2 luku

Jaakob neuvoo, ettei saa katsoa henkilöön 1 – 7, vaan että tulee osoittaa rakkautta kaikkia kohtaan ja noudattaa kaikkia Herran käskyjä 8 – 13; sekä näyttää, että usko ilman tekoja on kuollut 14 – 26.

1 Veljeni, älköön teidän uskonne meidän kirkastettuun Herraamme, Jeesukseen Kristukseen, olko sellainen, joka katsoo henkilöön.

1 Veljeni, *älkää omistako kirkastetun Herramme Kristuksen uskoa niin, että katsotte henkilöön.

1. Rakkaat veljeni, älkäät muodonkatsomisessa pitäkö uskoa kunnian Herran Jesuksen Kristuksen päälle.

1. RAckat weljeni älkät sitä sixi pitäkö että usco Jesuxen Christuxen meidän HERran päälle cunnialisuteen taita muodon cadzomist kärsiä.

1. RAckat Welieni/ Elket site sixi pitekö/ ette Usko IesuSEN CHRISTUSEn meidhe' HErran päle Cunnialisuteen taitapi Inhimisten modhon catzomisen kersie. (Rakkaat weljeni/ Älkäät sitä siksi pitäkö/ että usko Jesuksen KRISTUKSEN meidän Herran päälle kunniallisuuteen taitaapi ihmisten muodon katsomisen kärsiä.)

2 Sillä jos kokoukseenne tulee mies, kultasormus sormessa ja loistavassa puvussa, ja tulee myös köyhä ryysyissä,

2 Sillä jos kokoukseenne tulee loistavapukuinen mies kultasormus sormessaan, mutta tulee myös köyhä likaisissa vaatteissa,

2. Sillä jos teidän seurakuntaanne tulis joku mies, kantain kultasormusta, ja kiiltävällä vaatteella puetettu; ja tulis myös köyhä ryysyllä,

2. Sillä jos teidän Seuracundaan tulis jocu mies candain culdasormusta ja kijldäwällä waattella puetettu.

2. Sille ios teiden Seuracunnan siseltulis iocu Mies cantadhen Culta Sormusta/ ia kijldeuelle watelle puetettu. (Sillä jos teidän seurakunnan sisälle tulisi joku mies kantaen kultasormusta/ ja kiiltäwällä waatteelle puetettu.)

3 ja te katsotte loistavapukuisen puoleen ja sanotte: "Istu sinä tähän mukavasti", ja köyhälle sanotte: "Seiso sinä tuossa", tahi: "Istu tähän jalkajakkarani viereen",

3 ja te katsotte sen puoleen, joka kantaa loistavaa pukua ja sanotte (hänelle): "istu sinä tähän mukavasti" ja köyhälle sanotte: "Seiso sinä tuossa" tai: "Istu tähän alas jalkajakkarani viereen,"

3. Ja te katsoisitte sitä, joka kiiltävissä vaatteissa on, ja sanoisitte hänelle: istu tässä hyvästi; ja sille köyhälle sanoisitte: seiso sinä siellä, taikka istu tässä minun jaloissani:

3. Ja tulis yxi köyhä ryysyllä ja te cadzoisitta sitä joca kijldäwis waatteis on ja sanoisitta hänelle: istu täsä hywästi. Ja sille köyhälle sanoisitta: seiso sinä siellä taicka istu täsä minun jalgoisani.

3. Nijn tulis mös siselle yxi Kieuhä Rysylle/ ia te catzoisitta hene' polens ioca kijldeuet Waatet candapi/ ia sanoisitta henelle/ Istu Sine tesse hyuesti. Ja sille Kieuhelle sanoisitta/ seiso Sine sielle/ taicka jstu tesse minun Jalghoisani. (Niin tulisi myös sisälle yksi köyhä ryysylle/ ja te katsoisitte hänen puoleensa joka kiiltäwät waatteet kantaapi/ ja sanoisitte hänelle/ Istu sinä tässä hywästi. Ja sille köyhälle sanoisitte/ seiso sinä siellä/ taikka istu tässä minun jaloissani.)

4 niin ettekö ole joutuneet ristiriitaan itsenne kanssa, ja eikö teistä ole tullut väärämielisiä tuomareita?

4 niin ettekö ole joutuneet ristiriitaan itsenne kanssa ja eikö teistä ole tullut väärämielisiä tuomareja?

4. Niin ette sitä oikein ajattele, vaan te tulette tuomariksi ja teette pahan eroituksen.

4. Nijn et te sitä oikein ajattele waan te tulette Duomarixi ja teette pahan eroituxen.

4. Ja eipe te site Oikein aiattele/ Waan te tuletta Domarixi/ ia teette pahan eroituxen. (Ja eipä te sitä oikein ajattele/ Waan te tulette tuomariksi/ ja teette pahan eroituksen.)

5 Kuulkaa, rakkaat veljeni. Eikö Jumala ole valinnut niitä, jotka maailman silmissä ovat köyhiä, olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän on luvannut niille, jotka häntä rakastavat?

5 Kuulkaa, rakkaat veljeni. Eikö Jumala ole valinnut *tämän maailman* köyhiä olemaan rikkaita uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka Hän on luvannut niille, jotka Häntä rakastavat?

5. Kuulkaat, rakkaat veljeni: eikö Jumala ole tämän maailman köyhiä valinnut, jotka uskossa rikkaat ja valtakunnan perilliset ovat, jonka hän lupasi niille, jotka häntä rakastavat?

5. Cuulcat rackat weljeni eikö Jumala ole tämän mailman köyhiä walinnut jotca uscosa rickat ja waldacunnan perilliset owat jonga hän nijlle lupais joilda hän racastetan?

5. Cwlcatta minun rackat Welieni/ eikö Jumala ole wlosualinut temen Mailman Kieuhie iotca Uskosa rickat ouat/ ia Waldakunnan periliset/ ionga hen lupasi nijlle ioilda hen racastetan? (Kuulkaatte minun rakkaat weljeni/ eikö Jumala ole ulos walinnut tämän maailman köyhiä jotka uskossa rikkaat owat/ ja waltakunnan perilliset/ jonka hän lupasi niille joilta hän rakastetaan?)

6 Mutta te olette häväisseet köyhän. Eivätkö juuri rikkaat teitä sorra, ja eivätkö juuri he vedä teitä tuomioistuimien eteen?

6 Mutta te olette häväisseet köyhän. Eivätkö rikkaat sorra teitä ja vedä teitä tuomioistuinten eteen?

6. Mutta te olette häväisseet köyhän. Eikö rikkaat ole väkivaltaiset teitä polkemaan ja vetämään teitä oikeuden eteen?

6. Mutta te oletta häwäisnet köyhän. Eikö rickat ole wäkiwallaiset wetämän teitä oikeuden eteen?

6. Mutta te oletta sen Keuhen heueisnyet. Eikö ne Rickat wäkiwalda teidhen wastan pruca ia wedhe teite Oikeudhen eten? (Mutta te olette sen köyhän häwäisseet. Eikö ne rikkaat wäkiwaltaa teidän wastaan pruukaa ja wedä teitä oikeuden eteen?)

7 Eivätkö juuri he pilkkaa sitä jaloa nimeä, joka on lausuttu teidän ylitsenne?

7 Eivätkö he pilkkaa sitä jaloa nimeä, *jonka mukaan teidät on nimitetty*?

7. Eikö he pilkkaa sitä hyvää nimeä, josta te nimitetyt olette?

7. Eikö he puhu pahoin sijtä hywästäkän nimestä josta te nimitetyt oletta?

7. Eikö he mös pahasti puhu sijte hyueste Nimeste/ ioista te nimitetut oletta? (Eikö he myös pahasti puhu siitä hywästä nimestä/ joista te nimitetyt olette?)

8 Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi", niin te hyvin teette;

8 Jos kuitenkin täytätte kuninkaallisen lain Raamatun mukaan: "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi", niin teette hyvin,

8. Jos te kuninkaallisen lain, Raamatun jälkeen, täytätte: rakasta lähimmäistäs niinkuin itsiäs, niin te hyvin teette.

8. Jos te Cuningalisen Lain Ramatun jälken täytätte. Racasta sinun lähimmäistäs nijncuin idziäs ja nijn te hywin teette.

8. Jos te sen Kuningalisen Lain teutette Ramatun ielkin. Racasta sinun Lehimeises ninquin itze sinus/ nin te hyuestiteet/ (Jos te sen kuninkaallisen lain täytätte Raamatun jälkeen. Rakasta sinun lähimmäisesi niinkuin itse sinuasi/ niin te hywästi teet/)

9 mutta jos te henkilöön katsotte, niin teette syntiä, ja laki näyttää teille, että olette lainrikkojia.

9 mutta jos henkilöön katsotte, teette syntiä, ja laki osoittaa teidät lain rikkojiksi.

9. Mutta jos te ihmisten muotoa katsotte, niin te syntiä teette ja rangaistaan lailta, niinkuin sen rikkojat.

9. Mutta jos te ihmisten muotoa cadzotte nijn te syndiä teette ja rangaistan Lailda nijncuin sen rickojat.

9. Mutta ios te Inhimisten Mooto catzotta/ nin te synditeet/ ia rangaistan Lailda ninquin ylitzekeupeiset. (Mutta jos te ihmisten muotoon katsotte/ niin te syntiä teet/ ja rangaistaan lailta niinkuin ylitsekäywäiset.)

10 Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin.

10 Sillä joka pitää koko lain, mutta rikkoo yhdessä kohtaa, hän on syypää kaikkeen.

10. Sillä jos joku koko lain pitää, ja rikkoo yhdessä, hän on vikapää kaikissa.

10. Sillä jos jocu coco Lain pitä ja ricko yhdes hän on wikapää caikis.

10. Sille ios iocu coco Lain pite/ ia rickopi ydhes/ se on caikista Wicapä. (Sillä jos joku koko lain pitää/ ja rikkoopi yhdessä/ se on kaikista wikapää.)

11 Sillä hän, joka on sanonut: "Älä tee huorin", on myös sanonut: "Älä tapa"; jos et teekään huorin, mutta tapat, olet lainrikkoja.

11 Sillä Hän joka sanoi: "Älä tee aviorikosta", sanoi myös: "Älä tapa". Jos et teekään aviorikosta, mutta tapat, sinusta on tullut lain rikkoja.

11. Sillä se, joka sanoi: ei sinun pidä huorin tekemän, hän on myös sanonut: ei sinun pidä tappaman. Jos et sinä huorin tee, mutta tapat, niin sinä olet lainrikkojaksi tullut.

11. Sillä se joca sanoi: Ei sinun pidä huorin tekemän: hän on myös sanonut: Ei sinun pidä tappaman. Jos et sinä huorin tee mutta tapat nijn sinä olet Lain rickojaxi tullut.

11. Sille ette se ioca sanoi/ Ei pidhe sinun Horitekemen. Hen ombi mös sanonut/ Ei pidhe sinun Tappama'. Jos et sine nyt Hooriatee/ mutta tapat/ nin sine olet Lain ylitzekieupiaxi tullut. (Sillä että se joka sanoi/ Ei pidä sinun huorintekemän. Hän ompi myös sanonut/ Ei pidä sinun tappaman. Jos et sinä nyt huorin tee/ mutta tapat/ niin sinä olet lain ylitsekäywäksi tullut.)

12 Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva.

12 Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva.

12. Näin te puhukaat ja näin te tehkäät, niinkuin ne, jotka vapauden lain kautta pitää tuomittaman.

12. Näin te puhucat ja näin te tehkät nijncuin ne jotca wapauden Lain cautta pitä duomittaman.

12. Nein te puhucat/ ia nein te tehket/ ninquin ne iotca wapaudhen Lain cautta pite Domittaman. (Näin te puhukaat/ ja näin te tehkäät/ niinkuin ne jotka wapauden lain kautta pitää tuomittaman.)

13 Sillä tuomio on laupeudeton sille, joka ei ole laupeutta tehnyt; laupeudelle tuomio koituu kerskaukseksi.

13 Sillä tuomio on laupeudeton sille, joka ei ole laupeutta tehnyt. (Mutta) laupeus kerskaa tuomiota vastaan.

13. Sillä armotoin tuomio pitää hänen päällensä tuleman, joka ei laupiutta tehnyt; ja laupius kehuu tuomiota vastaan.

13. Mutta yxi angara duomio pitä hänen päällens tuleman joca ei ole laupiutta tehnyt. Sillä laupius kehu duomiota wastan.

13. Mutta yxi laupiatoin Domio pite henen ylitzens kieumen ioca ei ole Laupiutta tehnyt. Ja Laupius kehupi Domiota wastan. (Mutta yksi laupiatoin tuomio pitää hänen ylitsensä käymän joka ei ole laupiutta tehnyt. Ja laupius kehuupi tuomiota wastaan.)

14 Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo itsellään olevan uskon, mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kaiketi usko voi häntä pelastaa?

14 Mitä hyötyä, veljeni, siitä on, jos joku sanoo, että hänellä on usko — mutta hänellä ei ole tekoja? Ei kai usko voi häntä pelastaa?

14. Mitä se auttaa, rakkaat veljeni, jos joku sanoo hänellänsä uskon olevan, ja ei hänellä kuitenkaan ole töitä? Taitaako usko hänen autuaaksi saattaa?

14. MItä se autta rackat weljeni jos jocu sano hänelläns vscon olewan.

14. Mite se autta rackat Welieni/ ios iocu sanopi henellens Uskon oleuan/ (Mitä se auttaa rakkaat weljeni/ jos joku sanoopi hänelläns uskon olewan/)

15 Jos veli tai sisar on alaston ja jokapäiväistä ravintoa vailla

15 Jos veli tai sisar on alaston ja (on) vailla jokapäiväistä ravintoa

15. Mutta jos veli taikka sisar alasti olis ja puuttuis jokapäiväistä ravintoa,

15. Ja ei hänellä cuitengan ole töitä? Taitaco vsco hänen autuaxi saatta?

15. ia ei quitengan henelle Töite ole? Taitaco se Usko henen Autuaxi saatta? (ja ei kuitenkaan hänellä toitä ole? Taitaako se usko hänen autuaaksi saattaa?)

16 ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja ravitkaa itsenne", mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, niin mitä hyötyä siitä on?

16 ja joku teistä sanoo heille: "Menkää rauhassa, lämmitelkää ja syökää itsenne kylläisiksi," mutta ette anna heille ruumiin tarpeita, mitä hyötyä siitä on?

16. Jos joku teistä heille sanois: menkäät rauhassa, lämmittäkäät ja ravitkaat teitänne; ja ette kuitenkaan anna heille mitään ruumiin tarvetta: mitä se heitä auttais?

16. Mutta jos yxi weli taicka sisar alasti olis ja puuttuis jocapäiwäistä rawindota ja jocu teistä heille sanois: Jumala teitä auttacon lämmittäkät teitän ja rawitcat teitän ja et te cuitengan anna heille mitän ruumin tarwetta.

16. Mutta ios nyt yxi weli taicka Sisar alasti olisit/ ia putuisit iocapeiueste Rauindota/ ia iocu teiste sanois heille/ Jumala teite autacon/ lemmittäke teiten/ ia rauitca teiten/ Ja ette te quitengan anna heille miteken Rumijn taruetta. (Mutta jos nyt yksi weli taikka sisar alasti olisit/ ja puuttuisit jokapäiwäistä rawintoa/ ja joku teistä sanoisi heille/ Jumala teitä auttakoon/ lämmittäkää teitän/ ja rawitkaa teitän/ Ja ette te kuitenkaan anna heille mitäkään ruumiin tarwetta.)

17 Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.

17 Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut.

17. Näin myös usko, jos ei hänellä töitä ole, on kuollut itsessänsä.

17. Mitä se heitä auttais? Näin myös vsco cosca ei hänellä töitä ole nijn hän on cuollu idzesäns.

17. Mite se heite autais? Nein mös Usko coska ei henelle Töite ole/ ombi hen itzesens coollu. (Mitä se heitä auttaisi? Näin myös usko koska ei hänellä työtä ole/ ompi hän itsessänsä kuollut.)

18 Joku ehkä sanoo: "Sinulla on usko, ja minulla on teot"; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.

18 Mutta joku sanoo: "Sinulla on usko ja minulla on teot. Näytä minulle uskosi ilman tekojasi*, niin minä näytän sinulle teoistani uskoni."

18. Mutta sanokaan joku: sinulla on usko, ja minulla on työt: osoita minulle sinun uskos sinun töilläs, niin minäkin tahdon minun uskoni osoittaa minun töilläni.

18. Mutta sanocan jocu: sinulla on vsco ja minulla on työt. Osota minulle sinun vscos sinun töilläs nijn minäkin tahdon minun vsconi osotta minun töilläni

18. Mutta nyt macta iocu sanoa/ Sinulla ombi Usko/ ia minulla ombi Tööt/ Osota minulle sinun Uskos sinun Töilles/ Nin mineki mös tadhon minun wskon osotta minun Töilleni. (Mutta nyt mahtaa joku sanoa/ Sinulla ompi usko/ ja minulla ompi työt/ Osota minulle sinun uskosi sinun töillesi/ Niin minäkin myös tahdon minun uskon osoittaa minun töilleni.)

19 Sinä uskot, että Jumala on yksi. Siinä teet oikein; riivaajatkin sen uskovat ja vapisevat.

19 Sinä uskot, että Jumala on yksi. Teet oikein; riivaajatkin uskovat — ja vapisevat.

19. Sinä uskot, että yksi Jumala on, sen sinä oikein teet; perkeleet myös sen uskovat ja vapisevat.

19. Sinä uscot että yxi Jumala on sen sinä oikein teet ja Perkelet myös sen uscowat ja wapisewat.

19. Sine wskot ette ainoa Jumala ombi/ Sen sine oikein teet/ Ja Perkelet mös sen wskouat ia wapiseuat. (Sinä uskot että ainoa Jumala ompi/ Sen sinä oikein teet/ Ja perkeleet myös sen uskowat ja wapisewat.)

20 Mutta tahdotko tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman tekoja on voimaton?

20 Mutta tahdotko tietää, sinä tyhjänpäiväinen ihminen, että usko ilman tekoja on kuollut*?

20. Mutta tahdotkos tietää, sinä turha ihminen, että usko ilman töitä kuollut on?

20. Mutta tahdotcos tietä sinä turha ihminen että vsco ilman töitä cuollut on.

20. Mutta tadhockos tiete sine turha Inhiminen/ ette wsko ilma' Töite coollu ombi. (Mutta tahdotkos tietää sinä turha ihminen/ että usko ilman töitä kuollut ompi.)

21 Eikö Aabraham, meidän isämme, tullut vanhurskaaksi teoista, kun vei poikansa Iisakin uhrialttarille?

21 Eikö isämme Aabraham vanhurskautunut teoista viedessään poikansa lisakin uhrialttarille?

21. Eikö Abraham, meidän isämme, töiden kautta vanhurskautetuksi osoitettu, kuin hän poikansa Isaakin alttarille uhrasi?

21. Eikö Abraham meidän Isäm töiden cautta wanhurscaxi tullut cosca hän Poicans Isaachin Altarille uhrais?

21. Eikö Abraham meiden Isen Töidhen cautta ole Wanhurskatettu/ coska hen Poiansa Isaachin Altarille wffrasi? (Eikö Abraham meidän Isän töiden kautta ole wanhurskautettu/ koska hän Poikansa Isachin alttarille uhrasi?)

22 Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi;

22 *Sinä näet, että usko vaikutti hänen tekojensa mukana, ja teoista usko tuli täydelliseksi.

22. Näetkös, että usko on myös vaikuttanut hänen töissänsä, ja että usko on töissä täydelliseksi tullut?

22. Sijnä sinä näet että vsco on myös waicuttanut hänen töisäns ja että vsco on töistä täydellisexi tullut.

22. Sijne sine näet/ ette Usko ombi ynnewaicuttanut henen Töidhens cansa/ ia ette Usko ombi Töiste teudhelisexi tullut. (Siinä sinä näet/ että usko ompi ynnä waikuttanut hänen töidensä kanssa/ ja että usko ompi töistä täydelliseksi tullut.)

23 ja niin toteutui Raamatun sana: "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi", ja häntä sanottiin Jumalan ystäväksi.

23 Näin toteutui Raamattu, joka sanoo: "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi", ja häntä kutsuttiin Jumalan ystäväksi.

23. Ja se Raamattu on täytetty, joka sanoo: Abraham uskoi Jumalan, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, ja hän kutsuttiin Jumalan ystäväksi.

23. Ja se Ramattu on täytetty joca sano: Abraham vscoi Jumalan ja se luettin hänelle wanhurscaudexi ja Jumalan ystäwäxi cudzuttin.

23. Ja ombi se Ramattu teutetty ioca sano/ Abraham wskoi Jumalan/ ia se luetin henelle Wanhurskaudhexi/ ia Jumalan Ysteuexi cutzutin. (Ja ompi se Raamattu täytetty joka sanoo/ Abraham uskoi Jumalan/ ja se luettiin hänelle wanhurskaudeksi/ ja Jumalan ystäwäksi kutsuttiin.)

24 Te näette, että ihminen tulee vanhurskaaksi teoista eikä ainoastaan uskosta.

24 Näette (siis), että ihminen vanhurskautuu teoista eikä ainoastaan uskosta.

24. Niin te siis näette, että ihminen töistä vanhurskautetuksi osoitetaan ja ei ainoastansa uskosta.

24. Nijn te sijs näette että ihminen töistä wanhurscaxi tule ja ei ainostans vscosta.

24. Nijn te sijs näette/ ette Inhiminen Töiste Wanhurskatan/ ia ei waiuoin Uskosta/ (Niin te siis näette/ että ihminen töistä wanhurskautetaan/ ja ei waiwoin uskosta/)

25 Eikö samoin myös portto Raahab tullut vanhurskaaksi teoista, kun hän otti lähettiläät luokseen ja päästi heidät toista tietä pois?

25 Eikö myös portto Raahab samoin vanhurskautunut teoista ottaessaan lähettiläät luokseen ja päästäessään heidät toista tietä menemään?

25. Niin myös portto Rahab, eikö hän töiden kautta vanhurskautetuksi nähty, koska hän korjasi ne vakoojat ja toista tietä heidät päästi ulos?

25. Nijn myös portto Rahab eikö hän töistä wanhurscaxi tullut cosca hän corjais ne wacojat ja toista tietä heidän ulospäästi?

25. Samalmoto mös se Porto Rahab/ eikö hen Töiste Wanhurskattu ole coska hen coriasi ne Sana'candaiat/ ia toista Tijete möte heite wloslaski? (Samalla muotoa myös se portto Rahab/ eikö hän töistä wanhurskattu ole koska hän korjasi ne sanankantajat/ ja toista tietä myöten heitä ulos laski?)

26 Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.

26 Sillä niin kuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko ilman tekoja on kuollut.

26. Sillä niinkuin ruumis ilman henkeä on kuollut, niin myös usko on ilman töitä kuollut.

26. Sillä nijncuin ruumis ilman hengetä on cuollut nijn myös vsco on ilman töitä cuollut.

26. Sille ninquin Rumis ilman Hengete coollut on/ Nin mös Usko on ilman Töite coollut. (Sillä niinkuin ruumis ilman hengettä kuollut on/ Niin myös usko on ilman töitä kuollut.)