Judas Iskariotes/ joka myös petti hänen.)

5 Nämä kaksitoista Jeesus lähetti ja käski heitä sanoen: "Älköön tienne viekö pakanain luokse, älkääkä menkö mihinkään samarialaisten kaupunkiin,

5 Nämä kaksitoista Jeesus lähetti. Hän käski heitä sanoen: ”Älkää menkö pakanain tielle, älkääkä astuko samarialaisten kaupunkiin,

5. Nämät kaksitoistakymmentä lähetti Jesus, joille hän oli käskenyt, sanoen: älkäät menkö pakanain teille, ja Samarialaisten kaupunkiin älkäät sisälle menkö;

5. NÄmät caxitoistakymmendä lähetti Jesus joille hän oli käskenyt sanoden: älkät mengö pacanain teille ja Samaritanein Caupungeihin älkät mengö:

5. Nämet caxitoistakymende wlgoslehetti Iesus ioille hen käskenyt oli/ sanoden/ Elket mengö pacanaiden tielle/ ia Samaritanein caupungin elket sisel mengö/ (Nämät kaksitoistakymmentä ulos lähetti Jesus joille hän käskenyt oli/ sanoen/ Älkäät menkö pakanaiden tielle/ ja Samaritain kaupunkiin älkäät sisälle menkö/)

6 vaan menkää ennemmin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö.

6 vaan menkää pikemmin Israelin huoneen kadonneitten lammasten luo.

6. Mutta menkäät paremmin kadotettuin lammasten tykö Israelin huoneesta.

6. Mutta mengät parammin cadotettuin lammasten tygö Israelin huonesta.

6. Mutta menget paramin nijnen cadhotettuin lammasten tyge Israelin hoonest. (Mutta menkäät paremmin niiden kadotettuin lammasten tykö Israelin huoneesta.)

7 Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle'.

7 Menkää ja saarnatkaa sanoen: Taivasten valtakunta on tullut lähelle.

7. Niin menkäät ja saarnatkaat, sanoen: taivaan valtakunta on lähestynyt.

7. Nijn mengät ja saarnatcat sanoden: Taiwan waldacunda on lähestynyt.

7. Nin menget ia sarnatkat/ sanoden/ Taiuan waldakunda ombi iuri lehestynyt. (Niin menkäät ja saarnatkaat/ sanoen/ Taiwaan waltakunta ompi juuri lähestynyt.)

8 Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.

8 Parantakaa sairaita, puhdistakaa pitaalisia, herättäkää kuolleita, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.

8. Sairaita parantakaat, spitalisia puhdistakaat, kuolleita herättäkäät, perkeleitä ajakaat ulos. Lahjaksi te saitte, niin myös lahjaksi antakaat.

8. Kipiöitä tehkät terwexi Spitalisia puhdistacat cuolleita herättäkät Perkeleitä ulosajacat. Lahjaxi te saitte nijn myös lahjaxi andacat.

8. Kipiet techket teruexi/ Spitaliset puhdistaca. Colluet yleswirghottaca. Perchelet wlgosaiacat. Lahiaxi te saitta/ nin mös lahiaxi andacat. (Kipeät tehkäät terweeksi/ Spitaliset puhdistakaa. Kuolleet ylös wiroittakaa. perkeleet ulos ajakaat. Lahjaksi te saitte/ niin myös lahjaksi antakaat.)

9 Älkää varustako itsellenne kultaa, älkää hopeata älkääkä vaskea vyöhönne,

9 Älkää varustako itsellenne kultaa tai hopeaa tai vaskea vöihinne.

9. Ei teidän pidä varustaman itsiänne kullalla eikä hopialla, eikä vaskella teidän vyöllenne,

9. Ei teidän pidä culda eikä hopiata eikä waske pitämän teidän wyöllän eikä ewässäckiä matcalla eikä cahta hametta eikä kengiä eikä sauwa:

9. Ei teiden pidhe Culda/ eike hoopia/ eike Raha * pitemen teiden cuckaroisan/ eike ewessecki matkas/ eike cachta hamet/ eike kengije/ eike sauua/ (Ei teidän pidä kultaa/ eikä hopeaa/ eikä rahaa pitämän teidän kukkaroissan/ eikä ewässäkkiä matkassa/ eikä kahta hametta/ eikä kenkiä/ eikä sauwaa/)

10 Älkää laukkua matkalle, älkää kahta ihokasta, älkää kenkiä, älkääkä sauvaa; sillä työmies on ruokansa ansainnut.

10 älkää laukkua matkalle, älkää kahta ihokasta, älkää kenkiä älkääkä sauvaa, sillä työmies on ruokansa ansainnut.

10. Eikä evässäkillä matkalle, eikä kahdella hameella, eikä kengillä, eikä sauvalla; sillä työmies on ruokansa ansainnut.

10. Sillä työmies on ruocans ansainnut.

10. Sille että Tömies ombi roghans ansiolinen. (Sillä että työmies ompi ruokaansa ansiollinen.)

11 Ja mihin kaupunkiin tai kylään te tulettekin, tiedustelkaa, kuka siellä on arvollinen, ja jääkää hänen luokseen, kunnes sieltä lähdette.

11 Mihin tahansa kaupunkiin tai kylään tulettekin, tiedustelkaa kuka on arvollinen, ja jääkää sinne kunnes lähdette pois.

11. Vaan kuhunka ikänä kaupunkiin taikka kylään te sisälle menette, niin kyselkäät, kuka siinä on mahdollinen, ja olkaat siellä siihenasti kuin te lähdette.

11. Waan cuhunga ikänäns Caupungijn taicka kylään te menette nijn kyselkät cuca sijnä on otollinen ja olcat siellä sijhenasti cuin te lähdette.

11. Waan cungaikenens caupungin tadica kylen te siselkieytte/ Kyselket cuka sijne on otolinen/ Ja olcatta sielle sijhenasti että te poislehdette. (Waan kuinka ikänänsä kaupunkiin taikka kylään te sisälle käytte/ Kyselkäät kuka siinä on otollinen/ Ja olkaatte siellä siihen asti että te pois lähdette.)

12 Ja tullessanne taloon tervehtikää sitä.

12 Tullessanne taloon tervehtikää sitä.

12. Mutta kuin te huoneeseen sisälle menette, niin tervehtikäät sitä (ja sanokaat: rauha olkoon tälle huoneelle!)

12. Mutta cosca te huonesen menette nijn terwettäkät sitä ja sanocat: rauha olcon tälle huonelle.

12. Mutta coska te hoonen siselmenet/ nin teruetteke hende. Ja sanokat/ Rauha olcoon tehen hoonesen/ (Mutta koska te huoneen sisälle menet/ niin terwehtäkää häntä. Ja sanokaat/ Rauha olkoon tähän huoneeseen/)

13 Ja jos talo on arvollinen, tulkoon sille teidän rauhanne; mutta jos se ei ole arvollinen, palatkoon teidän rauhanne teille takaisin.

13 Jos talo on arvollinen, tulkoon sille rauhanne; mutta jos se ei ole arvollinen, palatkoon rauhanne teille.

13. Ja jos huone on mahdollinen, niin tulkaan teidän rauhanne hänelle; jollei hän ole mahdollinen, niin teidän rauhanne teille palajaa.

13. Ja jos se huone on otollinen nijn tulcan teidän rauhan hänelle: jollei hän ole otollinen nijn teidän rauhan teille palaja.

13. Ja ios se hoone on otolinen/ nin tulkan teidhen rauhan sen päle. Jollei hen ole otolinen/ nin teiden rauhan teille palaiapi. (Ja jos se huone on otollinen/ niin tulkaan teidän rauhan sen päälle. Jollei hän ole otollinen/ niin teidän rauhan teille palaapi.)

14 Ja missä teitä ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuulla, lähtekää pois siitä talosta tai siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne.

14 Jos kuka ei ota teitä vastaan eikä kuuntele sanojanne, lähtekää pois siitä talosta tai kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne.

14. Ja kussa ei kenkään ota teitä vastaan eikä kuule teidän sanojanne, niin menkäät ulos siitä huoneesta taikka siitä kaupungista, ja puhdistakaat tomu jaloistanne.

14. Ja cusa ei kengän rupe teitä wastan eikä cuule teidän sanojan nijn mengät ulos nijstä huoneista taicka sijtä Caupungista: ja pudistacat tomukin teidän jalgoistan.

14. Ja cussa eikengen teite wastanrupee/ eike cwle teiden sanoian/ nin wlgosmenget nijstä hooneist/ tadica sijte caupungist/ Ja * pudhistakat tommu teiden ialghoistanna. (Ja kussa ei kenkään teitä wastaan rupeaa/ eikä kuule teidän sanojan/ niin ulos menkäät niistä huoneista/ taikka siitä kaupungista/ ja pudistakaa tomu teidän jaloistanne.)

15 Totisesti minä sanon teille: Sodoman ja Gomorran maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sen kaupungin.

15 Totisesti sanon teille: Sodoman ja Gomorran maan on tuomiopäivänä helpompi kuin sen kaupungin.

15. Totisesti sanon minä teille: huokeampi pitää oleman Sodoman ja Gomorran maalle tuomiopäivänä kuin sille kaupungille.

15. Totisest sanon minä teille huokembi pitä oleman Sodoman ja Gomorran maalle duomio päiwänä cuin sille Caupungille.

15. Totisesta sanon mine teille/ Hookembi pite oleman Sodoman ia Gomorrhan maan/ domio peiuene quin sille caupungilla. (Totisesti sanon minä teille/ Huokeampi pitää Sodoman ja Gomorran maat/ tuomio päiwänä kuin sillä kaupungilla.)

16 Katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle; olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset.

16 Katso, lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset.

16. Katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat sutten keskelle: olkaat sentähden taitavat niinkuin käärmeet, ja vakaat niinkuin kyyhkyiset.

16. CAdzo minä lähetän teidän nijncuin lambat sutten keskelle olcat sentähden taitawat nijncuin kärmet ja wacat nijncuin mettiset.

16. Catzo mine lehetten teiden/ ninquin lambat swttein keskelle. Olkat sentehden taitauat/ ninquin kermet/ ia yxikerdhaijset ninquin mettiset. (Katso minä lähetän teidän/ niinkuin lampaat sutten keskelle. Olkaa sentähden taitawät/ niinkuin käärmeet/ ja yksikertaiset niinkuin mettiset.)

17 Kavahtakaa ihmisiä, sillä he vetävät teidät oikeuksiin, ja synagoogissaan he teitä ruoskivat;

17 Mutta varokaa ihmisiä, sillä he luovuttavat teitä oikeusistuimille ja synagoogissaan he ruoskivat teitä.

17. Mutta kavahtakaat ihmisiä; sillä he ylönantavat teidät raastupiinsa, ja synagogissansa he hosuvat teitä.

17. Mutta cawattacat ihmisiä sillä he wiewät teidän heidän Rastupijns ja heidän Synagogisans he hosuwat teitä.

17. Mutta cauattacat teiden nijlde Inhimisilde/ sille he edhesweteuet teiden heiden radstupins/ ia heiden Synagogisans pite heiden hoosuman teite. (Mutta kawahtakaat teidän niiltä ihmisiltä/ sill he edeswetäwät teidän heidän raastupiinsa/ ja heidän synagoogissansa pitää heidän hosuman teitä.)

18 ja teidät viedään maaherrain ja kuningasten eteen minun tähteni, todistukseksi heille ja pakanoille.

18 ja teitä viedään maaherrain ja kuningasten eteen minun tähteni todistukseksi heille ja pakanoille.

18. Te viedään myös päämiesten ja kuningasten eteen minun tähteni, heille ja pakanoille todistukseksi.

18. Te wiedän myös Päämiesten ja Cuningasten eteen minun tähteni heille ja pacanoille todistuxexi.

18. Nin mös Pämiesten ia Kuningaiden eteen te wiedhen/ minun tehden/ heille ia pacanoille todistoxexi. (Niin myös päämiesten ja kuninkaiden eteen te wiedään/ minun tähden/ heille ja pakanoille todistukseksi.)

19 Mutta kun he vetävät teitä oikeuteen, älkää huolehtiko siitä, miten tahi mitä puhuisitte, sillä teille annetaan sillä hetkellä, mitä teidän on puhuminen.

19 Mutta kun he luovuttavat teitä, älkää murehtiko miten tai mitä puhuisitte, sillä teille annetaan sinä hetkenä, mitä teidän tulee puhua.

19. Kuin he teitä ylönantavat, älkäät murehtiko, kuinka eli mitä teidän pitää puhuman; sillä teille annetaan sillä hetkellä, mitä teidän pitää puhuman.

19. Cosca he teitä eteen wetäwät älkät murhettico cuinga ja mitä teidän pitä puhuman sillä teille annetan sillä hetkellä mitä teidän pitä puhuman.

19. Coska he nyt teite edhesweteuet/ Elket murehtigo/ quinga/ taica mite teiden pite puhuman/ Sille että teille annetan samalla hetkel mite teiden pite puhuman. (Koska he nyt teitä edeswetäwät/ Älkäät murehtiko/ kuinka/ taikka mitä teidän pitää puhuman/ Sillä että teille annetaan samalla hetkellä mitä teidän pitää puhuman.)

20 Sillä ette te itse puhu, vaan teidän Isänne Henki puhuu teissä.

20 Sillä ette te ole puhumassa, vaan Isänne Henki, joka puhuu teissä.

20. Sillä ette te ole, jotka puhutte, vaan teidän Isänne Henki, joka teissä puhuu.

20. Et te ole jotca puhutta waan teidän Isän Hengi joca teisä puhu.

20. Sille ette te ole ne/ iotca puhuuat/ waan teiden Isen Hengi/ ioca teisse puhupi. (Sillä ette te ole ne/ jotka puhuwat/ waan teidän Isän Henki/ joka teissä puhuupi.)

21 Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiansa vastaan ja tappavat heidät.

21 Ja veli antaa veljensä kuolemaan ja isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja luovuttavat heidät kuolemaan.

21. Mutta veli antaa ylön veljensä kuolemaan, ja isä pojan, ja lapset karkaavat vanhempia vastaan, ja antavat tappaa heitä,

21. Weli saatta toisen weljen cuoleman ja Isä poicans ja lapset carcawat wanhembitans wastan ja tappawat heitä.

21. Se yxi welij edeswete sen toisen welien colemaan/ Ja Ise Poians/ ia lapset carkauat wanhimbaidens wastan/ ia tappauat heite. (Se yksi weli edeswetää sen toisen weljensä kuolemaan/ ja isä poikansa/ ja lapset karkaawat wanhempaidensa wastaan/ ja tappawat heitä.)

22 Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.

22 Ja te tulette kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.

22. Ja te tulette vihattavaksi kaikilta minun nimeni tähden. Mutta joka loppuun asti vahvana pysyy, hän tulee autuaaksi.

22. Ja caicki teitä wihawat minun nimeni tähden. Mutta joca loppun asti wahwana pysy hän tule autuaxi.

22. Ja caiki teite wihauat minun Nimeni tähden. Mutta ioca loppun asti wahuast seiso/ hen tule autuaxi. (Ja kaikki teitä wihaawat minun nimeni tähden. Mutta joka loppuun asti wahwana seisoo/ hän tulee autuaaksi.)

23 Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee.

23 Kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen, sillä totisesti sanon teille: ette ennätä suoriutua kaikista Israelin kaupungeista ennen kuin Ihmisen Poika tulee.

23. Mutta koska he teitä siinä kaupungissa vainoovat, niin paetkaat toiseen. Totisesti sanon minä teille: ette ehdi kaikkia Israelin kaupungeita toimittaa, siihenasti kuin Ihmisen Poika tulee.

23. Cosca he teitä yhdes Caupungis wainowat nijn paetcat toiseen. Totisesta sanon minä teille: et te woi caickia Israelin Caupungeita toimitta sijhenasti cuin ihmisen Poica tule.

23. Coska he nyt wainouat teite ydhes caupungis/ nin paetkat toisen. Sille totisesta sanon mine teille/ ette te woi caiki Israelin caupungeit toimitta sijhenasti että Inhimisen Poica tulepi. (Koska he nyt wainoawat teitä yhdessä kaupungissa/ niin paetkaat toiseen. Sillä totisesti sanon minä teille/ ette te woi kaikki Israelin kaupungit toimittaa siihenasti että Ihmisen Poika tuleepi.)

24 Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi, eikä palvelija parempi isäntäänsä.

24 Opetuslapsi ei ole opettajaansa parempi, eikä palvelija isäntäänsä parempi.

24. Ei ole opetuslapsi parempi opettajaansa, eikä palvelia parempi isäntäänsä.

24. Ei ole Opetuslapsi parembi Opettajatans eikä palwelia parembi isändätäns. Tytykön Opetuslapsi jos hän on nijncuin hänen Opettajans ja palwelia nijncuin hänen isändäns.

24. Ei ole opetuslapsi ylitze Mestarins/ Eike paluelia ylitze henen Herrans. Tytyken Opetuslapsi ios hen ombi ninquin henen Mestarins/ ia Paluelia ninquin henen Herrans. (Ei ole opetuslapsi ylitse mestarinsa/ Eikä palwelija ylitse hänen herransa. Tyytykään opetuslapsi jos hän ompi niinkuin hänen mestarinsa/ ja palwelija niinkuin hänen herransa.)

25 Opetuslapselle riittää, että hänelle käy niinkuin hänen opettajalleen, ja palvelijalle, että hänelle käy niinkuin hänen isännälleen. Jos he perheenisäntää ovat sanoneet beelsebuliksi, kuinka paljoa enemmän hänen perheväkeään!

25 Opetuslapselle riittää, että hänen käy niin kuin opettajansa ja palvelijan kuin isäntänsä. Jos he ovat sanoneet perheenisäntää beelsebuliksi, kuinka paljoa enemmän hänen perheväkeään.”

25. Siinä on opetuslapselle kyllä, että hän on niinkuin hänen opettajansa, ja palvelia niinkuin hänen isäntänsä. Jos he ovat itse isännän beelsebubiksi kutsuneet, kuinka paljoa ennemmin he hänen perheensä kutsuvat?

25. Jos he owat idze Isännän Beelzebubixi cudzunet cuinga paljo enämmin he hänen perhens cudzuwat?

25. Jos he ouat itze Isenen Beelzebub cutzuneet/ quinga palio enämin he henen pereens cutzuuat? (Jos he owat itse Isännän beelzebub kutsuneet/ kuinka paljon enemmin he hänen perheensä kutsuwat?)

26 Älkää siis peljätkö heitä. Sillä ei ole mitään peitettyä, mitä ei tule paljastetuksi, eikä mitään salattua, mikä ei tule tunnetuksi.

26 Älkää siis pelätkö heitä. Sillä ei ole mitään peitettyä, mikä ei tule paljastetuksi, eikä salattua, mikä ei tule tunnetuksi.

26. Älkäät sentähden heitä peljätkö; sillä ei ole mitään peitetty, joka ei pidä ilmoitettaman, ja salattu, joka ei tule tiettäväksi.

26. Älkät sentähden heitä peljätkö. Sillä ei ole mitän peitetty joca ei pidä ilmoitettaman ja ei ole mitän salattu joca ei tule tiettäwäxi.

26. Elket sentehden heite pelietkö. Sille ettei miteken ole peitetty/ ioca ei pidhe ilmoitettaman/ ia ei miten salattu/ quin ei tule tietteuexi. (Älkäät sentähden heitä peljätkö. Sillä ettei mitäkään ole peitetty/ joka ei pidä ilmoitettaman/ ja ei mitään salattu/ kuin ei tule tiettäwäksi.)

27 Minkä minä sanon teille pimeässä, se puhukaa päivän valossa. Ja minkä kuulette kuiskattavan korvaanne, se julistakaa katoilta.

27 Minkä sanon teille pimeässä, se puhukaa valossa, ja minkä kuulette kuiskattavan korvaanne, se julistakaa katoilta.

27. Jota minä teille pimeissä sanon, sitä sanokaat valkeudessa, ja mitä te korvissanne kuulette, sitä saarnatkaat kattoin päällä.

27. Jota minä teille pimeis sanon sitä sanocat walkeudes ja mitä teidän corwaanne sanotan sitä saarnatcat cattoin päällä.

27. Jota mine sanon teille pimeise/ site sanokat walkiudhes/ ia mite teiden coruaa'ne sanotan/ site sarnatcat cattoin päle. (Jota minä sanon teille pimeässä/ sitä sanokaat walkeudessa/ ja mitä teidän korwaanne sanotaan/ sitä saarnatkaat kattoin päällä.)

28 Älkääkä peljätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua; vaan ennemmin peljätkää häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin.

28 Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät voi tappaa sielua, vaan pelätkää ennemmin Häntä, joka voi sekä sielun, että ruumiin hukuttaa helvettiin.

28. Ja älkäät peljätkö niitä, jotka ruumiin tappavat, ja ei voi sielua tappaa; mutta peljätkäät enemmin sitä, joka voi sekä sielun että ruumiin helvetissä hukuttaa.

28. JA älkät peljätkö nijtä jotca ruumin tappawat ja ei woi sielua tappa mutta peljätkät enämmin sitä joca woi sekä sielun että ruumin Helwettin hucutta.

28. Ja elket teiten pelietkö nijlde/ iotca rumin tappauat/ ia eiuet woi sielua tappa/ Mutta pelietkä enämin site/ ioca woipi seke sielun että rumin heluettin hucutta. (Ja älkäät peljätkö niitä/ jotka ruumiin tappawat/ ja eiwät woi sielua tappaa/ Mutta peljätkää enemmin sitä/ joka woipi sekä sielun että ruumiin helwettiin hukuttaa.)

29 Eikö kahta varpusta myydä yhteen ropoon? Eikä yksikään niistä putoa maahan teidän Isänne sallimatta.

29 Eikö kahta varpusta myydä yhteen assiin (raha)? Eikä yksikään niistä putoa maahan ellei Isänne salli.

29. Eikö kaksi varpusta yhteen ropoon myydä? ja yksi heistä ei putoo maan päälle ilman teidän Isättänne;

29. Eikö caxi warpuista yhten ropoin myydä? ja yxi heistä ei puto maan päälle ilman teidän Isätän.

29. Eikö caxi warwuist ychten ropoin myydhe? ia yxi heiste ei puto maan päle/ ilman teiden Iseten. (Eikö kaksi warpusta yhteen ropoon myydä? ja yksi heistä ei putoaa maan päälle/ ilman teidän Isättänne.)

30 Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut.

30 Ovatpa kaikki päänne hiuksetkin luetut.

30. Niin ovat myös kaikki teidän päänne hiukset luetut.

30. Nijn owat nyt myös caicki teidän pään hiuxet luetut.

30. Nin ouat nyt mös caiki teiden päen hiuxet luettudh/ (Niin owat nyt myös kaikki teidän pään hiukset luetut/)

31 Älkää siis peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.

31 Älkää siis pelätkö; olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.

31. Älkäät siis peljätkö: te olette paremmat, kuin monta varpusta.

31. Älkät sijs peljätkö te oletta parammat cuin monda warpuista.

31. Elket sis pelietkö/ Te oletta paramat/ quin monda warwuista. (Älkäät siis peljätkö/ Te olette paremmat/ kuin monta warpusta.)

32 Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.

32 Sen vuoksi, jokaisen joka tunnustaa minut ihmisten edessä, tunnustan minäkin Isäni edessä, joka on taivaissa.

32. Sentähden jokainen joka minun tunnustaa ihmisten edessä, sen tunnustan myös minä Isäni edessä, joka on taivaissa.

32. Sentähden jocainen cuin minun tunnusta ihmisten edes sen tunnustan myös minä minun Isäni edes joca on Taiwais.

32. Sentähden/ iocahine' quin minun tunnusta Inhimisten edhes/ sen tunnustan mös mine/ minun Iseni edhes/ ioca on Taiuaisa. (Sentähden/ jokainen kuin minun tunnustaa ihmisten edessä/ sen tunnustan myös minä/ minun Isäni edessä/ joka on taiwaissa.)

33 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.

33 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, hänet minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.

33. Mutta joka minun kieltää ihmisten edessä, hänen minä myös kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.

33. Mutta joca minun kieldä ihmisten edes hänen minä myös kiellän minun Isäni edes joca on Taiwais.

33. Mutta iocahinen quin minun kieltä Inhimisten edhes/ kiellen mine mös henen minun Iseni edhes/ ioca on Taiuaisa. (Mutta jokainen kuin minun kieltää ihmisten edessä/ kiellän minä myös hänen minun Isäni edessä/ joka on taiwaissa.)

34 Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan.

34 Älkää luulko, että olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle. En ole tullut tuomaan rauhaa vaan miekan.

34. Älkäät luulko, että minä olen tullut rauhaa lähettämään maan päälle: en ole minä tullut rauhaa, vaan miekkaa lähettämään.

34. ÄLkät luulco että minä olen tullut rauha lähettämän maan päälle en ole minä tullut rauha mutta miecka lähettämän.

34. Elket luulco/ että mine olen tullut * rauhan lehettemen maan päle/ En ole tullut rauha/ mutta mieckan lehettemen. (Älkäät luulko/ että minä olen tullut rauhan lähettämän maan päälle/ En ole tullut rauhaa/ mutta miekan lähettämän.)

35 Sillä minä olen tullut 'nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan;

35 Sillä olen tullut nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiään vastaan ja miniän anoppiaan vastaan.

35. Sillä minä tulin ihmistä isäänsä vastaan riitaiseksi tekemään, ja tytärtä äitiänsä vastaan ja miniää anoppiansa vastaan.

35. Sillä minä tulin ihmistä Isäns wastan rijdaisexi tekemän ja tytärtä äitiäns wastan ja miniän hänen anoppians wastan.

35. Sille mine tulin Inhimiste Isens wastan rijdhaisexi tekemen/ Ja tytärtä eitiens wastan/ ia Minien henen anoppians wastan. (Sillä minä tulin ihmistä isäänsä wastaan riitaiseksi tekemän/ ja tytärtä äitiänsä wastaan/ ja miniän hänen anoppiansa wastaan.)

36 ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa'.

36 ja ihmisen vihamiehiä tulevat olemaan hänen perhekuntalaisensa.

36. Ja ihmisen vihamiehet on hänen perheensä.

36. Ja ihmisen oma perhe tule hänen wihamiehexens.

36. Ja Inhimisen oma pereh tuleuat henen wihamiehexens. (Ja ihmisen oma perhe tulewat hänen wihamieheksensä.)

37 Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias;

37 Joka rakastaa isäänsä tai äitiään enemmän kuin minua, ei ole minulle kelvollinen, ja joka rakastaa poikaansa tai tytärtään enemmän kuin minua, ei ole minulle kelvollinen,

37. Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enempi kuin minua, ei se ole minulle sovelias; joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enempi kuin minua, ei se ole minulle sovelias.

37. Joca racasta Isäns taicka äitiäns enä cuin minua ei hän ole minulle otollinen. Ja joca racasta poicans taicka tytärtäns enä cuin minua ei se ole minulle otollinen.

37. Joca racasta Isens taica Eitiens minun ylitzen ei se ole minulle otolinen. Ja ioca racastapi poicans/ taicka tyterdhens minun ylitzen ei se ole minun otolinen. (Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä minun ylitseni ei se ole minulle otollinen. Ja joka rakastaapi poikaansa/ taikka tytärtänsä minun ylitseni ei se ole minun otollinen.)

38 ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias.

38 ja joka ei ota ristiään ja seuraa minua, ei ole minulle kelvollinen.

38. Ja kuka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, ei se ole minulle sovelias;

38. Ja cuca ei ota oma ristiäns ja seura minua ei se ole minulle otollinen.

38. Ja cuca ei ota oma * Ristiens/ ia seura minua/ ei se ole minun otolinen. (Ja kuka ei ota omaa ristiänsä/ ja seuraa minua/ ei se ole minun otollinen.)

39 Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.

39 Joka löytää elämänsä, menettää sen, ja joka menettää elämänsä minun tähteni, löytää sen.

39. Joka löytää henkensä, hänen pitää sen hukuttaman, ja joka henkensä hukuttaa minun tähteni, hänen pitää sen löytämän.

39. Joca löytä hengens hänen pitä sen hucuttaman ja joca hengens hucutta minun tähteni hänen pitä sen löytämän.

39. Joca leyte henen hengens/ henen pite sen cadhottaman/ Ja ioca hengens cadhottapi/ minun techten/ henen pite sen leutemen. (Joka löytää hänen henkensä/ hänen pitää sen kadottaman/ Ja joka henkensä kadottaapi/ minun tähteni/ hänen pitää sen löytämän.)

40 Joka ottaa tykönsä teidät, se ottaa tykönsä minut; ja joka ottaa minut tykönsä, ottaa tykönsä hänet, joka on minut lähettänyt.

40 Joka ottaa luokseen teidät, ottaa luokseen minut, ja joka ottaa luokseen minut, ottaa luokseen Hänet, joka on minut lähettänyt.

40. Joka teitä holhoo, hän holhoo minua, ja joka minua holhoo, hän holhoo sitä, joka minun lähetti.

40. JOca teitä holho hän holho minua ja joca minua holho hän holho sitä joca minun lähetti.

40. Joca teite holhoo/ se minua holhopi/ ia ioca minua holho/ hen holhopi sen/ ioca minun lehdetti. (Joka teitä holhoaa/ se minua holhoaapi/ ja joka minua holhoaa/ hän holhoaapi sen/ joka minun lähetti.)

41 Joka profeetan ottaa tykönsä profeetan nimen tähden, saa profeetan palkan; ja joka vanhurskaan ottaa tykönsä vanhurskaan nimen tähden, saa vanhurskaan palkan.

41 Joka profeetan ottaa luokseen profeetan nimen vuoksi, saa profeetan palkan, ja joka vanhurskaan ottaa luokseen vanhurskaan nimen vuoksi, saa vanhurskaan palkan.

41. Joka prophetaa holhoo prophetan nimellä, hän saa prophetan palkan, ja joka vanhurskasta holhoo vanhurskaan nimellä, hän saa vanhurskaan palkan.

41. Joca Prophetan holho Prophetan nimellä hän saa Prophetan palcan. Ja joca wanhurscasta holho wanhurscan nimellä hän saa wanhurscan palcan.

41. Joca Prophetan holhopi Prophetan nimelle/ hen saa Prophetan palcan. Ja ioca wanhurskan holhopi wanhurskan nimelle/ hen saa wanhurskan palcan. (Joka prophetan holhoopi prophetan nimelle/ hän saa prophetan palkan. Ja joka wanhurskaan holhoopi wanhurskaan nimelle/ hän saa wanhurskaan palkan.)

42 Ja kuka hyvänsä antaa yhdelle näistä pienistä maljallisen kylmää vettä, hänen juodaksensa, opetuslapsen nimen tähden, totisesti minä sanon teille: hän ei jää palkkaansa vaille."

42 Kuka tahansa antaa yhdelle näistä pienistä maljallisen kylmää vettä juotavaksi ainoastaan opetuslapsen nimen vuoksi, totisesti sanon teille: hän ei jää palkkaansa vaille.”

42. Ja kuka ikänä juottaa yhden näistä vähimmistä kylmällä vesipikarilla ainoastaan, opetuslapsen nimellä, totisesti sanon minä teille: ei hän pidä palkatta oleman.

42. Ja cuca ikänäns juotta yhden näistä wähimmist kylmällä wesipicarilla ainoastans Opetuslapsen nimellä totisesta sanon minä teille ei hän pidä palcata oleman.

42. Ja cucaikenens annais yhden neiste wähimiste iodha picarin kylme wettä waiuoin Opetuslapsen nimelle/ Totisesta sanon mine teille/ ei henen pide palcans cadhottaman. (Ja kuka ikänänsä antaa yhden näistä wähimmistä juoda pikarin kylmää wettä waiwoin opetuslapsen nimelle/ Totisesti sanon minä teille/ ei hänen pidä palkkaansa kadottaman.)