3 luku

Kehoitus katsomaan Kristukseen, ylimmäiseen pappiimme, joka on Moosesta niin paljoa suurempi, kuin huonetta hallitseva poika on palvelijaa korkeampi 1 – 6 Varoitetaan paatumuksesta ja epäuskosta ja viitataan niihin rangaistuksiin, jotka Israelin kansa tottelemattomuutensa tähden sai kärsiä erämaassa 7 – 19.

1 Sentähden, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osalliset, kiinnittäkää mielenne meidän tunnustuksemme apostoliin ja ylimmäiseen pappiin, (Kristukseen) Jeesukseen,

1 Sen vuoksi, pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsusta osalliset, kiinnittäkää mielenne tunnustuksemme apostoliin ja ylimpään pappiin (Kristukseen) Jeesukseen,

1. Sentähden pyhät veljet, jotka taivallisessa kutsumisessa osalliset olette! ottakaat vaari siitä apostolista ja ylimmäisestä Papista, jonka me tunnustamme, Kristuksesta Jesuksesta,

1. SEntähden pyhät weljet jotca taiwallises cudzumises osalliset oletta ottacat waari sijtä Apostolista ja ylimmäisestä Papista jonga me Christuxesta Jesuxesta tunnustam/

1. Sentedhe' te pyhet Weliet/ iotca sijne Taiualises Cutzumises Osaliset oletta/ ottaca waari sijte Apostolista ia ylimeiseste Pispasta/ io'ga me tu'nustame Christusesta Iesusesta/ (Sen tähden te pyhät weljet/ jotka siinä taiwaallisessa kutsumisessa osalliset olette/ ottakaa waari siitä apostolisesta ja ylimmäisestä Piispasta/ jonka me tunnustamme Kristuksesta Jesuksesta/)

2 joka on uskollinen asettajalleen, niinkuin Mooseskin oli "uskollinen koko hänen huoneessansa".

2 joka on uskollinen asettajalleen niin kuin Mooseskin koko Hänen huoneessaan.

2. Joka on uskollinen sille, joka hänen tehnyt oli, niinkuin Moseskin koko hänen huoneeseensa.

2. Joca on uscollinen sille joca hänen tehnyt oli ( nijncuin Moses ) coco hänen huonesans.

2. ioca wskolinen o'bi/ sillen ioca henen tehnyt oli (ninquin mös Moses) henen coco Honeesans. (joka uskollinen ompi/ sillen joka hänen tehnyt oli (niinkuin myös Moses) hänen koko huoneessansa.)

3 Sillä hänen on Moosekseen verraten katsottu ansaitsevan niin paljoa suuremman kirkkauden, kuin huoneen rakentajan kunnia on suurempi kuin huoneen.

3 Sillä Hänet on katsottu suuremman kirkkauden arvoiseksi kuin Mooses, samoin kuin huoneen* rakentajan kunnia on suurempi kuin huoneen.

3. Mutta tämä on sitä suuremman kunnian ansainnut kuin Moses, että sillä suurempi kunnia huoneesta olis, joka sen rakensi, kuin itse huoneella.

3. Mutta tämä on sitä suuremman cunnian ansainnut cuin Moses että sillä suurembi cunnia huonesta olis joca sen rakensi cuin idze huonella.

3. Mutta teme ombi site swremman Cunnian werdi/ quin Moses/ senpolesta/ ette swrembi cunnia henelle o'bi Hoonesta/ ioca sen rakensi/ quin itze Hoonella. (Mutta tämä ompi sitä suuremman kunnian wäärti/ kuin Moses/ sen puolesta/ että suurempi kunnia hänellä ompi huoneesta/ joka sen rakensi/ kuin itse huoneella.)

4 Sillä jokainen huone on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.

4 Jokainen huone on näet jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala.

4. Sillä jokainen huone on joltakin rakennettu; mutta joka kaikki rakensi, se on Jumala.

4. Sillä jocainen huone on joldakin rakettu mutta joca caicki rakensi se on Jumala.

4. Sille ette iocainen Hone ombi ioltakin rakettu/ Mutta ioca caiki rakensi/ se on Jumala. (Sillä että jokainen huone ompi joltakin rakettu/ Mutta joka kaikki rakensi/ se on Jumala.)

5 Ja Mooses tosin oli "palvelijana uskollinen koko hänen huoneessansa", todistukseksi siitä, mikä vastedes piti sanottaman,

5 Mooses tosin oli palvelijana uskollinen koko Hänen huoneessaan todistukseksi siitä, mitä tultaisiin puhumaan,

5. Ja Moses tosin oli uskollinen kaikessa hänen huoneessansa, niinkuin palvelia, niiden todistukseksi, joita sitte sanottaman piti;

5. Ja Moses tosin oli uscollinen caikes hänen huonesans nijncuin palwelia nijden todistuxexi joista sijtte sanottin/

5. Ja Moses tosin oli Uskolinen caikesa Henen Hoonesansa/ ninquin yxi Paluelia/ ninein cappalein todhistoxexi/ iotca ieliestsanottauaiset olit/ (Ja Moses tosin oli uskollinen kaikessa hänen huoneessansa/ niinkuin yksi palwelija/ niiden kappalein todistukseksi/ jotka jäljestä sanottawaiset olit/)

6 mutta Kristus on uskollinen Poikana, hänen huoneensa haltijana; ja hänen huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen.

6 mutta Kristus on uskollinen Poikana, Hänen huoneensa haltijana, ja Hänen huoneensa olemme me, jos (vain) loppuun asti säilytämme lujana toivon suoman rohkeuden ja kerskauksen.

6. Mutta Kristus niinkuin Poika ylitse huoneensa, jonka huone me olemme, jos me muutoin uskalluksen ja toivon kerskaamisen loppuun asti vahvana pidämme.

6. Mutta Christus nijncuin poica hallidzi huonens jonga huone me olemma jos me muutoin sen uscalluxen ja toiwon kerscamisen loppun asti wahwana pidämme.

6. Mutta Christus ninquin poica hallitzi henen Honensa/ ionga Hone me olema/ ios me mwtoin sen Uskalluxen/ ia Toiuon kerskamisen loppun asti wahuana pidhesinme. (Mutta Kristus niinkuin poika hallitsi hänen huoneessansa/ jonka huone me olemme/ jos me muutoin sen uskalluksen/ ja toiwon kerskaamisen loppuun asti wahwana pitäsimme.)

7 Sentähden, niinkuin Pyhä Henki sanoo: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä,

7 Sen vuoksi, niin kuin Pyhä Henki sanoo: "Tänä päivänä, jos kuulette Hänen äänensä,

7. Sentähden, niinkuin Pyhä Henki sanoo: tänäpänä, jos te kuulette hänen äänensä,

7. SEntähden nijncuin Pyhä Hengi sano:

7. Sentedhen/ ninquin pyhe Hengi sanopi/ (Sentähden/ niinkuin Pyhä Henki sanoopi/)

8 Älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa, kiusauksen päivänä erämaassa,

8 älkää paaduttako sydämiänne niin kuin katkeroituksessa* kiusauksen päivänä autiomaassa,

8. Niin älkäät paaduttako sydämiänne, niinkuin haikeudessa tapahtui kiusauksen päivänä korvessa,

8. Tänäpän jos te saatta cuulla hänen änens nijn älkät paaduttaco teidän sydämitän.

8. Tenepene/ ios te saatta cwlla hene' Änensa/ nin elket couatco teidhen sydhemiten. (Tänäpänä/ jos te saatte kuulla hänen äänensä/ niin älkäätä kowetko (kowettako) sydämitänne.)

9 jossa teidän isänne minua kiusasivat ja koettelivat, vaikka olivat nähneet minun tekojani neljäkymmentä vuotta;

9 jossa isänne minua kiusasivat ja koettelivat (minua) vaikka näkivät tekojani neljäkymmentä vuotta.

9. Kussa teidän isänne minua kiusasivat: he koettelivat minua, ja näkivät minun työni neljäkymmentä ajastaikaa.

9. Nijncuin haikeudesa tapahdui kiusauxen päiwänä corwesa cosca teidän Isän minua kiusaisit/

9. Ninquin tapachtui sijne Haickeudhesa/ sille kiusauxen peiuelle Coruesa coska Minua kiusasit teidhen Isenne/ (Niinkuin tapahtui siinä haikeudessa/ sillä kiusauksen päiwällä korwessa, koska minua kiusasi teidän isänne/)

10 sentähden minä vihastuin tähän sukupolveen ja sanoin: 'Aina he eksyvät sydämessään'; mutta he eivät oppineet tuntemaan minun teitäni;

10 Sen vuoksi vihastuin tuohon* sukupolveen ja sanoin: 'Aina he eksyvät sydämessään, eivätkä he ole teitäni tunteneet.'

10. Sentähden minä närkästyin tämän sukukunnan päälle ja sanoin: aina he eksyvät sydämellänsä, mutta ei he tunteneet minun teitäni,

10. He coettelit ja näit minun työni neljäkymmendä ajastaica. Sentähden minä närkästyin tämän sucucunnan päälle ja sanoin: aina he exywät sydämelläns: mutta ei he tundenet minun tietäni/

10. He coettelit/ ia neid minun Tööni neliekymmende aiastaica. Sentede' mine kyrkestyin temen Sucucunnan päle/ ia sanoin/ Aina He exyuet sydemellens/ Mutta eiuet he tundenuet minun Teiteni/ (He koettelit/ ja näit minun työni neljäkymmentä ajastaikaa. Sentähden minä kyrkästyin (närkästyin) tämän sukukunnan päälle/ ja sanoin / Aina he eksywät sydämellänsä/ Mutta eiwät he tunteneet minun teitäni/)

11 ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni'."

11 Niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse lepooni.'"

11. Niin että minä vannoin minun vihassani: ei heidän pidä minun lepooni tuleman.

11. Nijn että minä wannoin minun wihasani ettei heidän pidä minun lepooni tuleman.

11. nin ette mine mös wannoin minun wihasani ettei heiden pide minun Leponi siseltuleman. (Niin että minä myös wannoin minun wihassani, ettei heidän pidä minun lepooni sisälle tuleman.)

12 Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta,

12 Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, joka luopuu elävästä Jumalasta,

12. Katsokaat, rakkaat veljet, ettei teissä joskus olisi kelläkään paha, uskotoin sydän, joka elävästä Jumalasta luopuis,

12. Cadzocat rackat weljet ettei teisä joscus olis kelläkän paha uscotoin sydän ja eläwästä Jumalasta luowuis/

12. Catzocat rackat weliet/ ettei ioskus teisä olisi iollaki yxi paha wskotoin syden/ ette se lowuisi eleueste Jumalasta/ (Katsokaat rakkaat weljet/ ettei joskus teissä olisi jollakin yksi paha uskotoin sydän/ että se luopuisi eläwästä Jumalasta/)

13 vaan kehoittakaa toisianne joka päivä, niin kauan kuin sanotaan: "tänä päivänä", ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi;

13 vaan kehoittakaa toisianne joka päivä niin kauan kuin sanotaan: "Tänä päivänä", jottei kukaan teistä synnin pettämänä paatuisi.

13. Vaan neuvokaat teitänne keskenänne joka päivä, niinkauvan kuin tänäpänä sanotaan, ettei joku teistä synnin petoksen kautta paatuisi.

13. Waan neuwocat teitän keskenän jocapäiwä nijncauwan cuin Tänäpän sanotan ettei jocu teistä synnin petoxen cautta paaduis.

13. wan manatca teite keskenen iocapeiue/ nincauua' quin se cutzutan Tenepene/ ettei iocu teiste paaduisi synnin petoxen cautta. (waan manatkaa teitä keskenän joka päiwä/ niinkauan kuin se kutsutaan tänäpänä/ ettei joku teistä paatuisi synnin petoksen kautta.)

14 sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun asti.

14 Sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain säilytämme *alkuperäisen luottamuksemme* lujana loppuun *asti.

14. Sillä me olemme Kristuksesta osallisiksi tulleet, jos me muutoin aljetun uskon loppuun asti vahvana pidämme,

14. Sillä me olemma Christuxest osallisexi tullet jos me muutoin sen aljetun uscon loppun asti wahwana pidämme/

14. Sille me olema Christusesta Osalisexi tulluet/ ios me mwtoin sen alghetun Uskon haman loppun asti wahuana pidheisimme/ (Sillä me olemme Kristuksesta osalliseksi tulleet/ jos me muutoin sen aletun uskon hamaan loppuun asti wahwana pitäisimme/)

15 Kun sanotaan: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne, niinkuin teitte katkeroituksessa",

15 Kun sanotaan: "Tänä päivänä, jos kuulette Hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne niin kuin katkeroituksessa,”

15. Kuin sanotaan: tänäpänä, jos te kuulette hänen äänensä; niin älkäät paaduttako sydämiänne, niinkuin haikeudessa tapahtui.

15. Cosca sanotan: Tänäpän jos te saatte cuulla hänen änens nijn älkät paaduttaco teidän sydämitän nijncuin haikeudesa tapahdui.

15. ionni se sanotan/ Tenepene/ ios te saatta cwlla hene' änense/ nin elket couatco teiden sydhemite'. Ninquin tapactui sijne Haikeudhesa. (jonni se sanotaan/ Tämäpäiwänä/ jos te saatte kuulla hänen äänensä/ niin älkäät kowetko teidän sydämitän. Niinkuin tapahtui siinä haikeudessa.)

16 ketkä sitten, vaikka kuulivat, katkeroittivat hänet? Eivätkö kaikki, jotka olivat Mooseksen johdolla lähteneet Egyptistä?

16 ketkä siis kuultuaan *katkeroittivat Hänet'? Eivätköhän kaikki, jotka Mooseksen johtamina olivat lähteneet Egyptistä?

16. Sillä koska muutamat sen kuulivat, niin he vihoittivat hänen, vaan ei kaikki, jotka Egyptistä Moseksen kautta läksivät ulos.

16. Mutta cosca muutamat sen cuulit nijn he wihoitit hänen waan ei caicki jotca Egyptistä Mosexen cansa läxit.

16. Sille mwtamat coska he cwlit/ nin he haikeutit henen/ mutta ei caiki iotca Egiptiste Mosesen cautta wloslexit. (Sillä muutamat, koska he kuulit/ niin he haikeutit hänen/ mutta ei kaikki jotka Egyptistä Moseksen kautta ulosläksit.)

17 Mutta keihin hän oli vihastunut neljäkymmentä vuotta? Eikö niihin, jotka olivat syntiä tehneet, joiden ruumiit kaatuivat erämaahan?

17 Mutta keihin Hän oli vihastunut neljäkymmentä vuotta? Eikö niihin, jotka olivat syntiä tehneet, joitten ruumiit kaatuivat autiomaahan?

17. Mutta keille hän neljäkymmentä ajastaikaa vihainen oli? eikö niille, jotka syntiä tekivät, joiden ruumiit korvessa hukkuivat?

17. Mutta cuillen hän neljäkymmendä ajastaica wihainen oli? Eikö nijlle jotca syndiä teit joiden ruumit corwesa hucuit?

17. Mutta ioille sijs hen oli kyrkestynyt neliekymende aiastaica? Eikö nijlle iotca synnie teit/ Joinenga Rumit Coruesa mahanlangesit? (Mutta joille hän oli kyrkästynyt (närkästynyt) neljäkymmentä ajastaika? Eikö niillä jotka syntiä teit/ Joinenka ruumit korwessa maahan lankesit?)

18 Ja keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepoonsa? Eikö tottelemattomille?

18 Ja keille Hän vannoi, etteivät he pääse Hänen lepoonsa, jollei niille, jotka olivat olleet tottelemattomia?

18. Mutta keille hän vannoi, ettei heidän pitänyt hänen lepoonsa tuleman? eikö uskomattomille?

18. Cuillen hän wannoi ettei heidän pitänyt hänen lepoons tuleman eikö uscomattomille?

18. Cuille hen sijs wannoi/ ettei heidhen pitenyt henen Leponsa siseltuleman/ waan nijlle wskomattomille? (Kuille hän siis wannoi/ ettei heidän pitänyt hänen lepoonsa sisälle tuleman/ waan niille uskottomille?)

19 Ja niin me näemme, että he epäuskon tähden eivät voineet siihen päästä.

19 Niin näemme, että he epäuskon vuoksi eivät voineet päästä siihen.

19. Ja me näemme, ettei he voineet epäuskon tähden sinne tulla.

19. Ja me näemme ettei he woinet epäuscons tähden sinne tulla.

19. Ja me näemme/ ettei he woinuet heidhen Epeuskonsa tedhen siseltulla. (Ja me näemme/ ettei he woineet heidän epäuskonsa tähden sisälle tulla.)