14 luku

Jeesus aterioi sapattina erään fariseuksen talossa ja parantaa siellä vesitautisen miehen 1 – 6, antaa neuvoja kutsuvieraille 7 – 11 ja vierasten kutsujalle 12 – 14 sekä puhuu vertauksen suurista illallisista 15 – 24; puhuu opetuslapsena – olemisen ehdoista 25 – 27, torninrakentajasta 28 – 30, sotaan aikovasta kuninkaasta 31 – 33 ja mauttomasta suolasta 34, 35.

1 Ja kun hän sapattina tuli erään fariseusten johtomiehen taloon aterialle, pitivät he häntä silmällä.

1 Kun Hän sapattina tuli erään fariseusten johtomiesten taloon aterioimaan, he pitivät Häntä silmällä.

1. Ja tapahtui, että hän tuli yhden Pharisealaisten päämiehen huoneesen sabbatina rualle, ja he vartioitsivat häntä.

1. JA tapahdui että hän tuli yhden Phariseusten Päämiehen huonesen Sabbathina rualle: ja he wartioidzit händä.

1. IA se tapactui/ ette hen tuli yhden Phariseusten Pämiehen Honen sisel Sabbathina roca ottaman. Ja he wartioitzit hende/ (Ja se tapahtui/ että hän tuli yhden phariseusten päämiehen huoneen sisälle Sabbathina ruokaa ottamaan. Ja he wartioitsit häntä/)

2 Ja katso, siellä oli vesitautinen mies hänen edessään.

2 Katso, oli muuan vesitautinen mies Hänen edessään.

2. Ja katso, siinä oli vesitautinen ihminen hänen edessänsä.

2. Ja cadzo sijnä oli wesitautinen ihminen hänen edesäns.

2. Ja catzo/ sijne oli yxi Wesitautinen Inhiminen henen edesens. (Ja katso/ siinä oli yksi wesitautinen ihminen hänen edessänsä.)

3 Niin Jeesus rupesi puhumaan lainoppineille ja fariseuksille ja sanoi: "Onko luvallista parantaa sapattina, vai eikö?" Mutta he olivat vaiti.

3 Niin Jeesus alkoi puhua lainoppineille ja fariseuksille sanoen: "Onko lupa sapattina parantaa [vai ei]?"

3. Niin Jesus vastaten sanoi lainoppineille ja Pharisealaisille: sopiiko sabbatina parantaa? Niin he vaikenivat.

3. Ja Jesus sanoi Lainoppenuille ja Phariseuxille: sopico Sabbathina paranda? Nijn he waickenit.

3. Ja Iesus wastasi Lainoppenuille ia phariseusille ia sanoi/ Sopico Sabbathina paranda? (Ja Jesus wastasi lainoppineille ja phariseuksille ja sanoi/ Sopiika Sabbathina parantaa?)

4 Ja hän koski mieheen, paransi hänet ja laski menemään.

4 Mutta he olivat vaiti. Niin Hän tarttui häneen, paransi hänet ja laski menemään.

4. Mutta hän rupesi häneen, ja paransi hänen, ja pääsi menemään.

4. Mutta hän rupeis häneen ja paransi hänen ja päästi menemän.

4. Nin he waikenit. Mutta hen rupesi heneen/ ia paransi henen ia laski menemen. (Niin he waikenit. Mutta hän rupesi häneen/ ja paransi hänen ja laski menemään.)

5 Ja hän sanoi heille: "Jos joltakin teistä putoaa poika tai härkä kaivoon, eikö hän heti vedä sitä ylös sapatinpäivänäkin?"

5 Vielä Hän (puhui ja) sanoi heille: "Keneltä teistä putoaa aasi' tai härkä kaivoon, niin ettei hän heti vedä sitä ylös vaikka sapatinpäivänä?"

5. Ja hän vastaten sanoi heille: kenenkä teistä nauta eli aasi putoo kaivoon, eikö hän kohta sabbatin päivänä häntä ota ylös?

5. Ja hän sanoi heille: jonga nauta eli Asi puto caiwoon eikö hän cohta Sabbathingan päiwänä händä ylösota?

5. Ja hen wastaten sanoi heille/ Kenengen teiden Nauta eli Asi Caiuon putopi/ ia ei cochta hende yleswedhä Sabbathin peiuene? (Ja hän wastaten sanoi heille/ Kenenkä teidän nauta eli aasi kaiwoon putoopi/ ja ei kohta häntä ylös wedä Sabbathin päiwänä?)

6 Eivätkä he kyenneet vastaamaan tähän.

6 Eivätkä he kyenneet vastaamaan (Hänelle) tähän.

6. Ja ei he taitaneet häntä tähän vastata.

6. Ja ei he tainnet händä tähän wastata.

6. Ja eiuet he taineet hende tehen wastata. (Ja eiwät he tainneet häntä tähän wastata.)

7 Ja huomatessaan, kuinka kutsutut valitsivat itselleen ensimmäisiä sijoja, hän puhui heille vertauksen ja sanoi heille:

7 Hän puhui kutsutuille vertauksen, koska Hän huomasi kuinka he valitsivat itselleen ensimmäisiä sijoja, ja sanoi heille:

7. Mutta hän sanoi vieraille vertauksen, koska hän ymmärsi, kuinka he valitsivat ylimmäisiä istuimia, sanoen heille:

7. MUtta hän sanoi wierahille wertauxen cosca hän ymmärsi cuinga he walidzit ylimmäisiä istuimita:

7. Mutta hen sanoi Wierahille wertauxe'/ coska hen merckitzi quinga he walitzit ylimeisi istuimita/ ia sanoi heille/ (Mutta hän sanoi wieraille wertauksen/ koska hän merkitsi kuinka he walitsit ylimmäisiä istuimia/ ja sanoi heille/)

8 Kun joku on kutsunut sinut häihin, älä asetu aterioimaan ensimmäiselle sijalle; sillä, jos hän on kutsunut jonkun sinua arvollisemman,

8 ”Kun joku on kutsunut sinut häihin, älä asetu aterioimaan ensimmäiselle sijalle — ettei hän ehkä ole kutsunut sinua arvollisempaa.

8. Kuinka joltakulta häihin kutsuttu olet, niin älä istu ylimmäiseen siaan, ettei joku kunniallisempi sinua ole häneltä kutsuttu,

8. Coscas joldaculda häihin cudzutan nijn älä ylimmäisexi istu ettei jocu cunnialisembi sinua ole häneldä cudzuttu:

8. Coskas cutzutaan ioldaculda Häihin/ nin ele ylimeisexi istu ettei lehes iocu cunnialisembi sinua/ ombi henelde cutzuttu/ (Koskas kutsutaan joltakulta häihin/ niin älä ylimmäiseksi istu ettei lähes joku kunniallisempi sinua/ ompi häneltä kutsuttu/)

9 niin hän, joka on sinut ja hänet kutsunut, ehkä tulee ja sanoo sinulle: 'Anna tälle sija', ja silloin sinä saat häveten siirtyä viimeiselle paikalle.

9 Niin hän, joka on sinut ja hänet kutsunut, tulee ja sanoo sinulle: 'Anna tälle sija', ja silloin sinä alat häveten siirtyä viimeiselle sijalle.

9. Ja tulee se, joka sinun ja hänen on kutsunut, ja sanoo sinulle: anna tälle siaa! ja niin sinä häpiällä menet alemma istumaan.

9. Ja nijn tule se joca sekä sinun että hänen on cudzunut ja sano sinulle: anna tälle sia: ja nijn sinä häpiällä menet alemma istuman.

9. ia nin tule se ioca seke sinun ette henen on cutzunut/ ia sanopi sinulle/ Anna telle sija. Ja nin sine häpien cansa rupiat alambana istuman. (ja niin tulee se joka sekä sinun että hänen on kutsunut/ ja sanoopi sinulle/ Anna tälle sija. Ja niin sinä häpeän kanssa rupeat alempana istumaan.)

10 Vaan kun olet kutsuttu, mene ja asetu viimeiselle sijalle, ja niin on se, joka on sinut kutsunut, sisään tullessaan sanova sinulle: 'Ystäväni, astu ylemmäksi'. Silloin tulee sinulle kunnia kaikkien pöytäkumppaniesi edessä.

10 Vaan kun sinut on kutsuttu, mene ja asetu viimeiselle sijalle, jotta hän, joka on sinut kutsunut, tullessaan sanoisi sinulle: 'Ystävä, astu ylemmä!' Silloin sinulle tulee kunnia [kaikkien] pöytäkumppaniesi edessä.

10. Mutta kuin kutsuttu olet, niin mene ja istu alemmaiseen siaan, että se, joka sinun kutsunut on, tulis ja sanois sinulle: ystäväni, nouse ylemmä; silloin on sinulle kunnia niiden edessä, jotka ynnä kanssas atrioitsevat.

10. Mutta parammin coscas cudzuttu olet nijn mene ja istu alemmaiseen siaan että se joca sinun cudzunut on tulis ja sanois sinulle: ystäwän nouse ylemmä silloin on sinulle cunnia nijldä jotca myös atrioidzewat.

10. Mutta paramin coskas cutzuttu olet/ nin mene ia istu alamaisen sijaan Senpäle/ ette coska se tule ioca sinun cutzunut on/ sanois sinulle/ Ysteuen/ nouse ylemmä/ Silloin sinulle on cunnia ninen edhes/ iotca ynne atrioitzeuat. (Mutta paremmin koskas kutsuttu olet/ niin mene ja istu alimmaiseen sijaan. Sen päälle/ että koska se tulee joka sinun kutsunut on/ sanoisi sinulle/ Ystäwäni/ nouse ylemmäs/ Silloin sinulla on kunnia niiden edessä/ jotka ynnä aterioitsewat.)

11 Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään."

11 Sillä jokainen, joka itsensä korottaa, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se korotetaan."

11. Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.

11. Sillä joca idzens ylöndä hän aletan: ja joca idzens alenda se ylötän.

11. Sille ette ioca itzens ylende/ hen aletaan/ Ja ioca itzens alendapi/ se yleteen. (Sillä että joka itsensä ylentää/ hän alennetaan/ Ja joka itsensä alentapi/ se yletään.)

12 Ja hän sanoi myös sille, joka oli hänet kutsunut: "Kun laitat päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi, älä veljiäsi, älä sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureita, etteivät hekin vuorostaan kutsuisi sinua, ja ettet sinä siten saisi maksua.

12 Hän sanoi myös sille, joka oli Hänet kutsunut: "Kun valmistat päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi, älä veljiäsi, älä sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureja, jotteivät he vuorostaan taas kutsuisi sinua ja ettet saisi korvausta.

12. Mutta hän sanoi myös sille, joka hänen kutsunut oli: kuin päivällistä tai ehtoollista teet, niin älä kutsu ystäviäs, eli veljiäs, ei lankojas, taikka rikkaita kylänmiehiäs: ettei he joskus sinua myös jälleen kutsu, ja sinulle maksa.

12. Sanoi hän myös sille joca hänen cudzunut oli: coscas päiwälist taicka ehtolist teet nijn älä cudzu ystäwitäs eli weljejäs ei langojas taicka rickaita kylänmiehiäs ettei he sinua taas wuoroin cudzu ja sinulle maxa.

12. Sanoi hen mös sille/ ioca henen cutzunut oli/ Coskas teet Peiuelist taica Echtolist/ nin ele cutzu Ysteuites/ eike welijes/ eike Langoijas/ eike Rickaita Naburitas/ ettei he sinua woroin cutzuisi/ ia sinulle hyuenteghos maxaisit. (Sanoi hän myös sille/ joka hänen kutsunut oli/ Koskas teet päiwällistä taikka ehtoollista/ niin älä kutsu ystäwiäsi/ eikä weljiäsi/ eikä lankojasi/ eikä rikkaita naapuriasi/ ettei he sinua wuoroin kutsuisi/ ja sinulle hywän tekosi maksaisit.)

13 Vaan kun laitat pidot, kutsu köyhiä, raajarikkoja, rampoja, sokeita;

13 Vaan kun valmistat pidot, kutsu köyhiä, raajarikkoja, rampoja, sokeita.

13. Mutta kuin pidot teet, niin kutsut köyhiä, raajarikkoja, ontuvia, sokeita:

13. Mutta parammin coscas pidon teet nijn cudzu köyhiä sairaita onduwita ja sokeita:

13. Mutta paramin coskas Wieraspidhon teet/ nin cutzu Kieuhet/ Sairat/ Onduuat/ Sockiat/ (Mutta paremmin koskas wieraspidon teet/ niin kutsu köyhät/ sairaat/ ontuwat/ sokeat/)

14 niin sinä olet oleva autuas, koska he eivät voi maksaa sinulle; sillä sinulle maksetaan vanhurskasten ylösnousemuksessa."

14 Niin olet onnellinen, koska heillä ei ole millä korvata sinulle; sillä sinulle korvataan vanhurskasten ylösnousemuksessa.”

14. Niin sinä olet autua; sillä ei heillä ole varaa sinulle maksaa, sillä sinulle pitää maksettaman vanhurskasten ylösnousemisessa.

14. Nijn sinä olet autuas: sillä ei heillä ole wara sinulle maxa mutta sinulle pitä maxettaman wanhurscasten ylösnousemises.

14. nin sine olet autuas/ Sille ettei heille ole wara sinulle maxa/ Mutta sinule pite maxettaman ninen Wanhurskasten ylesnousemises. (niin sinä olet autuas/ SIllä ettei heillä ole wara sinulle maksaa/ Mutta sinulle pitää maksettaman niiden wanhurskasten ylösnousemisessa.)

15 Tämän kuullessaan eräs pöytäkumppaneista sanoi hänelle: "Autuas se, joka saa olla aterialla Jumalan valtakunnassa!"

15 Kuullessaan tämän muuan pöytäkumppaneista sanoi Hänelle: "Autuas se, joka on aterioiva Jumalan valtakunnassa!”

15. Mutta kuin yksi ynnä atrioitsevista nämät kuuli, sanoi hän hänelle: autuas on se, joka syö leipää Jumalan valtakunnassa.

15. MUtta cosca yxi nijstä ynnä atrioidzewist nämät cuuli sanoi hän hänelle: autuas on se joca syö leipä Jumalan waldacunnas.

15. Mutta coska yxi nijste ynne atrioitzeuist nämet cwli/ sanoi hen henelle/ Autuas ombi se ioca söpi Leipe Jumalan Waldakunnas. (Mutta koska yksi niistä ynnä aterioitsit nämät kuuli/ sanoi hän hänelle/ Autuas ompi se joka syöpi leipää Jumalan waltakunnassa.)

16 Niin hän sanoi hänelle: "Eräs mies laittoi suuret illalliset ja kutsui monta.

16 Mutta Hän vastasi hänelle: "Muuan mies valmisti suuret illalliset ja kutsui monta.

16. Niin hän sanoi hänelle: yksi ihminen teki suuren ehtoollisen ja kutsui monta,

16. Nijn hän sanoi hänelle: ihminen oli walmistanut suuren Ehtolisen ja cudzui monda.

16. Nin sanoi hen henelle/ Yxi Inhiminen oli walmistanut swren Echtolisen/ ia cutzui monda/ (Niin sanoi hän hänelle/ Yksi ihminen oli walmistanut suuren ehtoollisen/ ja kutsui monta/)

17 Ja illallisajan tullessa hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: 'Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina'.

17 Illallisajan tullessa hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: 'Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina.'

17. Ja lähetti palveliansa ehtoollisen hetkellä sanomaan kutsutuille: tulkaat, sillä kaikki ovat valmistetut.

17. Ja lähetti palwelians Ehtolisen hetkellä sanoman cudzutuille: tulcat sillä caicki owat walmistetut.

17. Ja wloslehetti henen paluelinas Ectolisen hetkelle sanoma' nijlle cutzutuille. Tulcat/ sille ette caiki ouat walmistetut. (Ja uloslähetti hänen palwelijansa ehtoollisen hetkellä sanoman niille kutsutuille. Tulkaat/ sillä että kaikki owat walmistetut.)

18 Mutta he rupesivat kaikki järjestään estelemään. Ensimmäinen sanoi hänelle: 'Minä ostin pellon, ja minun täytyy lähteä sitä katsomaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä'.

18 Mutta he alkoivat kaikki yksimielisesti estellä. Ensimmäinen sanoi hänelle: 'Ostin pellon ja minun on mentävä sitä katsomaan. Pyydän sinua, pidä minut estyneenä.'

18. Ja he rupesivat järjestänsä kaikki itseänsä estelemään: ensimäinen sanoi hänelle: minä ostin pellon, ja minun pitää menemän sitä katsomaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.

18. Ja he rupeisit järjestäns caicki heitäns estelemän: ensimäinen sanoi: minä ostin pellon ja minun pitä menemän sitä cadzoman minä rucoilen sinua sano minun esteni.

18. Ja he rupesit ierestens caiki heidens estelemen. Se ensimeinen sanoi henelle/ Mine ostin Maancartanon/ ia pite menemen site catzoman/ Mine rucolen sinua/ sano minun esten. (Ja he rupesit järestänsä kaikki heitänsä estelemään. Se ensimmäinen sanoi hänelle/ Minä ostin maankartanon/ ja pitää menemän sitä katsomaan/ Minä rukoilen sinua/ sano minun estetyksi.)

19 Toinen sanoi: 'Minä ostin viisi paria härkiä ja menen niitä koettelemaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä'.

19 Toinen sanoi: 'Ostin viisi paria härkiä ja menen niitä koettelemaan. Pyydän sinua, pidä minut estyneenä.

19. Ja toinen sanoi: minä ostin viisi paria härkiä, ja menen niitä koettelemaan: minä rukoilen sinua, sano minun esteeni.

19. Toinen sanoi: minä ostin wijsi paria härkiä ja menen nijtä coetteleman minä rucoilen sinua sano minun esteni

19. Ja se toinen sanoi/ Mine ostin wijsi pari hercki/ ia menen heite coetteleman/ Mine rucolen sinua/ sano minun esten. (Ja se toinen sanoi/ Minä ostin wiisi paria härkiä/ ja menen heitä koettelemaan/ Minä rukoilen sinua/ sano minun estetyksi.)

20 Vielä toinen sanoi: 'Minä otin vaimon, ja sentähden en voi tulla'.

20 Toinen taas sanoi: 'Otin vaimon ja sen vuoksi en voi tulla.'

20. Ja kolmas sanoi: minä olen emännän nainut, ja en taida sentähden tulla.

20. Colmas sanoi: minä olen emännän nainut ja en taida sentähden tulla. Ja palwelia palais ja sanoi caicki nämät Herrallens.

20. Ja se colmas sanoi/ Mine olen Emennen nainut/ ia senteden en taidha mine tulla. Ja paluelia palasi/ ia sanoi caiki nämet iellens Herrallens. (Ja se kolmas sanoi/ Minä olen emännän nainut/ ja sen tähden en taida minä tulla. Ja palwelija palasi/ ja sanoi nämät jällens Herrallensa.)

21 Ja palvelija tuli takaisin ja ilmoitti herralleen tämän. Silloin isäntä vihastui ja sanoi palvelijalleen: 'Mene kiiruusti kaupungin kaduille ja kujille ja tuo köyhät ja raajarikot, sokeat ja rammat tänne sisälle'.

21 Palattuaan (tämä) palvelija ilmoitti tämän herralleen. Silloin isäntä vihastuneena sanoi palvelijalleen: ”Mene kiireesti kaupungin kaduille ja kujille ja tuo tänne sisälle köyhät ja raajarikot ja rammat ja sokeat.

21. Ja kuin se palvelia tuli, sanoi hän nämät herrallensa. Silloin perheenisäntä vihastui ja sanoi palveliallensa: mene nopiasti kaupungin kaduille ja kujille ja saata tänne vaivaiset ja raajarikot, ontuvat ja sokiat.

21. NIjn perhen isändä wihastui ja sanoi palweliallens: mene nopiast Caupungin catuille ja cujille ja saata tänne waiwaiset ja sairat onduwat ja sokiat.

21. Nin wihastui Perenisende/ ia sanoi palueliallens/ Mene nopiast vlos Caupungin Catuille ia Cuijlle ia saata tenne waiuaset ia Sairat/ Onduuat ia Sokiat. (Niin wihastui perheenisäntä/ ja sanoi palwelijallens/ Mene nopeasti ulos kaupungin kaduille ja kujille ja saata tänne waiwaiset ja sairaat/ ontuwat ja sokeat.)

22 Ja palvelija sanoi: 'Herra, on tehty, minkä käskit, ja vielä on tilaa'.

22 Ja palvelija sanoi: 'Herra, on tehty niin kuin käskit, ja vielä on tilaa.

22. Ja palvelia sanoi: herra, minä olen tehnyt niinkuin sinä käskit, ja vielä nyt siaa on.

22. Ja palwelia sanoi: Herra minä olen tehnyt nijncuins käskit ja wielä nyt sia on.

22. Ja sanoi paluelia/ Herra/ mine olen technyt quin sine keskit/ Ja wiele nyt sija on. (Ja sanoi palwelija/ Herra/ minä olen tehnyt kuin sinä käskit/ Ja wielä nyt sijaa non.)

23 Niin Herra sanoi palvelijalle: 'Mene teille ja aitovierille ja pakota heitä tulemaan sisälle, että minun taloni täyttyisi;

23 Niin herra sanoi palvelijalleen: 'Mene teille ja aitovierille ja pakota heitä tulemaan sisälle, jotta taloni täyttyisi.

23. Ja herra sanoi palvelialle: men maanteille ja aidoille, ja vaadi heitä sisälle tulemaan, että minun huoneeni täytettäisiin.

23. Herra sanoi palwelialle: mene maan teille ja aidoille ja waadi heitä tuleman että minun huoneni täytetäisin.

23. Ja sanoi Herra paluelialle/ Mene vlos maanteille ia aidhoille/ ia wadhi heite siseltuleman/ ette minun Honen teuteteisin. (Ja sanoi Herra palwelijalle/ Mene ulos maan teille ja aidoille/ ja waadi heitä sisälle tulemaan/ että minun huoneeni täytettäisiin.)

24 sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka olivat kutsutut, ole maistava minun illallisiani'."

24 Sillä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka olivat kutsutut, ole maistava illallisiani.' "

24. Sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä miehistä, jotka kutsuttiin, pidä maistaman minun ehtoollistani.

24. Mutta minä sanon teille: ettei yxikän nijstä miehistä cuin cudzuttin pidä maistaman minun Ehtolistani.

24. Mutta mine sanon teille/ Ettei yxiken nijste Miehiste quin cutzuttin/ pide maistaman minun Ectolistan. (Mutta minä sanon teille/ Ettei yksikään niistä miehistä kuin kutsuttiin/ pidä maistaman minun ehtoollistani.)

25 Ja hänen mukanaan kulki paljon kansaa; ja hän kääntyi ja sanoi heille:

25 Hänen kanssaan vaelsi paljon kansaa, ja Hän kääntyi ja sanoi heille:

25. Niin vaelsi paljo väkeä hänen kanssansa, ja hän kääntyi ja sanoi heille:

25. NIjn waelsi paljo wäke hänen cansans ja hän käänsi hänens ja sanoi heille:

25. Nin palio Wäki henen cansans waelsi. Ja hen kiensi henens/ ia sanoi heille/ (Niin paljon wäkeä hänen kanssansa waelsi. Ja hän käänsi hänens/ ja sano heille/)

26 Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja äitiänsä ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla minun opetuslapseni.

26 Jos joku tulee luokseni eikä vihaa isäänsä ja äitiään ja vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsäkin, hän ei voi olla opetuslapseni.

26. Jos joku tulee minun tyköni, ja ei vihaa isäänsä ja äitiänsä, ja emäntäänsä ja lapsiansa, ja veljiänsä ja sisariansa, ja päälliseksi omaa henkeänsä, ei se taida olla minun opetuslapseni.

26. Jos jocu tule minun tygöni ja ei wiha Isäns äitiäns emändätäns lapsians weljejäns sisaritans ja päälisexi oma hengens ei se taida olla minun Opetuslapseni.

26. Jos iocu tulepi minun tykeni ia ei wiha henen Isens/ Eitins/ Emendens/ Lapsians/ weliens ia Sisaritans/ ia wiele senpälen henen oma Hengiens/ ei se taidha olla minun opetuslapsen. (Jos joku tuleepi minun tyköni ja ei wihaa hänen isäänsä/ äitiänsä/ emäntäänsä/ lapsiansa/ weljiänsä ja sisariansa/ ja wielä senpäällen hänen omaa henkeänsä/ ei se taida olla minun opetuslapseni.)

27 Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, se ei voi olla minun opetuslapseni.

27 Ja joka ei kanna ristiään ja seuraa minua, hän ei voi olla opetuslapseni.

27. Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, ei se taida olla minun opetuslapseni.

27. Ja joca ei canna ristiäns ja seura minua ei se taida myös olla minun Opetuslapseni.

27. Ja cuca Ristiens ei canna ia minua seura/ ei se taida olla minun opetuslapsen. (Ja kuka ristiänsä ei kanna ja minua seuraa/ ei se taida olla minun opetuslapseni.)

28 Sillä jos joku teistä tahtoo rakentaa tornin, eikö hän ensin istu laskemaan kustannuksia, nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi,

28 Sillä kuka teistä, joka haluaa rakentaa tornin, ei ensin istu laskemaan kustannuksia, onko hänellä kylliksi työn valmiiksi saattamiseen,

28. Sillä kuka teistä on, joka tahtoo tornia rakentaa; eikö hän ennen istu ja laske kulutusta, jos hänellä on varaa sitä täyttää?

28. Sillä cuca teistä on joca tahto Tornia raketa ja ei ennen laske culutusta jos hänellä on wara sitä täyttä?

28. Sille cuca teiste se ombi ioca tahdon Tornin raketa/ ia ei ennen istudhen laske sen Culunnosta ios henelle ombi wara site teuttä? (Sillä kuka teistä se ompi joka tahtoo tornin rakentaa/ ja ei ennen istuen laske sen kulunnasta jos hänellä ompi wara sitä täyttää?)

29 etteivät, kun hän on pannut perustuksen, mutta ei kykene saamaan rakennusta valmiiksi, kaikki, jotka sen näkevät, rupeaisi pilkkaamaan häntä

29 jotteivät, kun hän on laskenut perustuksen, mutta ei kykene saamaan valmiiksi, kaikki, jotka sen näkevät alkaisi pilkata häntä

29. Ettei, kuin hän perustuksen laskenut on, ja ei voi sitä täyttää, kaikki, jotka sen näkevät, rupee pilkkaamaan häntä,

29. Ettei hän cosca hän perustuxen laskenut on ja ei woi täyttä tule caickein nijden pilcaxi jotca sen näkewät ja sanowat:

29. Senpäle ettei hen/ coska hen peruxen laskenut on/ ia ei woi teuttä/ tule caikein nijnen pilcaxi iotca sen näkeuet/ ia sanouat/ (Sen päälle ettei hän/ koska hän perustuksen laskenut on/ ja ei woi täyttää/ tule kaikkein niiden pilkaksi jotka sen näkewät/ ja sanowat/)

30 sanoen: 'Tuo mies ryhtyi rakentamaan, mutta ei kyennyt saamaan valmiiksi'?

30 sanoen: 'Tuo mies alkoi rakentaa, mutta ei kyennyt saamaan valmiiksi'?

30. Sanoen: tämä ihminen rupesi rakentamaan, ja ei voinut täyttää.

30. Tämä ihminen rupeis rakendaman ja ei woinut täyttä.

30. Teme inhiminen rupesi rakendaman ia ei woinut teuttä. (Tämä ihminen rupesi rakentamaan ja ei woinut täyttää.)

31 Tahi jos joku kuningas tahtoo lähteä sotimaan toista kuningasta vastaan, eikö hän ensin istu ja pidä neuvoa, kykeneekö hän kymmenellä tuhannella kohtaamaan sitä, joka tulee häntä vastaan kahdellakymmenellä tuhannella?

31 Tai kuka kuningas, joka on lähtemässä sotimaan toista kuningasta vastaan, ei ensin istu ja neuvottele, kykeneekö hän kymmenellä tuhannella kohtaamaan sitä, joka tulee häntä vastaan kahdella kymmenellä tuhannella?

31. Taikka kuka kuningas tahtoo mennä sotimaan toista kuningasta vastaan; eikö hän ennen istu ja ajattele, jos hän voi kymmenellä tuhannella kohdata sen, joka häntä vastaan tulee kahdellakymmenellä tuhannella?

31. Taicka cuca Cuningas tahto mennä sotiman toista Cuningasta wastan eikö hän ennen ajattele jos hän woi kymmenellä tuhannella cohdata sen joca händä wastan tule cahdella kymmenellä tuhannella?

31. Taicka cuca Kuningas tachtopi waelta sotimaan toisen Kuningan wastan/ eikö hen ennen istudhen aiattele/ Jos hen woisi Kymenelle tuhanella cohdhata sen ioca henen wastahans tule cahden kymenen tuhanen cansa? (Taikka kuka kuningas tahtoopi waeltaa sotimaan toisen kuninkaan wastaan/ eikö hänen ennen istuen ajattele/ Jos hän woisi kymmenellä tuhannella kohdata sen joka hänen wastahansa tulee kahdenkymmenen tuhannen kanssa?)

32 Ja ellei kykene, niin hän, toisen vielä ollessa kaukana, lähettää hänen luoksensa lähettiläät hieromaan rauhaa.

32 Mutta jollei kykene, hän tämän vielä kaukana ollessa lähettää lähetystön kysymään rauhan ehtoja.

32. Muutoin, kuin hän vielä kaukana on, niin hän lähettää hänelle sanan ja rukoilee rauhaa.

32. Muutoin cosca hän wielä caucana on nijn hän lähettä hänelle sanan ja rucoile rauha.

32. Mwtoin/ coska hen wiele caucan on/ nin hen lehettä henelle Sanoman/ ia Rauha rucolepi. (Muutoin/ koska hän wielä kaukana on/ niin hän lähettää hänelle sanoman/ ja rauha rukoileepi.)

33 Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla minun opetuslapseni.

33 Niin ei siis teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, voi olla opetuslapseni.

33. Niin siis jokainen teistä, joka ei luovu kaikista mitä hänellä on, ei se taida olla minun opetuslapseni.

33. Nijn myös jocainen teistä joca ei luowu caikista cuin hänellä on ei se taida olla minun Opetuslapseni.

33. Nin mös iocainen teiste quin ei louu caikista iotca henelle on/ ei se taidha olla minun Opetuslapsen. (Niin myös jokainen teistä kuin ei luowu kaikista jotka hänellä on/ ei se taida olla minun opetuslapseni.)

34 Suola on hyvä; mutta jos suolakin käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi?

34 Suola on hyvä, mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se maustetaan?

34. Suola on hyvä; mutta jos suola tulee mauttomaksi, milläs sitte suolataan?

34. SUola on idzestäns hywä mutta jos suola tule mauttomaxi milläst sijtte suolatan?

34. Sola ombi hyue/ Mutta ios Sola tule maghuttomaxi/ mille se höistetän? (Suola ompi hywä/ Mutta jos suola tulee mauttomaksi/ millä se höystetään?)

35 Ei se kelpaa maahan eikä lantaan; se heitetään pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon!"

35 Se ei kelpaa maahan eikä lantaan. Se heitetään pois. Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon!"

35. Ei se maahan eikä sontaan ole sovelias: he heittävät sen pois. Jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.

35. Ei se maasa eikä sonnasa ole tarpellinen mutta poisheitetän. Jolla on corwat cuulla se cuulcan.

35. Eike se Maasa/ Eike Sonnasa ole tarpelinen/ Mutta se poisheitetän. Jolla Coruat on cwlla/ se cwlkan. (Eikä se maassa/ eikä sonnassa ole tarpeellinen/ Mutta se pois heitetään. Jolla korwat on kuulla/ se kuulkaan.)