5 luku

Uskova on Jumalasta syntynyt, ja hänen uskonsa voittaa maailman 1 – 5 Jumala todistaa Pojastaan Hengen, veden ja veren kautta 6 – 12 Uskovilla on iankaikkinen elämä, ja Jumala kuulee kaikki heidän rukouksensa 13 – 17; he pysyvät Kristuksessa 18 – 20 Kehoitus kavahtamaan epäjumalia 21.

1 Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt; ja jokainen, joka rakastaa häntä, joka on synnyttänyt, rakastaa myöskin sitä, joka hänestä on syntynyt.

1 Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on Jumalasta syntynyt, ja jokainen, joka rakastaa Häntä, joka on synnyttänyt, rakastaa myös sitä, joka on Hänestä syntynyt.

1. Jokainen, joka uskoo, että Jesus on Kristus, hän on Jumalasta syntynyt, ja jokainen, joka rakastaa sitä, joka synnytti, hän rakastaa myös sitä, joka hänestä syntynyt on.

1. JOcainen cuin usco että Jesus on Christus hän on Jumalasta syndynyt. Ja jocainen cuin racasta sitä joca synnytti hän racasta myös sitä joca hänestä syndynyt on.

1. JOcainen quin wskopi ette Iesus ombi se Christus/ hen ombi Jumalasta syndynyt. Ja iocainen quin racastapi hende ioca synnytti/ hen racastapi mös site/ ioca heneste syndynyt ombi. (Jokainen kuin uskoopi että Jesus ompi se Kristus/ hän ompi Jumalasta syntynyt. Ja jokainen kuin rakastaapi häntä joka synnytti/ hän rakastaapi myös sitä/ joka hänestä syntynyt ompi.)

2 Siitä me tiedämme, että rakastamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjänsä.

2 Siitä tiedämme, että rakastamme Jumalan lapsia, kun rakastamme Jumalaa ja pidämme Hänen käskynsä.

2. Siitä me tunnemme, että me rakastamme Jumalan lapsia, koska me Jumalaa rakastamme ja hänen käskynsä pidämme.

2. Sijtä me tunnemme että me racastam Jumalan lapsia cosca me Jumalata racastam ja hänen käskyns pidämme

2. Sen cautta me tunnema/ ette me racastam Jumalan Poikia/ coska me Jumalata racastam/ ia henen Keskyiens pidhemme/ (Sen kautta me tunnemme/ että me rakastamme Jumalan Poikaa/ koska me Jumalata rakastamme/ ja hänen käskyjänsä pidämme/)

3 Sillä rakkaus Jumalaan on se, että pidämme hänen käskynsä. Ja hänen käskynsä eivät ole raskaat;

3 Sillä tämä on Jumalan rakkautta, että pidämme Hänen käskynsä, ja Hänen käskynsä eivät ole raskaat.

3. Sillä tämä on rakkaus Jumalan tykö, että me hänen käskynsä pidämme, ja hänen käskynsä ei ole raskaat.

3. Sillä rackaus Jumalan tygö on että me hänen käskyns pidämme ja hänen käskyns ei ole rascat.

3. Sille ette teme ombi se rackaus Jumalan tyge/ ette me henen keskynse pidhemme/ Ja henen Keskynse eiuet ole raskat. (Sillä että tämä ompi se rakkaus Jumalan tykö/ että me hänen käskynsä pidämme/ Ja hänen käskynsä eiwät ole raskaat.)

4 sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman; ja tämä on se voitto, joka on maailman voittanut, meidän uskomme.

4 Sillä kaikki, mikä on syntynyt Jumalasta, voittaa maailman. Ja tämä on se voitto, joka on voittanut maailman, meidän uskomme.

4. Sillä kaikki, mitä Jumalasta syntynyt on, se voittaa maailman, ja meidän uskomme on se voitto, joka maailman voitti.

4. Sillä caicki mitä Jumalasta syndynyt on se woitta mailman ja meidän uscom on se woitto joca mailman woitti.

4. Sille ette caiki mite Jumalasta syndynyt on/ se woitapi Mailman/ Ja meiden wskona ombi se woitto/ ioca Mailman ylitzewoitti. (Sillä että kaikki mitä Jumalasta syntynyt on/ se woittaapi maailman/ Ja meidän uskona ompi se woitto/ joka maailman ylitse woitti.)

5 Kuka on se, joka voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?

5 Kuka on se, joka voittaa maailman, jollei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?

5. Kuka siis on, joka voittaa maailman, mutta se joka uskoo, että Jesus on Jumalan Poika?

5. Cuca sijs on joca woitta mailman mutta se joca usco että Jesus on Jumalan Poica?

5. Cuca sijs ombi ioca woittapi Mailman/ Mutta se ioca wsko ette IesuS ombi Jumalan Poica? (Kuka siis ompi joka woittaapi maailman/ Mutta se joka usko että Jesus ompi Jumalan Poika?)

6 Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus.

6 Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta. Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä. Ja Henki on se, joka todistaa, koska Henki on totuus.

6. Tämä on se, joka vedellä ja verellä tulee, Jesus Kristus, ei ainoastansa vedellä, vaan vedellä ja verellä. Ja Henki todistaa, että Henki on totuus.

6. Tämä on se joca wedellä ja werellä tule Jesus Christus ei ainoastans wedellä waan wedellä ja werellä. Ja Hengi todista että Hengi totuus on.

6. Teme se ombi ioca tuli Wedhen ia Weren cansa/ Iesus Christus/ Ei waiuon Wedhen cansa/ waan Wedhen ia Were' cansa. Ja Hengi ombi se ioca todhistapi/ ette Hengi Totuus o'bi. (Tämä se ompi joka tuli weden ja weran kanssa/ Jesus Kristus/ Ei waiwoin weden kanssa/ waan weden ja weren kanssa. Ja Henki ompi se joka todistaapi/ että Henki totuus ompi.)

7 Sillä kolme on, jotka todistavat taivaassa: (Isä, Sana, ja Pyhä Henki; ja nämä kolme ovat yhtä (hebr. UT:ssa ??? yksi)

7 Sillä kolme on jotka todistavat (taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki. ja nämä kolme ovat yksi.

7. Sillä kolme ovat, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat:

7. Sillä colme todistawat Taiwasa : Isä Sana ja Pyhä Hengi ja ne colme yxi owat.

7. Sille ette colme on iotca todhistauat Taiuahasa/ Ise/ Sana/ ia se pyhe Hengi/ ia ne Colme ychtene ouat. (Sillä että kolme on jotka todistawat taiwaassa/ Isä/ Sana/ ja se Pyhä Henki/ ja ne kolme yhtenä owat.)

8 Ja kolme on, jotka todistavat maan päällä: Henki, vesi ja veri; ja nämä kolme ovat yhtä (hebr. UT:ssa ??? yksi).

8 Ja kolme on jotka todistavat maassa): Henki ja vesi ja veri, ja nämä kolme pitävät yhtä.

8. Ja kolme ovat, jotka todistavat maan päällä: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme yhdessä ovat.

8. Ja colme todistawat maan päällä : Hengi Wesi ja Weri ja ne colme yxi owat.

8. Ja colme ouat/ iotca todhistauat Maan päle/ Hengi/ Wesi ia Weri/ Ja ne * colme ychtene ouat. (Ja kolme owat/ jotka todistawat maan päällä/ Henki/ Wesi ja Weri/ Ja ne kolme yhtänä owat.)

9 Jos me otamme vastaan ihmisten todistuksen, niin onhan Jumalan todistus suurempi. Ja tämä on Jumalan todistus, sillä hän on todistanut Pojastansa.

9 Jos hyväksymme ihmisten todistuksen on Jumalan todistus kuitenkin suurempi, sillä tämä on Jumalan todistus, jonka* Hän on todistanut Pojastaan.

9. Jos me ihmisten todistuksen otamme, niin on Jumalan todistus suurempi; sillä tämä on Jumalan todistus, jonka hän Pojastansa todisti.

9. Jos me ihmisten todistuxen otamme nijn on Jumalan todistus suurembi : Sillä tämä on Jumalan todistus jolla hän Pojastans todisti.

9. Jos me Inhimisten todistoxen otama/ nin on Jumalan todhistos swrembi/ Sille ette teme ombi Jumalan todistos/ iolla hen todhisti henen Poiastans. (Jos me ihmisten todistuksen otamme/ niin on Jumalan todistus suurempi/ Sillä että tämä ompi Jumalan todistus/ jolla hän todisti hänen Pojastansa.)

10 Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus itsessänsä; joka ei usko Jumalaa, tekee hänet valhettelijaksi, koska hän ei usko sitä todistusta, jonka Jumala on todistanut Pojastansa.

10 Joka uskoo Jumalan Poikaan, hänellä on todistus itsessään. Joka ei usko Jumalaan, on tehnyt Hänestä valehtelijan, koska ei ole uskonut sitä todistusta, jonka Jumala on todistanut Pojastaan.

10. Joka uskoo Jumalan Pojan päälle, hänellä on todistus itsessänsä: joka ei usko Jumalaa, hän tekee hänen valehteliaksi; sillä ei hän uskonut sitä todistusta, jonka Jumala on Pojastansa todistanut.

10. Joca usco Jumalan Pojan päälle hänellä on todistus idzesäns. Joca ei usco Jumalata hän teke hänen walehteliaxi : Sillä ei hän usconut sitä todistusta jonga Jumala on Pojastans todistanut.

10. Joca wskopi Jumala' Poian päle/ henelle ombi todistos itze henesens. Joca ei wsko Jumalalle/ hen tekepi henen walecteliaxi/ Sille ettei hen wsko sen todistoxen päle ionga Jumala todistanut ombi henen Poiastans. (Joka uskoopi Jumalan Pojan päälle/ hänellä ompi todistus itse hänessäns. Joka ei usko Jumalalle/ hän tekeepi hänen walehtelijaksi/ Sillä ettei hän usko sen todistuksen päälle jonka Jumala ompi todistanut hänen Pojastansa.)

11 Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa.

11 Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iäisen elämän ja tämä elämä on Hänen Pojassaan.

11. Ja tämä on se todistus, että Jumala on meille ijankaikkisen elämän antanut, ja se elämä on hänen Pojassansa.

11. Ja tämä on se todistus että Jumala on meille ijancaickisen elämän andanut ja se elämä on hänen Pojasans.

11. Ja teme ombi se todhistus/ ette Jumala ombi meille sen ija'caikisen Eleme' a'danut/ Ja se Eleme ombi hene' Poigasans. (Ja tämä ompi se todistus/ että Jumala ompi meille sen iankaikkisen elämän antanut/ Ja se elämä ompi hänen Pojassansa.)

12 Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää.

12 Jolla Poika on, hänellä on elämä. Jolla Jumalan Poikaa ei ole, hänellä ei ole elämää.

12. Jolla Jumalan Poika on, hänellä on elämä; jolla ei Jumalan Poika ole, ei hänellä ole elämää.

12. Jolla Jumalan Poica on hänellä on elämä jolla ei Jumalan Poica ole ei hänellä ole elämä.

12. Jolla on Jumala' Poica/ henelle o'bi se Eleme. Jolla ei ole Jumala' Poica/ henelle ei ole se Eleme. (Jolla on Jumalan Poika/ hänellä ompi se elämä. Jolla ei ole Jumalan Poikaa/ hänellä ei ole se elämä.)

13 Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä. (ja jotta uskoisitte Jumalan Pojan nimeen).

13 Tämän olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, jotta tietäisitte, että teillä on iäinen elämä (ja jotta aina uskoisitte Jumalan Pojan nimeen).

13. Näitä minä teille kirjoitin, jotka Jumalan Pojan nimen päälle uskotte: että te tietäisitte teillänne ijankaikkisen elämän olevan, ja että te uskoisitte Jumalan Pojan nimen päälle.

13. Näitä minä teille kirjoitin jotca Jumalan Pojan Nimen päälle uscotta että te tiedäisitte teillän ijancaickisen elämän olewan ja että te uscoisitte Jumalan Pojan Nimen päälle.

13. Neite mine kirioitin teille/ iotca wskotta Jumalan Poian Nimeen/ senpäle ette te tiedheisitte teille oleua' sen ijancaikisen Elemen/ Ja sitewarten ette te wskoisitte Jumalan Poian Nimeen. (Näitä minä kirjoitin teille/ jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen/ senpäälle että te tietäisitte teillä olewan sen iankaikkisen elämän/ ja sitä warten että te uskoisitte Jumalan Pojan nimeen.)

14 Ja tämä on se uskallus, joka meillä on häneen, että jos me jotakin anomme hänen tahtonsa mukaan, niin hän kuulee meitä.

14 Ja tämä on se uskallus, joka meillä on Häneen, että jos jotain anomme Hänen tahtonsa mukaan, Hän kuulee meitä.

14. Ja tämä on se turva, joka meillä on häneen, että jos me jotakin anomme hänen tahtonsa jälkeen, niin hän meitä kuulee.

14. Ja tämä on se turwa cuin meillä on häneen että jos me jotakin anomme hänen tahdons jälken nijn hän meitä cuule.

14. Ja teme ombi se Turuaus ioca meille on henen tygens/ Ette ios me iotakin anoisimma henen tadhons ielkin/ nin hen meite cwlepi. (Ja tämä ompi se turwaus joka meillä on hänen tykönsä/ Että jos me jotakin anoisimme hänen tahtonsa jälkeen/ niin hän meitä kuuleepi.)

15 Ja jos me tiedämme hänen kuulevan meitä, mitä ikinä anommekin, niin tiedämme, että meillä myös on kaikki se, mitä olemme häneltä anoneet.

15 Ja jos tiedämme Hänen kuulevan meitä, mitä tahansa anomme, tiedämme, että meillä on se, mitä olemme Häneltä anoneet.

15. Ja jos me tiedämme, että hän meitä kuulee, mitä ikänä me anomme, niin me tiedämme, että meillä ovat ne anomiset, joita me häneltä anoimme.

15. Ja että me tiedämme että hän meitä cuule mitä ikänäns me anomme nijn me tiedämme että meillä owat ne anomiset cuin me häneldä anoimma.

15. Ja ette me tiedhemme ette hen meite cwlepi mitäikenens me anomma/ Nin me tiedhemme ette meille ouat ne anomiset iotca me henelde anoima. (Ja että me tiedämme että hän meitä kuuleepi mitä ikänänsä me anomme/ Niin me tiedämme että meille owat ne anomiset jotka me häneltä anoimme.)

16 Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei ole kuolemaksi, niin rukoilkoon, ja hän on antava hänelle elämän, niille nimittäin, jotka eivät tee syntiä kuolemaksi. On syntiä, joka on kuolemaksi; siitä minä en sano, että olisi rukoiltava.

16 Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei ole kuolemaksi, niin rukoilkoon, ja Hän on antava hänelle elämän, niille, jotka eivät tee syntiä kuolemaksi. On syntiä, joka on kuolemaksi. Siitä en sano, että hänen olisi rukoiltava.

16. Jos joku näkee veljensä tekevän jonkun synnin, ei kuolemaan, hän rukoilkaan, niin hän on antava niille elämän, jotka syntiä tekevät, ei kuolemaan. Jos synti on kuolemaan: senkaltaisista en minä sano, että joku rukoilis.

16. JOs jocu näke weljens tekewän jongun synnin ei cuolemahan hän rucoilcan nijn hän on andawa nijlle elämän jotca syndiä tekewät ei cuolemahan. Jos syndi on cuolemahan sencaltaisist en minä sano että jocu rucoilis.

16. Jos iocu näkis henen Weliens/ syndi tekeuen iongun synnin ei Coolemahan/ hen macta rucoella/ nin henen pite andaman nijlle Eleme'/ iotca synditekeuet/ ei Coolemaha'. Ombi syndi Coolemahan/ sencaltaisen edest em mine sano/ ette iocu rucoilis. (Jos joku näkis hänen weljensä/ syntiä tekewän jonkun synnin ei kuolemahan/ hän mahtaa rukoilla/ niin hänen pitää antaman niille elämän/ jotka syntiä tekewät/ ei kuolemahan. Ompi synti kuolemahan/ senkaltaisen edestä en minä sano/ että joku rukoilisi.)

17 Kaikki vääryys on syntiä. Ja on syntiä, joka ei ole kuolemaksi.

17 Kaikki vääryys on syntiä. Ja on syntiä, joka ei ole kuolemaksi.

17. Kaikki vääryys on synti; on myös muutama synti ei kuolemaan.

17. Caicki wäärys on syndi mutta muutamat synnit ei ole cuolemahan.

17. Caiki wäryys o'bi syndi/ ia ouat mwtamat synnit ei colemaha'. (Kaikki wääryys ompi synti/ ja owat muutamat synnit ei kuolemahan.)

18 Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä; vaan Jumalasta syntynyt pitää itsestänsä vaarin, eikä häneen ryhdy se paha.

18 Tiedämme, ettei kukaan Jumalasta syntynyt harjoita syntiä, vaan Jumalasta syntynyt pitää itsestään vaarin, eikä paha käy häneen käsiksi.

18. Me tiedämme, että jokainen, joka Jumalasta syntynyt on, ei hän syntiä tee; vaan joka Jumalasta syntynyt on, se varjelee itsensä, ja paha ei rupee häneen.

18. Me tiedämme että jocainen cuin Jumalasta syndynyt on ei hän syndiä tee waan joca Jumalasta syndynyt on hän warjele hänens ja se paha ei rupe häneen.

18. Me tiedhemme/ ette iocainen quin Jumalasta on syndynyt/ ei hen syndie tee/ waan ioca Jumalasta syndynyt on/ hen henens cauatta/ ia se paha ei rupea henen. (Me tiedämme/ että jokainen kuin Jumalasta on syntynyt/ ei hän syntiä tee/ waan joka Jumalasta syntynyt on/ hän hänens kawahtaa/ ja se paha ei rupea häneen.)

19 Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma on pahan vallassa.

19 Tiedämme, että olemme Jumalan omat, ja koko maailma on pahan vallassa.

19. Me tiedämme, että me olemme Jumalasta ja koko maailma on pahuudessa.

19. Me tiedämme että me olemma Jumalasta ja coco mailma on pahudes.

19. Me tiedhemme ette me Jumalasta olema/ ia coco Mailma sijnä pahudhesa seiso. (Me tiedämme että me Jumalasta olemme/ ja koko maailma siinä pahuudessa seisoo.)

20 Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä.

20 Mutta tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen tunteaksemme sen Totuullisen. Ja me olemme siinä Totuullisessa, Hänen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on tosi Jumala ja iäinen elämä.

20. Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika tuli ja on meille mielen antanut, että me sen totisen tunnemme, ja olemme siinä totisessa, hänen Pojassansa Jesuksessa Kristuksessa: Tämä on totinen Jumala ja ijankaikkinen elämä.

20. Mutta me tiedämme että Jumalan Poica tuli ja on meille mielen andanut että me sen totisen tunnemma ja olemma sijnä totisesa hänen Pojasans Jesuxes Christuxes.

20. Mutta me tiedhemme/ ette se Jumalan Poica tuli/ ia on meille Mielen andanut/ ette me sen totisen tunne'ma/ ia olema sijnä totisesa/ henen Poigasans Iesusesa Christusesa. (Mutta me tiedämme/ että se Jumalan Poika tuli/ ja on meille mielen antanut/ että me sen totisen tunnemme/ ja olemme siinä totisessa/ hänen Pojassansa Jesuksessa Kristuksessa.)

21 Lapsukaiset, kavahtakaa epäjumalia.

21 Lapsukaiset, varokaa epäjumalia (Aamen)

21. Lapsukaiset, kavahtakaat epäjumalia, amen!

21. Tämä on se totinen Jumala ja se ijancaickinen elämä. Lapsucaiset cawahtacat teitän epäjumalista Amen.

21. Teme ombi se Totine' Jumala/ ia se ijancaikine' Eleme. Lapsucaiset/ cauattacat teitenne Epeiumaloista. AMEN (Tämä ompi se totinen Jumala/ ja se iankaikkinen elämä. Lapsukaiset/ kawahtakaat teitänne epäjumalista. AMEN)