3 luku

Apostoli nuhtelee galatalaisia siitä, että he kääntyvät lain tekoihin, vaikka ovat uskon saarnasta saaneet Hengen 1 – 6, osoittaa, Aabrahamiin viitaten, vanhurskauden tulevan uskosta 7 – 14 ja näyttää, että jäljestäpäin tullut laki ei voi kumota ennen annettua lupausta 15 – 18 ja että lain tarkoitus on johdattaa Kristuksen tykö, johon uskoen me tulemme vanhurskaiksi 19 – 29.

1 Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät (niin ettette ole totuudelle kuuliaisia, teidät), joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu (keskellänne) ristiinnaulittuna?

1 Oi älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät (niin ettette ole totuudelle kuuliaisia, teidät) joitten silmän eteen Jeesus Kristus oli kuvattu (keskellänne) ristiinnaulittuna?

1. Te hullut Galatalaiset! kuka teidät on vimmannut totuutta uskomasta? joiden silmäin eteen Jesus Kristus kirjoitettu oli, teidän seassanne ristiinnaulittu.

1. TE hullut Galaterit cuca teidän on wimmannut totutta uscomast? Joiden silmäin eteen Jesus Christus kirjoitettu oli ja nyt teidän seasan ristinnaulittu.

1. O Te Hullut Galaterit/ Cuca teite on Wimmanut/ totwtta Uskomasta? Joinen Silmein edese Iesus Cheistus maalattu oli/ ia nyt teiden seasan ristinnaulittu on. (Te hullut Galateri/ kuka teitä on wimmannut/ totuutta uskomasta? Joiden silmäin edessä Jesus Kristus maalattu oli/ ja nyt teidän seassan ristiinnaulittu on.)

2 Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?

2 Tämän vain haluan teiltä kuulla: lain tekojen nojallako saitte Hengen vai uskon saarnan avulla?

2. Sen tahdon minä ainoastaan teiltä tietää: oletteko te Hengen saaneet lain töiden kautta eli uskon saarnaamisen kautta?

2. Sen tahdon minä ainoastans teildä tietä: cummasta te oletta Hengen saanet Lain töiden cautta eli uscon saarnamisen cautta?

2. Sen tahdhon mine waiuoin teilde tietä. Cummasta te oletta Hengen saneet Lain töidhen cauttaco/ Wai Uskon sarnamisen cautta? (Sen tahdon minä waiwoin teiltä tietää. Kummasta te olette Hengen saaneet lain töiden kauttako/ Wai uskon saarnaamisen kautta?)

3 Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte?

3 Oletteko niin älyttömiä? Te aloititte Hengessä, lihassako nyt päätätte?

3. Oletteko te niin tomppelit? Hengessä te olette alkaneet, tahdotteko te nyt lihassa lopettaa?

3. Olettaco te nijn tompelit? Hengesä te oletta alcanet tahdottaco te nyt lihasa lopetta?

3. Olettaco te nin tompelit? Hengese te oletta alcaneet/ Tahdhottaco te nyt sen Lihassa lopetta? (Oletteko niin tomppelit? Hengessäkö te olette alkaneet/ Tahdotteko te nyt lihassa sen lopettaa?)

4 Niin paljonko olette turhaan kärsineet — jos se on turhaa ollut.

4 Oletteko niin paljon turhaan kärsineet — jos tosiaankin turhaan?

4. Oletteko te niin paljon hukkaan kärsineet? Jos se muutoin hukassa on.

4. Olettaco te nijn paljo huckan kärsinet? Jos se muutoin hucas on.

4. Olettaco te nin palio Huckan kerssineet? Jos se mwtoin huckan on. (Oletteko te niin paljon hukkaan kärsineet? Jos se muutoin hukkaan on.)

5 Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimallisia tekoja teidän keskuudessanne, saako hän sen aikaan lain tekojen vai uskossa kuulemisen kautta,

5 Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimatekoja keskellänne, vaikuttaako Hän lain tekojen perusteella vai uskon saarnan välityksellä?

5. Joka siis teille hengen antaa ja tekee voimalliset työt teidän seassanne, tekeekö hän sen lain töiden kautta eli uskon saarnaamisen kautta?

5. Joca sijs teille Hengen anda ja teke sencaltaiset työt teidän seasan tekekö hän sen Lain töiden cautta eli uscon saarnamisen cautta?

5. Joca sis teille nyt Hengen andapi/ ia tekepi sencaltaiset Auudh teiden keskenen/ Tekekö hen sen Lain töidhen cautta/ eli Uskon sarnamisen cautta? (Joka siis teille nyt Hengen antaapi/ ja tekeepi senkaltaiset awut teidän keskenän/ Tekeekö hän sen lain töiden kautta/ eli uskon saarnaamisen kautta?)

6 samalla tavalla kuin "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi"?

6 niin kuin "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.”

6. Niinkuin Abraham oli Jumalan uskonut, ja se on luettu hänelle vanhurskaudeksi,

6. Nijncuin Abraham oli Jumalan usconut ja se on luettu hänelle wanhurscaudexi.

6. Ninquin Abraham oli Jumalan vskonut/ ia se on luettu henelle Wanhurskaudexi. (Niinkuin Abraham oli Jumalaan uskonut/ ja se on luettu hänelle wanhurskaudeksi.)

7 Tietäkää siis, että ne, jotka uskoon perustautuvat, ovat Aabrahamin lapsia.

7 Tietäkää siis, että jotka nojaavat uskoon, ne ovat Aabrahamin lapsia.

7. Niin te myös jo tiedätte, että jotka uskossa ovat, ne ovat Abrahamin lapset.

7. Nijn te myös jo tiedätte että jotca uscosa owat ne owat Abrahamin lapset.

7. Nin te mös io nyt tiedhette/ ette iotca Uskosta ouat/ ne ouat Abrahamin Lapset. (Niin te myös jo nyt tiedätte/ että jotka uskosta owat/ ne owat Abrahamin lapset.)

8 Ja koska Raamattu edeltäpäin näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskosta, julisti se Aabrahamille edeltäpäin tämän hyvän sanoman: "Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi".

8 Ja koska Raamattu edeltä näki, että Jumala vanhurskauttaa pakanat uskon perusteella, se edeltäpäin julisti Aabrahamille ilosanoman: "Sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi."

8. Mutta Raamattu oli sitä jo ennen katsonut, että Jumala pakanatkin uskon kautta vanhurskaaksi tekee; sentähden hän edellä ilmoitti Abrahamille: sinussa (sanoo hän) kaikki pakanat pitää siunatut oleman.

8. Mutta Ramattu oli sitä jo ennen cadzonut että Jumala pacanatkin uscon cautta wanhurscaxi teke sentähden ilmoitti hän Abrahamille: Sinusa ( sano hän ) caicki pacanat pitä siunatut oleman.

8. Mutta Ramattu oli sen io ennen edeskatzonut/ Ette Jumala Pacanat Uskon cautta wanhurskauttapi/ Senteden se ilmoitti Abrahamille/ Sinussa (ma hen) caiki Pacanat pite hyuestisiugnatudh oleman. (Mutta Raamattu oli sen jo ennen edeskatsonut/ Että Jumala pakanat uskon kautta wanhurskauttaapi/ Sentähden se ilmoitti Abrahamille/ Sinussa kaikki pakanat pitää hywästi siunatut oleman.)

9 Niinmuodoin ne, jotka perustautuvat uskoon, siunataan uskovan Aabrahamin kanssa.

9 Siis ne, jotka nojaavat uskoon, tulevat siunatuiksi yhdessä uskovan Aabrahamin kanssa.

9. Niin tulevat kaikki ne, jotka uskosta ovat, siunatuksi uskovaisen Abrahamin kanssa.

9. Nijn tulewat caicki ne jotca uscosa owat siunatuxi sen uscowaisen Abrahamin cansa.

9. Nin tuleuat nyt caiki ne/ iotca Uskossa ouat/ hyuestisiugnatuxi sen vskolisen Abrahamin cansa. (Niin tulewat nyt kaikki ne/ jotka uskossa owat/ hywästi siunatuksi sen uskollisen Abrahamin kanssa.)

10 Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee".

10 Kaikki ne taas, jotka elävät lain teoista, ovat kirouksen alaisia, sillä on kirjoitettu: "Kirottu on jokainen, joka ei pysy kaikessa, mitä on kirjoitettu lain kirjaan, niin että hän sen tekee."

10. Sillä niin monta, jotka lain töissä riippuvat, ovat kirouksen alla; sillä kirjoitettu on: kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikissa mitä lakiraamatussa kirjoitettu on, että hän niitä tekis.

10. Sillä nijn monda cuin Lain töisä rippuwat owat kirouxen alla: Ja kirjoitettu on: Kirottu olcon jocainen joca ei pysy caikisa cuin Lakiramatus kirjoitettu on että hän nijtä tekis.

10. Sille ette nin monda quin Lain Töisse rippuuat/ ne ouat kirotuxen alla. Sille kirioitettu on/ Kirottu olcoon iocahinen/ quin ei pysy caikissa nijsse quin Laki Ramatusa kirioitettu ombi/ ette hen nijte tekis. (Sillä että niin monta kuin lain töissä riippuwat/ ne owat kirouksen alla. Sillä kirjoitettu on/ Kirottu olkoon jokainen/ kuin ei pysy kaikissa niissä kuin laki Raamatussa kirjoitettu ompi/ että hän niitä tekisi.)

11 Ja selvää on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain kautta, koska "vanhurskas on elävä uskosta".

11 Ja ilmeistä on, ettei kukaan tule vanhurskaaksi Jumalan edessä lain avulla, sillä "vanhurskas on elävä uskosta.”

11. Mutta ettei kenkään vanhurskaaksi tule Jumalan edessä lain kautta, se on tiettävä; sillä vanhurskaan pitää elämän uskosta.

11. Mutta ettei kengän wanhurscaxi tule Jumalan edes Lain cautta se on tiettäwä: sillä wanhurscan pitä elämän uscostans.

11. Mutta ettei kengen wanhurskaxi tule Jumalan edes Lain cautta/ se on iulkinen/ Sille ette se wanhurskas pite elemen Uskostans. (Mutta ettei kenkään wanhurskaaksi tule Jumalan edessä lain kautta/ se on julkinen/ Sillä että se wanhurskaus pitää elämän uskostansa.)

12 Mutta laki ei perustaudu uskoon, vaan: "Joka ne täyttää, on niistä elävä".

12 Mutta laki ei ole uskon asia, vaan "se (ihminen), joka ne täyttää, on niistä elävä.”

12. Mutta laki ei ole uskosta, vaan ihminen, joka ne tekee, hän elää niissä.

12. Mutta Laki ei ole uscosta waan ihminen joca sen teke hän elä sen cautta.

12. Mutta Laki ei ole se vskosta/ Waan se Inhiminen ioca sen tekepi/ hen elepi sen cautta. (Mutta laki ei ole se uskosta/ Waan se ihminen joka sen tekeepi/ hän elääpi sen kautta.)

13 Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta, kun hän tuli kiroukseksi meidän edestämme — sillä kirjoitettu on: "Kirottu on jokainen, joka on puuhun ripustettu" —

13 Kristus on lunastanut meidät lain kirouksesta tulemalla kiroukseksi puolestamme — sillä on kirjoitettu: "Kirottu on jokainen, joka riippuu puussa" —

13. Mutta Kristus on meitä lunastanut lain kirouksesta, koska hän tuli kiroukseksi meidän edestämme; sillä kirjoitettu on: kirottu on jokainen, joka puussa riippuu,

13. Mutta Christus on meitä lunastanut Lain kirouxesta cosca hän oli kirous meidän edestäm ( Sillä kirjoitettu on: kirottu on jocainen joca puusa rippu )

13. Mutta Christus ombi meite lunastanut Lain kirotuxesta/ coska Hen oli yxi Kirous Meiden edesten (Sille ette kirioitettu on/ Kirottu ombi iocahinen quin Puun päle rippu) (Mutta Kristus ompi meitä lunastanut lain kirouksesta/ koska hän oli yksi kirous meidän edestän (Sillä että kirjoitettu on/ Kirottu ompi jokainen kuin puun päälle riippuu))

14 että Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa Kristuksessa pakanain osaksi ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen.

14 jotta Aabrahamin siunaus tulisi Jeesuksessa pakanain osaksi, niin että uskon avulla saisimme luvatun Hengen.

14. Että Abrahamin siunaus pitäis pakanain ylitse Jesuksessa Kristuksessa tuleman, ja me niin saisimme uskon kautta sen luvatun Hengen.

14. Että Abrahamin siunaus pidäis pacanaingin ylidze Jesuxes Christuxes tuleman ja me nijn saisimma uscon cautta sen luwatun Hengen.

14. Se'päle ette Abrahamin Hyuesti siugnaus pideis pacanain ylitze tulema' Iesusen Christusen cautta/ Ja me nin saisima sen luuatun Hengen/ Uskon cautta. (Senpäälle että Abrahamin hywästisiunaus pitäisi pakanain ylitsen tuleman Jesuksen Kristuksen kautta/ Ja me niin saisimme sen luwatun Hengen/ uskon kautta.)

15 Veljet, minä puhun ihmisten tavalla. Eihän kukaan voi kumota ihmisenkään vahvistettua testamenttia eikä siihen mitään lisätä.

15 Veljet, puhun ihmisen tavoin. Kukaan ei kumoa ihmisenkään vahvistettua testamenttia eikä lisää siihen.

15. Rakkaat veljet! minä puhun ihmisten tavalla. Ei yksikään riko ihmisen testamenttia, koska se vahvistettu on, eikä siihen mitään lisää.

15. RAckat weljet minä puhun ihmisten tawalla: Ei yxikän ylöncadzo yhdengän ihmisen Testamentiä ( cosca se jo wahwistettu on ) eikä sijhen mitän lisä.

15. Rackat Weliet/ Mine puhun Inhimisten taualla/ Eikenge' poishylke ydhengen Inhimisen Testamenti (coska se ombi wahwistettu) eikä mös sihen miteken lise. (Rakkaat weljet/ Minä puhun ihmisten tawalla/ Ei kenkään poishylkää yhdenkään ihmisen testamentti (koska se ompi wahwistettu) eikä myös siihen mitäkään lisää.)

16 Mutta nyt lausuttiin lupaukset Aabrahamille ja hänen siemenelleen. Hän ei sano: "Ja siemenille", ikäänkuin monesta, vaan ikäänkuin yhdestä: "Ja sinun siemenellesi", joka on Kristus.

16 Mutta lupaukset lausuttiin Aabrahamille ja hänen jälkeläiselleen. Hän ei sano: "ja jälkeläisille" ikään kuin monesta, vaan ikään kuin yhdestä: "ja jälkeläisellesi", joka on Kristus,"

16. Lupaukset ovat tosin Abrahamille ja hänen siemenellensä annetut; ei hän sano: ja siemenille, niinkuin monesta, vaan niinkuin yhdestä: ja sinun siemenessäs, joka on Kristus.

16. Lupauxet owat tosin Abrahamille ja hänen siemenellens annetut: ei hän sano: siemenille nijncuin monelle waan nijncuin yhden cautta: sinun siemenesäs joca on Christus.

16. Mutta nyt ouat tosin Lupauxet annetut Abrahamille/ ia henen Siemenellens. Ei hen sano/ nijlle Siemenille/ ninquin monille/ waan ninquin ydhe' cautta/ Sinun Siemeneses/ ioca on Christus. (Mutta nyt owat tosin lupaukset annetut Abrahamille/ ja hänen siemenellensä. Ei hän sano/ niille siemenille/ niinkuin monille/ waan niinkuin yhden kautta/ sinun siemenessäsi/ joka on Kristus.)

17 Minä tarkoitan tätä: Jumalan ennen vahvistamaa testamenttia (Kristukselle) ei neljänsadan kolmenkymmenen vuoden perästä tullut laki voi kumota, niin että se tekisi lupauksen mitättömäksi.

17 Tarkoitan tätä: Jumalan ennen (Kristukselle)* vahvistamaa testamenttia ei neljäsataa kolmekymmentä vuotta myöhemmin tullut laki kumoa, niin että se tekisi lupauksen mitättömäksi.

17. Mutta sen minä sanon: testamenttia, joka Jumalalta on vahvistettu Kristuksen päälle, ei rikota, ettei lupaus turhaan raukeaisi lain kautta, joka sitte neljänsadan ja kolmenkymmenen vuoden perästä annettu oli.

17. Mutta minä sanon: Testamenti joca Jumalalda oli wahwistettu Christuxen päälle ei ricota ettei lupaus Lain cautta turhan raukeis joca sijtte neljänsadan ja colmenkymmenen wuoden perästä annettu oli.

17. Mutta sijtä mine sanon/ Se Testamenti ioca Jumalasta ennen wahwistettu oli Christusen päle/ ei tule ricotuxi/ nin ette Lupaus ei mixiken tulis Lain cautta/ Joca sen ielken oli neliensadhan ia colmenkymenen woodhen pereste annettu. (Mutta siitä minä sanon/ Se testamentti joka Jumalasta ennen wahwistettu oli Kristuksen päälle/ ei tule rikotuksi/ niin että lupaus ei miksikään tulisi lain kautta/ Joka sen jälkeen oli neljänsadan ja kolmenkymmenen wuoden perästä annettu.)

18 Sillä jos perintö tulisi laista, niin se ei enää tulisikaan lupauksesta. Mutta Aabrahamille Jumala on sen lahjoittanut lupauksen kautta.

18 Sillä jos perintö tulisi lain perusteella, se ei enää tulisi lupauksen perusteella, mutta Jumala on lahjoittanut sen Aabrahamille lupauksen nojalla.

18. Sillä jos perintö on laista, niin ei se silleen ole lupauksesta; mutta Jumala on sen Abrahamille lupauksen kautta lahjoittanut.

18. Sillä jos perindö Lain cautta ansataisin nijn ei se olis lupauxen cautta annettu: Mutta Jumala on sen Abrahamille lupauxen cautta lahjoittanut.

18. Sille ios nyt Perimys Lain cautta ansaitaisijn/ Nin ei se olis Lupauxen cautta annettu. Mutta Jumala ombi sen Abrahamille Lupauxen cautta lahianut. (Sillä jos nyt perimys lain kautta ansaittaisiin/ Niin ei se olis lupauksen kautta annettu. Mutta Jumala ompi sen Abrahamille lupauksen kautta lahjoittanut.)

19 Mitä varten sitten on laki? Se on rikkomusten tähden jäljestäpäin lisätty olemaan siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu; ja se säädettiin enkelien kautta, välimiehen kädellä.

19 Miksi sitten on laki? Se on rikkomusten vuoksi lisätty olemaan siihen asti, kun oli tuleva se jälkeläinen, jolle lupaus oli annettu, ja se säädettiin enkelten välityksellä välimiehen kädellä.

19. Mihinkä siis laki? Hän on tullut ylitsekäymisten tähden, siihenasti kuin siemen oli tuleva, jolle lupaus tapahtunut oli, ja on enkeleiltä asetettu välimiehen käden kautta.

19. MIhingä sijs Laki? Hän on tullut ylidzekäymisten tähden sijhenasti cuin Siemen oli tulewa jolle lupaus tapahtunut oli ja on Engeleildä asetettu wälimiehen kätten cautta

19. * Mihinge sis pite Lain? Hen ombi tullut Ylitzekieumisten warten/ Sihenasti ette se Siemen piti tuleman/ iolle Lupaus tapachtanut oli/ Ja ombi Engeleiste asetettu * Wälimiehen Kätten cautta. (Mihinkä siis pitää lain? Hän ompi tullut ylitsekäymisten warten/ Siihen asti että sen siemen piti tuleman/ jolle lupaus tapahtunut oli/ Ja ompi enkeleistä asetettu wälimiehen kätten kautta.)

20 Välimies taas ei ole yhtä varten; mutta Jumala on yksi.

20 Välimies taas ei ole yhtä varten, mutta Jumala on yksi.

20. Mutta välimies ei ole yhden, vaan Jumala on yksi.

20. Mutta ei wälimies ole yhden ainoan wälimies waan Jumala on ainoa.

20. Mutta Wälimies ei ole ydhen ainoan wäli mies/ Waan Jumala ombi yxi ainoa. (Mutta wälimies ei ole yhden ainoan wälimies/ Waan Jumala ompi yksi ainoa.)

21 Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia? Pois se! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi eläväksi tehdä, niin vanhurskaus todella tulisi laista.

21 Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia? Eihän toki! Sillä jos olisi annettu laki, joka voisi tehdä eläväksi, niin vanhurskaus tulisi tosiaan lain perusteella.

21. Onko siis laki Jumalan lupauksia vastaan? Pois se! Sillä jos laki olis annettu eläväksi tekemään, niin tosin vanhurskaus tulis laista.

21. Ongo sijs Laki Jumalan lupausta wastan? Pois se. Jos Laki olis annettu eläwäxi tekemän nijn tosin wanhurscaus tulis Laista.

21. Ongo sis Laki Jumalan Lupausta wastan? Pois se. Coska nyt yxi Laki olis annettu ioca taidhais eleuexi tehdhä/ Nin totta Wanhurskaus tulis Laista. (Onko siis laki Jumalan lupausta wastaan? Pois se. Koska nyt yksi laki olisi annettu joka taitaisi eläwäksi tehdä/ Niin totta wanhurskaus tulisi laista.)

22 Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.

22 Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alaisuuteen, jotta se mikä on luvattu, annettaisiin *Jeesuksen Kristuksen uskon perusteella niille, jotka uskovat.

22. Mutta Raamattu on kaikki sulkenut synnin alle, että lupaus annettaisiin uskon kautta Jesuksen Kristuksen päälle uskovaisille.

22. Mutta Ramattu on caicki sulkenut synnin ala että lupaus annetaisin uscon cautta Jesuxen Christuxen päälle uscowaisille.

22. Mutta Ramattu on caiki sulkenut Synnin ala/ Senpäle ette se Lupaus pideis annettaman Uskon cautta Iesusen Christusen päle nijlle Uskouaisille. (Mutta Raamattu oli kaikki sulkenut synnin alle/ Sen päälle että se lupaus pitäisi annettaman uskon kautta Jesuksen Kristuksen päälle niille uskowaisille.)

23 Mutta ennenkuin usko tuli, vartioitiin meitä lain alle suljettuina uskoa varten, joka oli vastedes ilmestyvä.

23 Mutta ennen kuin usko tuli, meitä vartioitiin lain alaisina, suljettuina uskoa varten, joka oli ilmestyvä.

23. Mutta ennenkuin usko tuli, olimme me lain alla kätketyt ja siihen uskoon suljetut, joka piti ilmoitettaman.

23. Mutta ennencuin usco tuli olimma me Lain alla kätketyt ja sijhen uscoon suljetut jonga piti ilmei tuleman.

23. Mutta ennenquin Usko tuli/ me olima Lain alla ketketydh/ ia swlietudh sihen Uskohon/ ionga piti ilmei tuleman. (Mutta ennenkuin usko tuli/ me olimme lain alle kätketyt/ ja suljetut siihen uskohon/ jonka piti ilmi tuleman.)

24 Niinmuodoin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, että me uskosta vanhurskaiksi tulisimme.

24 Niin on laista tullut meille kasvattaja Kristukseen, jotta tulisimme uskon perusteella vanhurskaiksi.

24. Niin on laki ollut meidän opettajamme Kristuksen tykö, että me uskon kautta vanhurskaaksi tulisimme.

24. Nijn on Laki ollut meidän opettajam Christuxen tygö että meidän pitä uscon cautta wanhurscaxi tuleman.

24. Nin on nyt Laki ollut meiden Haltian Christusen tyge/ ette meiden pite Uskon cautta Wanhurskaxi tuleman. (Niin on nyt laki ollut meidän haltjian Kristuksen tykö/ että meidän pitää uskon kautta wanhurskaaksi tuleman.)

25 Mutta uskon tultua me emme enää ole kasvattajan alaisia.

25 Mutta uskon tultua emme enää ole kasvattajan alaisia.

25. Mutta sitte kuin usko tuli, niin emme enempi ole sen opettajan alla.

25. Mutta sijtte cuin usco tuli nijn emme enämbi ole sen opettajan alla:

25. Mutta nyt sijttä quin Usko tuli/ ei me enembi ole sen Haltian alla/ (Mutta nyt siitä kuin usko tuli/ ei me enempi ole sen haltian alla/)

26 Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.

26 Sillä te olette kaikki uskon perusteella Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.

26. Sillä te olette kaikki Jumalan lapset uskon kautta Jesuksen Kristuksen päälle.

26. Sillä te oletta caicki Jumalan lapset uscon cautta Jesuxen Christuxen päälle.

26. Sille te oletta caiki Jumalan Lapset sen Uskon cautta Iesusen Christusen päle. (Sillä te olette kaikki Jumalan lapset sen uskon kautta Jesuksen Kristuksen päälle.)

27 Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.

27 Sillä niin monta kuin teitä on Kristukseen kastettu, te olette Kristukseen pukeutuneet.

27. Sillä niin monta kuin te Kristukseen kastetut olette, niin te olette Kristuksen päällenne pukeneet.

27. Ja nijn monda cuin te castetut oletta nijn te oletta Christuxen päällenne pukenet.

27. Sille quin mo'da te castetut oletta nin te oletta Christusen pälenepukeneet. (Sillä kuin monta te kastetut olette niin te olette Kristuksen päälle pukeneet.)

28 Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.

28 Ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista, sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa.

28. Ei ole tässä Juudalainen eli Grekiläinen, ei orja eli vapaa, ei mies eli vaimo; sillä te olette kaikki yksi Kristuksessa Jesuksessa.

28. Ei ole täsä Judalainen eli Grekiläinen: Ei orja eli wapa ei mies eli waimo: Sillä te oletta caicki yxi Christuxes Jesuxes.

28. Ei ole tesse Judeus eli Greki/ Ei ole tesse Oria eli Wapah/ Ei ole tesse Mies eli Waimo/ Sille te oletta caikitynni yxi Christusesa Iesusesa. (Ei ole tässä Judeus eli Kreki/ Ei ole tässä orjaa eli wapaa/ Ei ole tässä mies eli waimo/ Sillä te olette kaikki tyynni yksi Kristuksessa Jesuksessa.)

29 Mutta jos te olette Kristuksen omat, niin te siis olette Aabrahamin siementä, perillisiä lupauksen mukaan.

29 Mutta jos olette Kristuksen omat, niin olette Aabrahamin jälkeläisiä (ja) perillisiä lupauksen mukaan.

29. Mutta jos te olette Kristuksen, niin te olette myös Abrahamin siemen ja lupauksen jälkeen perilliset.

29. Mutta jos te oletta Christuxen nijn te oletta myös Abrahamin siemen ja lupauxen jälken perilliset.

29. Mutta ios te oletta Christusen/ Nin te oletta sis Abrahamin Siemen/ ia Lupauxen ielken Periliset. (Mutta jos te olette Kristuksen/ Niin te olette siis Abrahamin siemen/ ja lupauksen jälkeen perilliset.)