1 luku

Jaakob lähettää tervehdyksen Israelin kahdelletoista hajalla asuvalle sukukunnalle 1, kehoittaa kestävyyteen kiusauksissa 2 – 18 ja ottamaan hiljaisuudella vastaan Jumalan sanan ja tekemään sen mukaan 19 – 27.

1 Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija, lähettää tervehdyksen kahdelletoista hajalla asuvalle sukukunnalle.

1 Jaakob, Jumalan ja Herran Jeesuksen Kristuksen palvelija, tervehtii kahtatoista hajallaan* elävää sukukuntaa.

1. Jakob, Jumalan ja Herran Jesuksen Kristuksen palvelia, kahdelletoistakymmenelle sukukunnalle, jotka hajalla ovat, toivottaa terveyttä!

1. JAcob Jumalan ja HERran Jesuxen Christuxen palwelia. Cahdelletoistakymmenelle sucucunnalle jotca hajalla owat toiwotta terweyttä.

1. JAcob Jumalan ia HErran Iesusen Christusen Paluelia/ nijlle Cadheltoistakymenelle Sucucunnille iotca haiolla ouat/ Terueydhen toiuotta. (Jakob Jumalan ja Herran Jesuksen Kristuksen palwelija/ niille kahdelletoistakymmenelle sukukunnalle jotka hajalla owat/ terweyden toiwottaa.)

1. Ἰάκωβος, Θεοῦ καὶ Κυρίου Ἰησοῦ Χριστοῦ δοῦλος ταῖς δώδεκα φυλαῖς ταῖς ἐν τῇ διασπορᾷ χαίρειν.

1. ιακωβος θεου και κυριου ιησου χριστου δουλος ταις δωδεκα φυλαις ταις εν τη διασπορα χαιρειν 1. iakoβos theoυ kai kυrioυ iesoυ christoυ doυlos tais dodeka fυlais tais en te diaspora chairein

1 James, a bondservant of God and of the Lord Jesus Christ, to the twelve tribes, those (who are) in the dispersion. Hail (to you)°!

1. James, a servant of God and of the Lord Jesus Christ, to the twelve tribes which are scattered abroad, greeting.

1. Jakob, Guds og den Herres Jesu Christi Tjener, til de tolv Stammer, som ere i Adspredelsen, Hilsen.

1. Jacobus, Guds och Herrans Jesu Christi tjenare: dem tolf slägtom, som äro här och der förskingrade, helso.

1. Jakobus, Jummala ja Issanda Jesusse Kristusse sullane, sowib römo neile kahheteistkümne suggu-arrule, mis laial ellawad.

1. Jokūbas, Dievo ir Viešpaties Jėzaus Kristaus tarnas, siunčia sveikinimus dvylikai pasklidusių giminių.

1. Jakobus, ein Knecht Gottes und des HERRN Jesu Christi, den zwölf Geschlechtern, die da sind hin und her, Freude zuvor!

1. Jacques, serviteur de Dieu et du Seigneur Jésus-Christ, aux douze tribus qui sont dispersées, salut!

1. SANTIAGO siervo de Dios y del Señor Jesu Cristo, a las doce tribus que están en la dispersión, salud.

1 Jakobus, een dienstknecht van God en van den Heere Jezus Christus; aan de twaalf stammen, die in de verstrooiing zijn: zaligheid.

1. Jakób, sługa Boży i Pana Jezusa Chrystusa, dwunastu pokoleniom, które są w rozproszeniu, zdrowia życzy.

1. Jakab, Istennek és az Úr Jézus Krisztusnak szolgája, az elszórtan [1†] levő tizenkét nemzetségnek; üdvözletemet.

1 Иаков, раб Бога и Господа Иисуса Христа, двенадцати коленам, находящимся в рассеянии, – радоваться.

1. Яков, слуга Божий і Господа Ісуса Христа, дванайцяти родам, що розсїяні: Витайте.

2 Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin,

2 Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin,

2. Minun rakkaat veljeni, pitäkäät se sulana riemuna, kuin te moninaisiin kiusauksiin lankeatte,

2. MInun rackat weljeni pitäkät se sulana riemuna cosca te moninaisijn kiusauxijn langette/

2. Minun Rackat Welieni/ piteket se sulana Riemuna/ coska te moninaisijn Kiusauxijn langeta/ (Minun rakkaat weljeni/ pitäkäät se sulana riemuna/ koska te moninaisiin kiusauksiin lankeatte/)

2. Πᾶσαν χαρὰν ἡγήσασθε, ἀδελφοί μου, ὅταν πειρασμοῖς περιπέσητε ποικίλοις,

2. πασαν χαραν ηγησασθε αδελφοι μου οταν πειρασμοις περιπεσητε ποικιλοις 2. pasan charan egesasthe adelfoi moυ otan peirasmois peripesete poikilois

2 My brethren, deem° it (with) all joy, whenever you° fall into various temptations,

2. My brethren, count it all joy when ye fall into divers temptations;

2. Mine Brødre! agter det for idel Glæde, naar I falde udi adskillige Fristelser.

2. Mine bröder, håller det för all glädje, när I fallen i mångahanda frestelse;

2. Minno wennad, pange selgeks römuks, kui teie mitmesugguste kiusatuste sekka sattute,

2. Mano broliai, laikykite didžiausiu džiaugsmu, kai patenkate į visokius išbandymus.

2. Meine lieben Brüder, achtet es für eitel Freude, wenn ihr in mancherlei Anfechtungen fallet,

2. Frères, regardez comme le sujet d'une parfaite joie les diverses tentations qui vous arrivent,

2. Hermanos míos, tenéd por todo gozo cuando cayereis en diversas tribulaciones:

2 Acht het voor grote vreugde, mijn broeders, wanneer gij in velerlei verzoekingen valt;

2. Za największą radość miejcie, bracia moi! gdy w rozmaite pokusy wpadacie,

2. Teljes örömnek [2†] tartsátok, atyámfiai, mikor különféle kísértésekbe estek,

2 С великою радостью принимайте, братия мои, когда впадаете в различные искушения,

2. Усяку радість майте, браттє моє, коли впадаєте в різні спокуси,

3 tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä.

3 tietäen, että uskonne koetus saa aikaan kärsivällisyyttä.

3. Tietäen, että teidän uskonne koettelemus vaikuttaa kärsivällisyyden.

3. Tieten että teidän vsconne coettelemus jos se muutoin toimellinen on waicutta kärsimisen:

3. tieten ette teidhen Uskon ios hen mutoin toimelinen on/ waicuttapi Kersimisen/ (tietäen että teidän uskonne jos hän muutoin toimellinen on/ waikuttaapi kärsimisen/)

3. γινώσκοντες ὅτι τὸ δοκίμιον ὑμῶν τῆς πίστεως κατεργάζεται ὑπομονήν·

3. γινωσκοντες οτι το δοκιμιον υμων της πιστεως κατεργαζεται υπομονην 3. ginoskontes oti to dokimion υmon tes pisteos katergazetai υpomonen

3 knowing that the proving of your° faith {Or: belief; and throughout the N.T.} is working out endurance.

3. Knowing this, that the trying of your faith worketh patience.

3. Vidende, at Eders Troes Forsøgelse virker Standhaftighed;

3. Och veter, att edor tros bepröfvelse gör tålamod.

3. Ja moistke, et teie usk, mis on läbbi katsutud, sadab kannatust.

3. Žinokite, kad jūsų tikėjimo išbandymas ugdo ištvermę,

3. und wisset, daß euer Glaube, wenn er rechtschaffen ist, Geduld wirkt.

3. Sachant que l'épreuve de votre foi produit la patience.

3. Sabiendo que la prueba de vuestra fé obra paciencia.

3 Wetende, dat de beproeving uws geloofs lijdzaamheid werkt.

3. Wiedząc, iż doświadczenie wiary waszej sprawuje cierpliwość;

3. Tudván, hogy a ti [3†] hiteteknek megpróbáltatása kitartást szerez.

3 зная, что испытание вашей веры производит терпение;

3. знаючи, що доказ вашої віри робить терпіннє;

4 Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että te olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset.

4 Mutta kärsivällisyydellä olkoon täydellinen teko, niin että olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset.

4. Mutta olkoon kärsivällisyydellä täydellinen työ, että te täydelliset ja kokonaiset olisitte ja ei missään puuttuvaiset.

4. Mutta kärsimys haman loppun asti wahwana pysy että te täydelliset ja coconaiset olisitta ja ei misän puuttuwaiset.

4. Mutta Kersimus pite wahuana pysyme' haman loppun asti/ Senpäle ette te olisitta teudheliset ia coconaiset/ ia ei miseken puuttuuaiset. (Mutta kärsimys pitää wahwana pysymän hamaan loppuun asti/ Sen päälle että te olisitte täydelliset ja kokonaiset/ ja ei missäkään puuttuwaiset.)

4. ἡ δὲ ὑπομονὴ ἔργον τέλειον ἐχέτω, ἵνα ἦτε τέλειοι καὶ ὁλόκληροι, ἐν μηδενὶ λειπόμενοι.

4. η δε υπομονη εργον τελειον εχετω ινα ητε τελειοι και ολοκληροι εν μηδενι λειπομενοι 4. e de υpomone ergon teleion echeto ina ete teleioi kai olokleroi en medeni leipomenoi

4 But let endurance have (its) completed work, in order that you° may be completed and whole, deficient in nothing.

4. But let patience have her perfect work, that ye may be perfect and entire, wanting nothing.

4. men, Standhaftigheden frembringe fuldkommen Gjerning, paa det I skulle være fuldkomne og uden mangel, saa Eder fattes Intet.

4. Men låter tålamodet hafva ett fullbordadt verk; på det I skolen vara fullkomna och hele, och intet fel hafva.

4. Agga kannatusse tö jägo otsani täieks, et teie woite olla täieste waggad ja ilmalaitmatta, ja et teil ühtegi ei pudu.

4. o ištvermė tesubręsta iki galo, kad būtumėte tobuli, subrendę ir nieko nestokotumėte.

4. Die Geduld aber soll festbleiben bis ans Ende, auf daß ihr seid vollkommen und ganz und keinen Mangel habet.

4. Mais que la patience ait une efficacité parfaite, afin que vous soyez parfaits et accomplis, ne manquant en rien.

4. Mas tenga la paciencia su obra perfecta, para que seais perfectos y cabales, sin faltar en alguna cosa.

4 Doch de lijdzaamheid hebbe een volmaakt werk, opdat gij moogt volmaakt zijn en geheel oprecht, in geen ding gebrekkelijk.

4. A cierpliwość niech ma doskonały uczynek, żebyście byli doskonali i zupełni, którym by na niczem nie schodziło.

4. A kitartásban pedig tökéletes cselekedet legyen, hogy tökéletesek és épek legyetek minden fogyatkozás nélkül.

4 терпение же должно иметь совершенное действие, чтобы вы были совершенны во всей полноте, без всякого недостатка.

4. терпіннє ж нехай має звершене дїло, щоб ви були звершені і повні, нї в чому не маючи недостатку.

5 Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan.

5 Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin sitä annetaan hänelle.

5. Mutta jos joltain teistä viisautta puuttuis, hän anokaan sitä Jumalalta, joka hänelle antaa yksinkertaisesti, ja ei soimaa, ja se hänelle annetaan.

5. MUtta jos joldain teisä wijsautta puuttuis hän anocan sitä Jumalalda joca jocaidzelle anda yxikertaisest ja ei soima nijn se hänelle annetan.

5. Mutta ios ioldain teisse Wisautta putuis/ se anocan Jumalalda/ ioca andapi yxikerdalisesta iocaitzelle/ ia ei soima/ nin se henelle annetan. (Mutta jos joltain teissä wiisautta puuttuisi/ se anokaan Jumalalta/ joka antaapi yksinkertaallisesta jokaiselle/ ja ei soimaa/ niin se hänelle annetaan.)

5. Εἰ δέ τις ὑμῶν λείπεται σοφίας, αἰτείτω παρὰ τοῦ διδόντος Θεοῦ πᾶσιν ἁπλῶς καὶ μὴ ὀνειδίζοντος, καὶ δοθήσεται αὐτῷ·

5. ει δε τις υμων λειπεται σοφιας αιτειτω παρα του διδοντος θεου πασιν απλως και μη ονειδιζοντος και δοθησεται αυτω 5. ei de tis υmon leipetai sofias aiteito para toυ didontos theoυ pasin aplos kai me oneidizontos kai dothesetai aυto

5 But if anyone of you° is deficient of wisdom, let him ask from God, who gives to all liberally and does not reproach (any), and it will be given to him.

5. If any of you lack wisdom, let him ask of God, that giveth to all men liberally, and upbraideth not; and it shall be given him.

5. Men dersom Nogen af Eder fattes Viisdom, han bede af Gud, som giver Alle gjerne, og bebreider ikke, saa skal den gives ham.

5. Hvar nu någrom ibland eder fattas visdom, han bedje af Gudi, den der gifver enfaldeliga allom, och förviter icke; och han skall honom gifven varda.

5. Agga kui kellelgi teie seast tarkust pudub, se pallugo Jummala käest, kes keikile üksipiddisest melest annab, ja ei haukuta, siis antakse sedda temmale.

5. Jei kuriam iš jūsų trūksta išminties, teprašo Dievą, kuris visiems dosniai duoda ir nepriekaištauja, ir jam bus suteikta.

5. So aber jemand unter euch Weisheit mangelt, der bitte Gott, der da gibt einfältig jedermann und rücket's niemand auf, so wird sie ihm gegeben werden.

5. Et si quelqu'un de vous manque de sagesse, qu'il la demande à Dieu, qui donne à tous libéralement, sans reproche, et elle lui sera donnée.

5. Y si alguno de vosotros tiene falta de sabiduría, demándela a Dios, (el cual da a todos dadivosamente, y no zahiere,) y serle ha dada.

5 En indien iemand van u wijsheid ontbreekt, dat hij ze van God begere, Die een iegelijk mildelijk geeft, en niet verwijt; en zij zal hem gegeven worden.

5. A jeźli komu z was schodzi na mądrości, niech prosi u Boga, który ją szczerze wszystkim daje, a nie wymawia; i będzie mu dana.

5. Ha pedig valakinek közületek nincsen bölcsessége, [4†] kérje [5†] Istentől, a ki mindenkinek készségesen és szemrehányás nélkül adja; és megadatik néki.

5 Если же у кого из вас недостает мудрости, да просит у Бога, дающего всем просто и без упреков, – и дастся ему.

5. Коли ж у кого з вас недостає премудрости, нехай просить у Бога, котрий дає всїм щедро та й не осоромлює, то й дасть ся йому.

6 Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee.

6 Anokoon kuitenkin uskossa, lainkaan epäilemättä, sillä epäilevä on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa ja heittelee.

6. Mutta anokaan uskossa epäilemättä; sillä joka epäilee, se on meren aallon kaltainen, joka tuulelta ajetaan ja liikutetaan,

6. Mutta hän anocan vscos epäilemät: sillä joca epäile se on meren allon caltainen joca tuulelda ajetan ja lijcutetan.

6. Mutta hen anocan Uskosa ilman epälemet/ Sille/ ioca epeile/ se ombi Meren Alon caltainen/ ioca Twlelda aietan ia prijskoitetan. (Mutta hän anokaan uskossa ilman epäilemättä/ Sillä/ joka epäilee/ se ompi meren aallon kaltainen/ joka tuulelta ajetaan ja priiskoitetaan.)

6. αἰτείτω δὲ ἐν πίστει, μηδὲν διακρινόμενος· ὁ γὰρ διακρινόμενος ἔοικε κλύδωνι θαλάσσης ἀνεμιζομένῳ καὶ ριπιζομένῳ.

6. αιτειτω δε εν πιστει μηδεν διακρινομενος ο γαρ διακρινομενος εοικεν κλυδωνι θαλασσης ανεμιζομενω και ριπιζομενω 6. aiteito de en pistei meden diakrinomenos o gar diakrinomenos eoiken klυdoni thalasses anemizomeno kai ripizomeno

6 But let him ask in faith, doubting nothing in himself. For* he who is doubting himself resembles a wave of the sea being blown by the wind and tossed (around).

6. But let him ask in faith, nothing wavering. For he that wavereth is like a wave of the sea driven with the wind and tossed.

6. Men han bede i Troen, Intet tvivlende; thi den, som tvivler, er ligesom en havsbølge, der røres og drives af Veiret.

6. Men han bedje i trone, intet tviflandes; ty den der tviflar, han är såsom hafsens våg, som af vädret drifs och föres.

6. Agga ta pallugo uskus, ja ärgo olgo mitte kahhe wahhel; sest kes kahhe wahhel on, se on merre laenede sarnane, mis tulest aetakse, ja kaksipiddi heidetakse.

6. Bet tegul prašo tikėdamas, nė kiek neabejodamas, nes abejojantis panašus į jūros bangą, varinėjamą ir blaškomą vėjo.

6. Er bitte aber im Glauben und zweifle nicht; denn wer da zweifelt, der ist wie die Meereswoge, die vom Winde getrieben und gewebt wird.

6. Mais qu'il demande avec foi, sans douter; car celui qui doute, est semblable au flot de la mer qui est agité par le vent et ballotté çà et là.

6. Empero demande en fé, no dudando nada; porque el que duda, es semejante a la onda de la mar, que es movida del viento, y es echada de una parte a otra.

6 Maar dat hij ze begere in geloof, niet twijfelende; want die twijfelt, is een baar der zee gelijk, die van den wind gedreven en op geworpen en nedergeworpen wordt.

6. Ale niech prosi z wiarą, nic nie wątpiąc; albowiem kto wątpi, jest podobny wałowi morskiemu, który od wiatru pędzony i miotany bywa.

6. De kérje [6†] hittel, semmit sem kételkedvén: mert a ki kételkedik, hasonlatos a tenger habjához, a melyet a szél hajt és ide s tova hány.

6 Но да просит с верою, нимало не сомневаясь, потому что сомневающийся подобен морской волне, ветром поднимаемой и развеваемой.

6. Нехай же просить вірою, нїчого не сумнячись; хто бо сумнить ся, той подобен филї морській, котру вітер жене та й розбиває.

7 Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa,

7 Älköön näet sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa,

7. Älkään se ihminen luulko jotakin Herralta saavansa.

7. Älkän sencaltainen ihminen luulco jotain HERralda saawans.

7. Sencaltainen Inhiminen elken luuco/ ette hen iotain HErralda saapi. (Senkaltainen ihminen älkään luulko/ että hän jotain Herralta saapi.)

7. μὴ γὰρ οἰέσθω ὁ ἄνθρωπος ἐκεῖνος ὅτι λήψεταί τι παρὰ τοῦ Κυρίου.

7. μη γαρ οιεσθω ο ανθρωπος εκεινος οτι ληψεται τι παρα του κυριου 7. me gar oiestho o anthropos ekeinos oti lepsetai ti para toυ kυrioυ

7 For* do not let that man assume that he will be receiving anything from the Lord–

7. For let not that man think that he shall receive any thing of the Lord.

7. Ikke tænke det Menneske, at han skal faae noget af Herren;

7. Sådana menniska tänke icke, att hon får något af Herranom.

7. Sest sesamma innimenne ärgo möttelgo, et ta middagi Issanda käest saab.

7. Toksai žmogus tenemano ką nors gausiąs iš Viešpaties,­

7. Solcher Mensch denke nicht, daß er etwas von dem HERRN empfangen werde.

7. Qu'un tel homme, en effet, ne s'attende pas à recevoir quelque chose du Seigneur.

7. No piense pues el tal hombre que recibirá cosa alguna del Señor.

7 Want die mens mene niet, dat hij iets ontvangen zal van den Heere.

7. Bo niechaj nie mniema ten człowiek, aby co miał wziąć od Pana.

7. Mert ne vélje az ilyen ember, hogy kaphat valamit az Úrtól;

7 Да не думает такой человек получить что-нибудь отГоспода.

7. Нехай бо не думає такий чоловік, що прийме що від Бога.

8 kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään.

8 kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään.

8. Epäileväinen mies horjuu kaikissa teissänsä.

8. Epäilewä horju caikis hänen teisäns.

8. Yxi Epäleua ombi horiuua caikisa henen Teisens. (Yksi epäilewä ompi horjuwa kaikissa hänen teissänsä.)

8. ἀνὴρ δίψυχος, ἀκατάστατος ἐν πάσαις ταῖς ὁδοῖς αὐτοῦ.

8. ανηρ διψυχος ακαταστατος εν πασαις ταις οδοις αυτου 8. aner dipsυchos akatastatos en pasais tais odois aυtoυ

8 an indecisive man is restless in all his ways.

8. A double minded man is unstable in all his ways.

8. en tvesindet mand er han, ustadig i alle sine Veie.

8. En man, som tviflar, är ostadig i alla sina vägar.

8. Kaksipiddise süddamega mees ei olle kindel ei ühhege omma wisi sees.

8. toks svyruojantis, visuose savo keliuose nepastovus žmogus.

8. Ein Zweifler ist unbeständig in allen seinen Wegen.

8. L'homme dont le cœur est partagé, est inconstant en toutes ses voies.

8. El hombre de doblado ánimo, es inconstante en todos sus caminos.

8 Een dubbelhartig man is ongestadig in al zijn wegen.

8. Mąż umysłu dwoistego jest niestateczny we wszystkich drogach swoich.

8. A [7†] kétszívű, a minden útjában állhatatlan ember.

8 Человек с двоящимися мыслями не тверд во всех путях своих.

8. Чоловік двоєдушний не статечний у всїх дорогах своїх.

9 Alhainen veli kerskatkoon ylhäisyydestään,

9 Alhainen veli kerskatkoon ylhäisyydestään,

9. Mutta veli, joka nöyrä on, kehukaan korotuksestansa;

9. Mutta yxi weli joca nöyrä on kehucan hänen corgotuxestans.

9. Mutta yxi weli ioca neurä ombi/ kehucan henen Corghotoxesans/ (Mutta yksi weli joka nöyrä ompi/ kehukaan hänen korotuksessansa.)

9. καυχάσθω δὲ ὁ ἀδελφὸς ὁ ταπεινὸς ἐν τῷ ὕψει αὐτοῦ,

9. καυχασθω δε ο αδελφος ο ταπεινος εν τω υψει αυτου 9. kaυchastho de o adelfos o tapeinos en to υpsei aυtoυ

9 But let the humble brother boast in his elevation,

9. Let the brother of low degree rejoice in that he is exalted:

9. Den Broder, som er ringe, rose sig af sin Høihed,

9. Men en broder, som ringa är, berömme sig af sin upphöjelse;

9. Agga se wend, kes allandik on, kitelgo ommast surussest.

9. Tesigiria pažemintas brolis savo išaukštinimu,

9. Ein Bruder aber, der niedrig ist, rühme sich seiner Höhe;

9. Que le frère d'humble condition se glorifie dans son élévation,

9. Además, el hermano que es de humilde condición, gloríese en su ensalzamiento;

9 Maar de broeder, die nederig is, roeme in zijn hoogheid.

9. A niech się chlubi brat niskiego stanu w wywyższeniu swojem,

9. Dicsekedjék pedig az alacsony sorsú atyafi az ő nagyságával; [8†]

9 Да хвалится брат униженный высотою своею,

9. Нехай же хвалить ся брат смиренний висотою своєю,

10 mutta rikas alhaisuudestaan, sillä hän on katoava niinkuin ruohon kukka.

10 mutta rikas alhaisuudestaan, sillä hän on katoava niin kuin ruohon kukka.

10. Ja taas, joka rikas on, (se kehukaan) alentamisestansa; sillä niinkuin ruohon kukoistus pitää hänen katooman pois.

10. Ja taas joca ricas on hän kehucan hänen alendamisestans. Sillä nijncuin ruohon cucoistus poiscatoa.

10. Ja wastoinpäin/ ioca Rikas ombi hen kehucan henen Alandamisesans. Sille ette ninquin Roohon Cu'coistos pite henen poiskatoman. (Ja wastoin päin/ joka rikas ompi hän kehukaan hänen alentamisessansa. Sillä että niinkuin ruohon kukoistus pitää hänen pois katoaman.)

10. ὁ δὲ πλούσιος ἐν τῇ ταπεινώσει αὐτοῦ, ὅτι ὡς ἄνθος χόρτου παρελεύσεται.

10. ο δε πλουσιος εν τη ταπεινωσει αυτου οτι ως ανθος χορτου παρελευσεται 10. o de ploυsios en te tapeinosei aυtoυ oti os anthos chortoυ pareleυsetai

10 but the rich (brother) in his humbleness, because like the flower of the grass, he will be passing away.

10. But the rich, in that he is made low: because as the flower of the grass he shall pass away.

10. men den Rige af sin Ringhed; thi han skal forgaae som Blomster paa Græs.

10. Och den som rik är, af sin förnedring; ty såsom blomstret af gräset skall han förgås.

10. Agga, kes rikkas on, se kitelgo ommas allandusses, sest ta peab kui rohho öiekenne kadduma.

10. o turtuolis savo pažeminimu, nes jis išnyks kaip lauko gėlė.

10. und der da reich ist, rühme sich seiner Niedrigkeit, denn wie eine Blume des Grases wird er vergehen.

10. Et le riche dans son humiliation, car il passera comme la fleur de l'herbe.

10. Mas el que es rico, en su humillación; porque él se pasará como la flor de la yerba:

10 En de rijke in zijn vernedering; want hij zal als een bloem van het gras voorbijgaan.

10. A bogaty w poniżeniu swojem; bo jako kwiat trawy przeminie.

10. A gazdag pedig az ő alacsonyságával: mert elmúlik, mint a [9†] fűnek virága.

10 а богатый – унижением своим, потому что он прейдет, как цвет на траве.

10. а багатий смиреннєм своїм; бо він, як травяний цьвіт, перейде.

11 Aurinko nousee helteineen ja kuivaa ruohon, ja sen kukka varisee, ja sen muodon sulous häviää; niin on rikaskin lakastuva retkillänsä.

11 Aurinko nousee helteineen ja kuivaa ruohon, ja sen kukka varisee ja sen muodon kauneus häviää. Niin on rikaskin lakastuva retkillään.

11. Sillä aurinko nousi helteen kanssa ja kuivasi ruohon, ja sen kukkanen varisi, ja hänen kauneutensa katosi; niin myös rikkaan pitää teissänsä lakastuman.

11. Auringo coitta helten cansa ja ruoho taipu ja hänen cuckaisens warise ja hänen cauneudens lacastu nijn myös sen rickan pitä tawaroistans taipuman.

11. Auringo yleskoitta Helten cansa/ ia Roho taipu/ ia henen Cuckans poiswarise/ ia henen Cuniudhens mooto hucastui. Nein mös sen Rickan pite henen Tauaroisans taipuman. (Aurinko ylös koittaa helteen kanssa/ ja ruoho taipuu/ ja hänen kukkansa pois warisee/ ja hänen kauneutensa muoto hukastui. Näin myös sen rikkaan pitää hänen tawaroissansa taipuman.)

11. ἀνέτειλε γὰρ ὁ ἥλιος σὺν τῷ καύσωνι καὶ ἐξήρανε τὸν χόρτον, καὶ τὸ ἄνθος αὐτοῦ ἐξέπεσε, καὶ ἡ εὐπρέπεια τοῦ προσώπου αὐτοῦ ἀπώλετο. οὕτω καὶ ὁ πλούσιος ἐν ταῖς πορείαις αὐτοῦ μαρανθήσεται.

11. ανετειλεν γαρ ο ηλιος συν τω καυσωνι και εξηρανεν τον χορτον και το ανθος αυτου εξεπεσεν και η ευπρεπεια του προσωπου αυτου απωλετο ουτως και ο πλουσιος εν ταις πορειαις αυτου μαρανθησεται 11. aneteilen gar o elios sυn to kaυsoni kai ekseranen ton chorton kai to anthos aυtoυ eksepesen kai e eυprepeia toυ prosopoυ aυtoυ apoleto oυtos kai o ploυsios en tais poreiais aυtoυ maranthesetai

11 For* the sun rose together with the burning heat, and dried up the grass, and its flower fell and the beauty of its face perished. So will the rich man also fade away in his pursuits.

11. For the sun is no sooner risen with a burning heat, but it withereth the grass, and the flower thereof falleth, and the grace of the fashion of it perisheth: so also shall the rich man fade away in his ways.

11. Thi Solen gik op med Hede og gjorde Græsset vissent, og Blomstret derpaa faldt af, og den deilige Skikkelse som var at see derpaa, blev fordærvet; saaledes skal den Rige visne i sine Veie.

11. Solen går upp med hetta, och gräset förvissnar, och blomstret faller af, och dess sköna fägring förgås; så skall ock den rike förvissna uti sina vägar.

11. Sest päike touseb pallawaga, ja kuiwatab rohto ärra, ja temma öieke puddeneb mahha, ja tem̃a illo, mis peält olli nähha, kaub; nenda peab ka rikkas om̃a tede peäl ärranärtsima.

11. Juk pakyla saulė, jos kaitra išdžiovina žolyną, ir jo žiedas nubyra, jo išvaizdos grožis pranyksta. Taip ir turtuolis sunyks savo keliuose.

11. Die Sonne geht auf mit der Hitze, und das Gras verwelkt, und seine Blume fällt ab, und seine schöne Gestalt verdirbt: also wird der Reiche in seinen Wegen verwelken.

11. En effet, le soleil s'est levé avec son ardeur, et il a séché l'herbe, et sa fleur est tombée, et la beauté de son éclat a disparu; ainsi le riche se flétrira dans ses voies.

11. Que salido el sol con ardor, la yerba se secó, y su flor se cayó, y su hermosa apariencia pereció: así también se marchitará el rico en sus caminos.

11 Want de zon is opgegaan met de hitte, en heeft het gras dor gemaakt, en zijn bloem is afgevallen, en de schone gedaante haars aanschijns is vergaan; alzo zal ook de rijke in zijn wegen verwelken.

11. Albowiem jako słoóce, kiedy weszło z gorącością, ususzyło trawę, a kwiat jej opadł i zginęła ona śliczność kształtu jego, tak i bogaty w drogach swoich uwiędnie.

11. Mert felkél a nap az ő hévségével, és megszárítja a füvet; és [10†] annak virága elhull, és ábrázatának kedvessége elvész: így hervad el a [11†] gazdag is az ő útaiban.

11 Восходит солнце, настает зной, и зноем иссушает траву, цвет ее опадает, исчезает красота вида ее; такувядает и богатый в путях своих.

11. Зійшло бо сонце із спекою, і висушило траву, і цьвіт її опав, і краса лиця її зникла; так і багатий в дорогах своїх зівяне.

12 Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kun hänet on koeteltu, on hän saava elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka häntä rakastavat!

12 Autuas se mies, joka kiusauksen kestää, sillä kestettyään koetuksen hän saa elämän kruunun, jonka Herra on luvannut niille, jotka Häntä rakastavat.

12. Autuas on se mies, joka kiusauksen kärsii; sillä koska hän koeteltu on, niin hänen pitää elämän kruunun saaman, jonka Herra niille luvannut on, jotka häntä rakastavat.

12. Autuas on se mies joca kiusauxen kärsi: sillä cosca hän coeteldu on nijn hänen pitä elämän Cruunun saaman jonga Jumala nijlle luwannut on jotca händä racastawat.

12. Autuas ombi se Mies ioca Kiusauxen kersipi/ Sille coska he' coeteltu ombi/ pite henen saaman sen Elemisen Crunun/ ionga Jumala ombi luuanut ninen iotca hende racastauat. (Autuas ompi se mies joka kiusauksen kärsiipi/ Sillä koska hän koeteltu ompi/ pitää hänen saaman sen elämisen kruunun/ jonka Jumala ompi luwannut niiden jotka häntä rakastawat.)

12. Μακάριος ἀνὴρ ὃς ὑπομένει πειρασμόν· ὅτι δόκιμος γενόμενος λήψεται τὸν στέφανον τῆς ζωῆς, ὃν ἐπηγγείλατο ὁ Κύριος τοῖς ἀγαπῶσιν αὐτόν.

12. μακαριος ανηρ ος υπομενει πειρασμον οτι δοκιμος γενομενος ληψεται τον στεφανον της ζωης ον επηγγειλατο ο κυριος τοις αγαπωσιν αυτον 12. makarios aner os υpomenei peirasmon oti dokimos genomenos lepsetai ton stefanon tes zoes on epeggeilato o kυrios tois agaposin aυton

12 The fortunate man who is enduring temptation, because, (after) he became approved, he will be receiving the crown of life, which the Lord promised to those who love* him.

12. Blessed is the man that endureth temptation: for when he is tried, he shall receive the crown of life, which the Lord hath promised to them that love him.

12. Salig er den Mand, som taalmodeligen lider Fristelse; thi naar han er bleven fristet, skal han faae Livsens Krone, hvilken Herren har lovet dem, som ham elske.

12. Salig är den man, som tåleliga lider frestelse; ty då han bepröfvad är, skall han ta lifsens krono, den Gud lofvat hafver dem som honom älska.

12. Önnis on se mees, kes kiusatust kannatab, sest kui temma saab läbbikatsutud sanud, siis peab ta ello kroni sama, mis Issand on tootanud neile, kes tedda armastawad.

12. Palaimintas žmogus, kuris ištveria pagundymą, nes, kai bus išbandytas, jis gaus gyvenimo vainiką, kurį Viešpats pažadėjo Jį mylintiems.

12. Selig ist der Mann, der die Anfechtung erduldet; denn nachdem er bewährt ist, wird er die Krone des Lebens empfangen, welche Gott verheißen hat denen, die ihn liebhaben.

12. Heureux est l'homme qui endure la tentation; car après avoir été éprouvé, il recevra la couronne de vie que le Seigneur a promise à ceux qui l'aiment.

12. Bienaventurado el varón que sufre tentación; porque después que fuere probado, recibirá la corona de vida, que Dios ha prometido a los que le aman.

12 Zalig is de man, die verzoeking verdraagt; want als hij beproefd zal geweest zijn, zal hij de kroon des levens ontvangen, welke de Heere beloofd heeft dengenen, die Hem liefhebben.

12. Błogosławiony mąż, który znosi pokuszenie; bo gdy będzie doświadczony, weźmie koronę żywota, którą obiecał Pan tym, którzy go miłują.

12. Boldog ember az, a ki a kísértésben kitart; mert minekutána megpróbáltatott, elveszi az életnek koronáját, a mit az Úr ígért az őt szeretőknek. [12†]

12 Блажен человек, который переносит искушение, потому что, быв испытан, он получит венец жизни, который обещал Господь любящим Его.

12. Блажен чоловік, що витерпить спокусу; тим що, будучи вірний, прийме вінець життя, що обіцяв Бог тим, що люблять Його.

13 Älköön kukaan, kiusauksessa ollessaan, sanoko: "Jumala minua kiusaa"; sillä Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän ketään kiusaa.

13 Älköön kukaan kiusattuna ollessaan sanoko: "Jumala minua kiusaa", sillä Jumala ei ole pahan* kiusattavissa eikä Hän ketään kiusaa.

13. Älkään kenkään sanoko, kuin häntä kiusataan, että hän Jumalalta kiusataan; sillä ei Jumala ole kiusaaja pahuuteen, ja ei hän ketään kiusaa,

13. Älkän kengän sanoco cosca hän kiusatan että hän Jumalalda kiusatan: Sillä ei Jumala ole kiusaja pahuteen: Ei hän ketän kiusa.

13. Elken kengen sanoco coska hen kiusatan/ ette hen Jumalalda kiusatan/ Sille eipe Jumala ole kiusaia pahude' päin/ nin ei hen kete' kiusa. (Älkään kenkään sanoko koska hän kiusataan/ että hän Jumalalta kiusataan/ Sillä eipä Jumala ole kiusaaja pahuuteen päin/ niin ei hän ketään kiusaa.)

13. Μηδεὶς πειραζόμενος λεγέτω ὅτι ἀπὸ Θεοῦ πειράζομαι· ὁ γὰρ Θεὸς ἀπείραστός ἐστι κακῶν, πειράζει δὲ αὐτὸς οὐδένα.

13. μηδεις πειραζομενος λεγετω οτι απο του θεου πειραζομαι ο γαρ θεος απειραστος εστιν κακων πειραζει δε αυτος ουδενα 13. medeis peirazomenos legeto oti apo toυ theoυ peirazomai o gar theos apeirastos estin kakon peirazei de aυtos oυdena

13 Let no one say (while) he is tempted, I am tempted from God, for* God is not temptable from evils, and he himself tempts no one.

13. Let no man say when he is tempted, I am tempted of God: for God cannot be tempted with evil, neither tempteth he any man:

13. Ingen sige, naar han fristes: jeg fristes af Gud; thi Gud fristes ikke af det Onde, men han frister heller Ingen.

13. Ingen säge, då han frestad varder, att han af Gudi frestad varder; ty Gud frestas icke af ondt, han frestar ock ingen;

13. Ärgo üttelgo ükski, kedda kiusatakse: Mind kiusatakse Jummalast, sest Jummal ei woi sada kurjaga kiusatud, ja temma isse ei kiusa keddagi kurjaga.

13. Nė vienas gundomas tenesako: ‘‘Esu Dievo gundomas’‘. Dievas negali būti gundomas blogiu ir pats nieko negundo.

13. Niemand sage, wenn er versucht wird, daß er von Gott versucht werde. Denn Gott kann nicht versucht werden zum Bösen, und er selbst versucht niemand.

13. Que personne ne dise, lorsqu'il est tenté: C'est Dieu qui me tente; car Dieu ne peut être tenté par le mal, et lui-même ne tente personne.

13. Cuando alguno es tentado, no diga, que Dios me tienta; porque Dios no puede ser tentado por el mal, ni él tienta a alguno:

13 Niemand, als hij verzocht wordt, zegge: Ik word van God verzocht; want God kan niet verzocht worden met het kwade, en Hij Zelf verzoekt niemand.

13. Żaden, gdy bywa kuszony, niech nie mówi: Od Boga kuszony bywam; bo Bóg nie może kuszony być we złem, a sam nikogo nie kusi.

13. Senki se mondja, mikor kísértetik: Az Istentől kísértetem: mert az Isten gonoszsággal nem kísérthető, ő maga pedig senkit sem kísért.

13 В искушении никто не говори: Бог меняискушает; потому что Бог не искушается злом и Самне искушает никого,

13. Нїхто ж у спокусї нехай не каже: Що Бог мене спокушує; Бог бо не спокушуєть ся лихим, і не спокушує сам нїкого.

14 Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee;

14 Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee.

14. Vaan jokainen kiusataan, kuin hän omalta himoltansa vietellään ja houkutellaan.

14. Waan jocainen kiusatan cosca hän omast himost wietellän ja hucutellan:

14. Waan iocainen kiusatan/ coska hen omasta Himosta poiswedheten ia haucutellan/ (Waan jokainen kiusataan/ koska hän omasta himosta pois wedetään ja hukutellaan/)

14. ἕκαστος δὲ πειράζεται ὑπὸ τῆς ἰδίας ἐπιθυμίας ἐξελκόμενος καὶ δελεαζόμενος·

14. εκαστος δε πειραζεται υπο της ιδιας επιθυμιας εξελκομενος και δελεαζομενος 14. ekastos de peirazetai υpo tes idias epithυmias ekselkomenos kai deleazomenos

14 But each (person) is tempted, (while) he is pulled away and is enticed by his own lust.

14. But every man is tempted, when he is drawn away of his own lust, and enticed.

14. Men hver fristes, naar han drages og lokkes af sin egen Begjerlighed;

14. Utan hvar och en varder frestad, då han af sin egen begärelse dragen och lockad varder.

14. Agga iggaüks kiusatakse, kui ta omma ennese himmust wätakse, ja awwatelletakse.

14. Kiekvienas yra gundomas, savo paties geismo pagrobtas ir suviliotas.

14. Sondern ein jeglicher wird versucht, wenn er von seiner eigenen Lust gereizt und gelockt wird.

14. Mais chacun est tenté quand il est attiré et amorcé par sa propre convoitise.

14. Sino que cada uno es tentado, cuando de su propia concupiscencia es atraido,y cebado.

14 Maar een iegelijk wordt verzocht, als hij van zijn eigen begeerlijkheid afgetrokken en verlokt wordt.

14. Ale każdy bywa kuszony, gdy od swoich własnych pożądliwości bywa pociągniony i przynęcony.

14. Hanem mindenki kísértetik, a mikor vonja és édesgeti a tulajdon kívánsága.

14 но каждый искушается, увлекаясь и обольщаясь собственною похотью;

14. Кожен же спокушуєть ся, надившись і лестившись похоттю своєю.

15 kun sitten himo on tullut raskaaksi, synnyttää se synnin, mutta kun synti on täytetty, synnyttää se kuoleman.

15 Sitten himo raskaaksi tultuaan synnyttää synnin, mutta kun synti on kypsynyt, se synnyttää kuoleman.

15. Sitte kuin himo on siittänyt, niin hän synnyttää synnin; mutta kuin synti täytetty on, niin se synnyttää kuoleman.

15. Sijtte cosca himo on sijttänyt nijn hän synnyttä synnin mutta cosca syndi täytetty on nijn se synnyttä cuoleman.

15. Senielken coska Himo ombi sigitenyt/ synnyttepi hen Synnin/ Mutta Syndi coska hen teutetty ombi/ nin se synnyttepi Cooleman. (Sen jälkeen koska himo ompi siittänyt/ synnyttääpi hän synnin/ Mutta synti koska hän täytetty ompi/ niin se synnyttääpi kuoleman.)

15. εἶτα ἡ ἐπιθυμία συλλαβοῦσα τίκτει ἁμαρτίαν, ἡ δὲ ἁμαρτία ἀποτελεσθεῖσα ἀποκύει θάνατον.

15. ειτα η επιθυμια συλλαβουσα τικτει αμαρτιαν η δε αμαρτια αποτελεσθεισα αποκυει θανατον 15. eita e epithυmia sυllaβoυsa tiktei amartian e de amartia apotelestheisa apokυei thanaton

15 Thereafter (after) this lust (has) conceived, it bears sin, and sin, having been matured, gives-birth to death.

15. Then when lust hath conceived, it bringeth forth sin: and sin, when it is finished, bringeth forth death.

15. derefter, naar Begjerligheden har undfanget, føder den Synd, men naar Synden er fuldkommet, føder den Død.

15. Derefter, sedan begärelsen hafver aflat, föder hon synden; men då synden är fullbordad, föder hon döden.

15. Pärrast kui him̃o eñnast wasto sanud, siis toob tem̃a patto ilmale, agga kui pat saab täieste tehtud, siis sünnitab tem̃a surma.

15. Paskui užsimezgęs geismas pagimdo nuodėmę, o užbaigta nuodėmė gimdo mirtį.

15. Darnach, wenn die Lust empfangen hat, gebiert sie die Sünde; die Sünde aber, wenn sie vollendet ist, gebiert sie den Tod.

15. Et après que la convoitise a conçu, elle enfante le péché; et le péché étant consommé, engendre la mort.

15. Y la concupiscencia después que ha concebido, pare al pecado: y el pecado, siendo cumplido, engendra muerte.

15 Daarna de begeerlijkheid ontvangen hebbende baart zonde; en de zonde voleindigd zijnde baart den dood.

15. Zatem pożądliwość począwszy, rodzi grzech, a grzech będąc wykonany, rodzi śmierć.

15. Azután a kívánság megfoganván, bűnt szűl; a bűn pedig teljességre jutván halált nemz. [13†]

15 похоть же, зачав, рождает грех, а сделанный грех рождает смерть.

15. Потім похоть, зачавши, роджає гріх, гріх же зроблений роджає смерть.

16 Älkää eksykö, rakkaat veljeni.

16 Älkää eksykö, rakkaat veljeni.

16. Älkäät eksykö, minun rakkaat veljeni!

16. ÄLkät exykö rackat weljeni: Caickinainen hywä ando/

16. Elket exykö rackat Welieni/ caiki hyue Ando/ (Älkäät eksykö rakkaat weljeni/ kaikki hywä anto/)

16. Μὴ πλανᾶσθε, ἀδελφοί μου ἀγαπητοί·

16. μη πλανασθε αδελφοι μου αγαπητοι 16. me planasthe adelfoi moυ agapetoi

16 Do° not be misled, my beloved brethren!

16. Do not err, my beloved brethren.

16. Farer ikke vild, mine elskelige Brødre!

16. Farer icke ville, mine käre bröder.

16. Ärge eksige mitte, mo armsad wennad.

16. Neapsigaukite, mano mylimi broliai!

16. Irret nicht, liebe Brüder.

16. Mes frères bien-aimés, ne vous y trompez point:

16. Hermanos míos muy amados, no erréis.

16 Dwaalt niet, mijn geliefde broeders!

16. Nie błądźcież, bracia moi mili!

16. Ne tévelyegjetek szeretett atyámfiai!

16 Не обманывайтесь, братия мои возлюбленные.

16. Не заблуджуйтесь, браттє моє любе.

17 Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.

17 Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja on ylhäältä ja tulee alas valojen Isältä, jonka luona ei ole muutosta eikä vaihteen varjoa.

17. Kaikkinainen hyvä anto ja kaikkinainen täydellinen lahja tulee ylhäältä valkeuden Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta eikä valkeuden ja pimeyden vaihetusta.

17. Ja caickinainen täydellinen lahja tule ylhäldä walkeuden Isäldä jonga tykönä ei ole walkeuden ja pimeyden muutosta eikä waihetusta.

17. ia caiki teudhelimen Lahia ylhelde tulepi Walkiudhein Iselde/ ionga tyköne ei ole ycten mwtosta/ eli wahetosta/ Walkiudhen ia pimeydhe'. (ja kaikki täydellinen lahja ylhäältä tuleepi Walkeuden Isältä/ jonka tykönä ei ole yhtään muutosta/ eli waihetusta/ Walkeuden ja pimeyden.)

17. πᾶσα δόσις ἀγαθὴ καὶ πᾶν δώρημα τέλειον ἄνωθέν ἐστι καταβαῖνον ἀπὸ τοῦ πατρὸς τῶν φώτων, παρ’ ᾧ οὐκ ἔνι παραλλαγὴ ἢ τροπῆς ἀποσκίασμα.

17. πασα δοσις αγαθη και παν δωρημα τελειον ανωθεν εστιν καταβαινον απο του πατρος των φωτων παρ ω ουκ ενι παραλλαγη η τροπης αποσκιασμα 17. pasa dosis agathe kai pan dorema teleion anothen estin kataβainon apo toυ patros ton foton par o oυk eni parallage e tropes aposkiasma

17 Every good (act of) giving, and every complete gift, is from above, descending from the Father of lights, with whom there is no change, nor a shadow of turning.

17. Every good gift and every perfect gift is from above, and cometh down from the Father of lights, with whom is no variableness, neither shadow of turning.

17. Al god Gave og al fuldkommen Gave er ovenfra og kommer ned fra Lysenes Fader, hos hvilken er ikke Forandring eller Skygge af Omskiftelse.

17. All god gåfva, och all fullkomlig gåfva kommer ofvanefter, ifrå ljusens Fader; när hvilkom ingen förvandling är, eller ljus och mörkers omskiftelse.

17. Keik hea andminne, ja keik täis and on üllewelt, ja tulleb mahha walguste Issalt, kelle jures ei olle muutmist egga wahhetamisse warjo.

17. Kiekvienas geras davinys ir kiekviena tobula dovana yra iš aukštybių, nužengia nuo šviesybių Tėvo, kuriame nėra permainų ir nė šešėlio keitimosi.

17. Alle gute Gabe und alle vollkommene Gabe kommt von obenherab, von dem Vater des Lichts, bei welchem ist keine Veränderung noch Wechsel des Lichtes und der Finsternis.

17. Toute grâce excellente et tout don parfait viennent d'en haut, et descendent du Père des lumières, en qui il n'y a ni variation, ni ombre de changement.

17. Toda buena dádiva, y todo don perfecto es de lo alto, que desciende del Padre de las lumbres, en el cual no hay mudanza, ni sombra de variación.

17 Alle goede gave, en alle volmaakte gifte is van boven, van den Vader der lichten afkomende, bij Welken geen verandering is, of schaduw van omkering.

17. Wszelki datek dobry i wszelki dar doskonały z góry jest, zstępujący od Ojca światłości, u którego nie masz odmiany, ani zaćmienia na wstecz się wracającego.

17. Minden jó adomány és minden tökéletes ajándék felülről való, és a világosságok Atyjától száll alá, a [14†] kinél nincs változás, vagy változásnak árnyéka.

17 Всякое даяние доброе и всякий дар совершенный нисходит свыше, от Отца светов, у Которого нет изменения и ни тени перемены.

17. Усяке добре даяннє і всякий звершений дар з висоти сходить, од Отця сьвітла, в котрого нема переміни анї тїни зміни.

18 Tahtonsa mukaan hän synnytti meidät totuuden sanalla, ollaksemme hänen luotujensa esikoiset.

18 Hän synnytti meidät tahtonsa mukaan totuuden sanalla ollaksemme Hänen luotujensa eräänlainen esikoinen.

18. Hän on meidät synnyttänyt tahtonsa jälkeen totuuden sanalla, että me uutiset hänen luontokappaleistansa olisimme.

18. Hän on meidän synnyttänyt hänen tahtons jälken totuuden sanalla että me utiset hänen luondocappaleistans olisimma.

18. Hen ombi meite synnyttenyt henen tadhons ielkin Totudhen Sanalla/ Senpäle ette me olisimma wtiset henen Loondocappaleistans. (Hän ompi meitä synnyttänyt hänen tahtonsa jälkeen totuuden sanalla/ Sen päälle että me olisimme uutiset hänen luontokappaleistansa.)

18. βουληθεὶς ἀπεκύησεν ἡμᾶς λόγῳ ἀληθείας εἰς τὸ εἶναι ἡμᾶς ἀπαρχήν τινα τῶν αὐτοῦ κτισμάτων.

18. βουληθεις απεκυησεν ημας λογω αληθειας εις το ειναι ημας απαρχην τινα των αυτου κτισματων 18. βoυletheis apekυesen emas logo aletheias eis to einai emas aparchen tina ton aυtoυ ktismaton

18 Having willed (it), he gave-birth to us with the word of truth, *that* we might be a certain first-fruit of his created things.

18. Of his own will begat he us with the word of truth, that we should be a kind of firstfruits of his creatures.

18. Efter sit Raad ødte han os formedelst Sandhedens Ord, at vi skulde være en Førstegrøde af hans Skabninger.

18. Han hafver oss födt efter sin vilja, genom sanningenes ord, på det vi skulle vara förstlingen af hans kreatur.

18. Temma on meid sünnitanud omma tahtmisse järrele töe sanna läbbi, et meie piddime kui üks essimenne suggu ollema temma lomade seast.

18. Savo valia Jis pagimdė mus tiesos žodžiu, kad būtume tarsi Jo kūrinių pirmieji vaisiai.

18. Er hat uns gezeugt nach seinem Willen durch das Wort der Wahrheit, auf daß wir wären Erstlinge seiner Kreaturen.

18. Il nous a engendrés selon sa volonté, par la parole de la vérité, afin que nous fussions comme les prémices de ses créatures.

18. El de su propia voluntad nos ha engendrado por la palabra de verdad, para que seamos como primicias de sus criaturas.

18 Naar Zijn wil heeft Hij ons gebaard door het Woord der waarheid, opdat wij zouden zijn als eerstelingen Zijner schepselen.

18. Który, przeto że chciał, porodził nas słowem prawdy ku temu, żebyśmy byli niejakiemi pierwiastkami stworzenia jego.

18. Az ő akarata szült minket az igazságnak ígéje által, hogy az ő teremtményeinek valami zsengéje legyünk. [15†]

18 Восхотев, родил Он нас словом истины, чтобы нам быть некоторым начатком Его созданий.

18. Схотїв бо, то й породив нас словом правди, щоб бути нам якимсь почином творива Його.

19 Te tiedätte sen, rakkaat veljeni. Mutta olkoon jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan;

19 *Olkoon siis, rakkaat veljeni, jokainen ihminen nopea kuulemaan, hidas puhumaan, hidas vihaan.

19. Sentähden, minun rakkaat veljeni, olkoon jokainen ihminen nopia kuulemaan, (mutta) hidas puhumaan, ja hidas vihaan;

19. Sentähden rackat weljeni olcon jocainen ihminen nopia cuuleman mutta hidas puhuman ja hidas wihaan:

19. Senteden rackat Welieni/ olcoho' iocaine' Inhiminen nopea cwleman/ mutta Hidhas puhuman/ ia Hidhas Wihaan. (Sentähden rakkaat weljeni/ olkohon jokainen ihminen nopea kuolemaan/ mutta hidas puhumaan/ ja hidas wihaan.)

19. Ὥστε, ἀδελφοί μου ἀγαπητοί, ἔστω πᾶς ἄνθρωπος ταχὺς εἰς τὸ ἀκοῦσαι, βραδὺς εἰς τὸ λαλῆσαι, βραδὺς εἰς ὀργήν·

19. ωστε αδελφοι μου αγαπητοι εστω πας ανθρωπος ταχυς εις το ακουσαι βραδυς εις το λαλησαι βραδυς εις οργην 19. oste adelfoi moυ agapetoi esto pas anthropos tachυs eis to akoυsai βradυs eis to lalesai βradυs eis orgen

19 So-then my beloved brethren, let every man be quick in order to hear, (be) slow in order to speak, (and) slow to wrath.

19. Wherefore, my beloved brethren, let every man be swift to hear, slow to speak, slow to wrath:

19. Derfor, mine elskelige Brødre! være hver Menneske snar til at høre, langsom til at tale, langsom til Vrede;

19. Derföre, mine käre bröder, hvar och en menniska vare snar till att höra, och sen till att tala, och sen till vrede.

19. Sepärrast, minno armad wennad, olgo igga innimenne nobbe kuulma, pitkalinne räkima, pitkalinne wihhale.

19. Žinokite, mano mylimi broliai: kiekvienas žmogus tebūna greitas klausyti, lėtas kalbėti, lėtas pykti.

19. Darum, liebe Brüder, ein jeglicher Mensch sei schnell, zu hören, langsam aber, zu reden, und langsam zum Zorn.

19. Ainsi, mes frères bien-aimés, que tout homme soit prompt à écouter, lent à parler, lent à se mettre en colère;

19. Así que, hermanos míos muy amados, todo hombre sea pronto para oir, tardío para hablar, tardío para airarse;

19 Zo dan, mijn geliefde broeders, een iegelijk mens zij ras om te horen, traag om te spreken, traag tot toorn;

19. A tak, bracia moi mili! niech będzie każdy człowiek prędki ku słuchaniu, ale nierychły ku mówieniu i nierychły ku gniewowi.

19. Azért, szeretett atyámfiai, legyen minden ember gyors a hallásra, késedelmes a [16†] szólásra, késedelmes a haragra.

19 Итак, братия мои возлюбленные, всякий человек да будет скор на слышание, медлен на слова, медлен на гнев,

19. Тим же, браттє моє любе, нехай буде всякий чоловік скорий на слуханнє, і нескорий на слова, нескорий на гнїв.

20 sillä miehen viha ei tee sitä, mikä on oikein Jumalan edessä.

20 Sillä miehen viha ei täytä Jumalan vanhurskautta.

20. Sillä miehen viha ei tee Jumalan edessä sitä, mikä oikein on.

20. Sillä ei ihmisen wiha tee mitän Jumalan edes sitä cuin oikein on.

20. Sille ette Inhimisen wiha ei tee miten Jumala' edes quin oikein on. (Sillä että ihmisen wiha ei tee mitään Jumalan edessä kuin oikein on.)

20. ὀργὴ γὰρ ἀνδρὸς δικαιοσύνην Θεοῦ οὐ κατεργάζεται.

20. οργη γαρ ανδρος δικαιοσυνην θεου ου κατεργαζεται 20. orge gar andros dikaiosυnen theoυ oυ katergazetai

20 For* the wrath of man is not working out (the) righteousness of God.

20. For the wrath of man worketh not the righteousness of God.

20. thi en Mands Vrede udretter ikke det, som er ret for Gud.

20. Ty mansens vrede gör icke det rätt är för Gudi.

20. Sest innimesse wihha ei te mitte, mis Jummala ees öige on.

20. Žmogaus rūstybė nedaro Dievo teisumo.

20. Denn des Menschen Zorn tut nicht, was vor Gott recht ist.

20. Car la colère de l'homme n'accomplit point la justice de Dieu.

20. Porque la ira del hombre no obra la justicia de Dios.

20 Want de toorn des mans werkt Gods gerechtigheid niet.

20. Bo gniew męża nie sprawuje sprawiedliwości Bożej.

20. Mert ember haragja Isten igazságát nem munkálja. [17†]

20 ибо гнев человека не творит правды Божией.

20. Гнїв бо чоловіка правди Божої не чинить.

21 Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.

21 Pankaa siis pois kaikki saasta ja kaikkinainen pahuus, ja ottakaa sävyisästi vastaan teihin istutettu sana, joka voi sielunne pelastaa.

21. Sentähden pankaat pois kaikkinainen saastaisuus ja kaikkinainen pahuus, ja ottakaat sana siveydellä vastaan, joka teissä istutettu on ja voi teidän sielunne autuaaksi saattaa.

21. Sentähden pangat pois caickinainen saastaisus ja caickinainen pahuus ja ottacat sana siweydellä wastan joca teisä istutettu on ja woi teidän sielun autuaxi saatta.

21. Senteden poispangatta caiki Saastaus ia caiki Pahuus/ ia ruuetca Siweydhen cansa Sana wastan/ ioca teisse jstutettu ombi/ ioca woipi teiden Sielu'na Autuaxi saatta. (Sentähden pois pankaatte kaikki saastaus ja kaikki pahuus/ ja ruwetkaa siweyden kanssa sanaa wastaan/ joka teissä istutettu ompi/ joka woipi teidän sielunne autuaaksi saattaa.)

21. διὸ ἀποθέμενοι πᾶσαν ῥυπαρίαν καὶ περισσείαν κακίας ἐν πραΰτητι δέξασθε τὸν ἔμφυτον λόγον τὸν δυνάμενον σῶσαι τὰς ψυχὰς ὑμῶν.

21. διο αποθεμενοι πασαν ρυπαριαν και περισσειαν κακιας εν πραυτητι δεξασθε τον εμφυτον λογον τον δυναμενον σωσαι τας ψυχας υμων 21. dio apothemenoi pasan rυparian kai perisseian kakias en praυteti deksasthe ton emfυton logon ton dυnamenon sosai tas psυchas υmon

21 Hence, having placed away from yourselves all filthiness and (the) abundance of malice, accept° the implanted word in meekness, which is able to save your° souls.

21. Wherefore lay apart all filthiness and superfluity of naughtiness, and receive with meekness the engrafted word, which is able to save your souls.

21. Derfor aflægger al Skidenhed og al Levning af Ondskab, og med Sagtmodighed annammer Ordet, som er indplantet i Eder, og som er mægtigt til at gjøre Eders Sjæle salige.

21. Lägger fördenskull bort alla orenlighet och alla ondsko, och anammer ordet med saktmodighet, som i eder plantadt är, det edra själar kan saliga göra.

21. Sepärrast, heitke ennesest ärra keik rojust ja kurjust , mis wägga paljo on, ja wötke tassase melega wasto sedda sanna, mis teie sisse on istutud, ja woib teie hinged önsaks tehha.)

21. Todėl, atmetę visą nešvarą bei piktybės gausą, su romumu priimkite įdiegtąjį žodį, kuris gali išgelbėti jūsų sielas.

21. Darum so leget ab alle Unsauberkeit und alle Bosheit und nehmet das Wort an mit Sanftmut, das in euch gepflanzt ist, welches kann eure Seelen selig machen.

21. C'est pourquoi, vous dépouillant de toute souillure et des excès de la malice, recevez avec douceur la parole qui est plantée en vous, qui peut sauver vos âmes.

21. Por lo cual dejando toda inmundicia, y superfluidad de malicia, recibíd con mansedumbre la palabra injerida en vosotros, la cual puede hacer salvas vuestras almas.

21 Daarom, afgelegd hebbende alle vuiligheid en overvloed van boosheid, ontvangt met zachtmoedigheid het Woord, dat in u geplant wordt, hetwelk uw zielen kan zaligmaken.

21. A tak odrzuciwszy wszelakie plugastwo i zbytek złości, z cichością przyjmijcie słowo wszczepione, które może zbawić dusze wasze.

21. Elvetvén [18†] azért minden undokságot és a gonoszságnak sokaságát, szelídséggel fogadjátok a beoltott ígét, a mely [19†] megtarthatja a ti lelkeiteket.

21 Посему, отложив всякую нечистоту и остаток злобы, вкротости примите насаждаемое слово, могущее спасти вашидуши.

21. Задля того відкинувши всяку погань і останок зла, прийміть у лагідности посаджене слово, що може спасти душі ваші.

22 Mutta olkaa sanan tekijöitä, eikä vain sen kuulijoita, pettäen itsenne.

22 Mutta olkaa sanan tekijöitä eikä ainoastaan sen kuulijoita pettäen itsenne.

22. Mutta olkaat myös sanantekiät ja ei ainoastaan kuuliat, pettäin teitänne.

22. Mutta olcat myös sanan tekiät ja ei ainoastans cuuliat pettäin teitän.

22. Mutta olcat Sanan tekiet ia ei cwliat waiuoin/ itze teiten petteden. (Mutta olkaat sanan tekijät ja kuuliaat waiwoin/ itse teitän pettäen.)

22. Γίνεσθε δὲ ποιηταὶ λόγου καὶ μὴ μόνον ἀκροαταὶ, παραλογιζόμενοι ἑαυτούς.

22. γινεσθε δε ποιηται λογου και μη μονον ακροαται παραλογιζομενοι εαυτους 22. ginesthe de poietai logoυ kai me monon akroatai paralogizomenoi eaυtoυs

22 But become° doers of the word and not hearers only, deluding yourselves.

22. But be ye doers of the word, and not hearers only, deceiving your own selves.

22. Men vorder Ordets Gjørere og ikke alene dets Hørere, med hvilket I bedrage Eder selv.

22. Men varer ordets görare, och icke allenast hörare, bedragandes eder sjelfva.

22. Agga olge sanna teggiad, ja ei mitte ükspäinis kuuljad, et teie wallemötlemisse läbbi ennast ei petta.

22. Būkite žodžio vykdytojai, o ne vien klausytojai, apgaudinėjantys patys save.

22. Seid aber Täter des Worts und nicht Hörer allein, wodurch ihr euch selbst betrügt.

22. Mettez en pratique la parole, et ne vous bornez pas à l'écouter, en vous trompant vous-mêmes par de faux raisonnements.

22. Mas sed hacedores de la palabra, y no tan solamente oidores, engañándoos a vosotros mismos.

22 En zijt daders des Woords, en niet alleen hoorders, uzelven met valse overlegging bedriegende.

22. A bądźcie czynicielami słowa, a nie słuchaczami tylko, oszukiwającymi samych siebie.

22. Az ígének pedig megtartói legyetek és ne [20†] csak hallgatói, megcsalván magatokat.

22 Будьте же исполнители слова, а не слышатели только,обманывающие самих себя.

22. Будьте ж чинителями слова, а не тілько слухателями, обманюючи себе самих.

23 Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen tekijä, niin hän on miehen kaltainen, joka katselee kuvastimessa luonnollisia kasvojaan;

23 Sillä jos joku on sanan kuulija eikä sen toteuttaja, hän on miehen kaltainen, joka kuvastimesta katselee luonnollisia kasvojaan.

23. Sillä jos joku on sanan kuulia ja ei tekiä, hän on sen miehen kaltainen, joka ruumiillisen kasvonsa peilissä kurkistelee,

23. Sillä jos jocu on sanan cuulia ja ei tekiä hän on sen miehen caltainen joca ruumillisen caswons speilis curkistele.

23. Sille ios iocu on Sanan Cwlia/ ia ei Tekie/ hen ombi sen miehen caltainen/ ioca henen rumilisen Casuons Speilis curkistele. (Sillä jos joku on sanan kuulija/ ja ei tekijä/ hän ompi sen miehen kaltainen/ joka hänen ruumiillisen kaswonsa peilissä kurkistelee.)

23. ὅτι εἴ τις ἀκροατὴς λόγου ἐστὶ καὶ οὐ ποιητής, οὗτος ἔοικεν ἀνδρὶ κατανοοῦντι τὸ πρόσωπον τῆς γενέσεως αὐτοῦ ἐν ἐσόπτρῳ·

23. οτι ει τις ακροατης λογου εστιν και ου ποιητης ουτος εοικεν ανδρι κατανοουντι το προσωπον της γενεσεως αυτου εν εσοπτρω 23. oti ei tis akroates logoυ estin kai oυ poietes oυtos eoiken andri katanooυnti to prosopon tes geneseos aυtoυ en esoptro

23 Because if anyone is a hearer of the word and not a doer, he resembles a man considering his face ((which was his) from birth) in a mirror.

23. For if any be a hearer of the word, and not a doer, he is like unto a man beholding his natural face in a glass:

23. Thi dersom Nogen er Ordets Hører og ikke dets Gjører, han er lig en Mand, der betragter sit legemlige Ansigt i et Speil;

23. Ty der någor är allenast ordsens hörare, och icke görare, han är lik den man, som sitt lekamliga ansigte skådar i en spegel;

23. Sest kui kegi on sanna kuulja, ja ei mitte teggia, se on selle mehhe sarnane, kes omma ihholikko pallet peeglis katsub.

23. Jei kas tėra žodžio klausytojas, o ne vykdytojas, tai jis panašus į žmogų, kuris žiūri į savo gimtąjį veidą veidrodyje.

23. Denn so jemand ist ein Hörer des Worts und nicht ein Täter, der ist gleich einem Mann, der sein leiblich Angesicht im Spiegel beschaut.

23. Car, si quelqu'un écoute la parole, et ne la met point en pratique, il est semblable à un homme qui regarde dans un miroir son visage naturel;

23. Porque si alguno oye la palabra, y no la pone por obra, este tal es semejante al hombre que considera en un espejo su rostro natural:

23 Want zo iemand een hoorder is des Woords, en niet een dader, die is een man gelijk, welke zijn aangeboren aangezicht bemerkt in een spiegel;

23. Albowiem jeźli kto jest słuchaczem słowa a nie czynicielem, ten podobny jest mężowi przypatrującemu się obliczu narodzenia swego we zwierciadle;

23. Mert ha valaki hallgatója az ígének és nem megtartója, az ilyen hasonlatos ahhoz az emberhez, a ki tükörben nézi az ő természet szerinti ábrázatát:

23 Ибо, кто слушает слово и не исполняет, тот подобен человеку, рассматривающему природные черты лица своего в зеркале:

23. Бо, коли хто слухатель слова, а не чинитель, той подобен чоловікові, що дивить ся на природне лице своє в зеркалї.

24 hän katselee itseään, lähtee pois ja unhottaa heti, millainen hän oli.

24 Sillä hän katselee itseään ja menee pois ja unohtaa heti, millainen oli.

24. Ja sittekuin hän itsensä kurkistellut on, niin hän menee pois ja unohtaa kohta, millinen hän oli.

24. Ja sijttecuin hän idzens curkistellut on nijn hän mene pois ja unhotta cohta millinen hän oli.

24. Sille sijttequin hen curkistellut oli itzens/ mene he' cocta pois/ Ja cocta hen wnhotti millinen hen oli. (Sillä sittenkuin hän kurkistellut on itseänsä/ menee hän kohta pois/ Ja kohta hän unhotti millainen hän oli.)

24. κατενόησε γὰρ ἑαυτὸν καὶ ἀπελήλυθε, καὶ εὐθέως ἐπελάθετο ὁποῖος ἦν.

24. κατενοησεν γαρ εαυτον και απεληλυθεν και ευθεως επελαθετο οποιος ην 24. katenoesen gar eaυton kai apelelυthen kai eυtheos epelatheto opoios en

24 For* he considered himself, and has gone away and immediately forgot what sort of man he was.

24. For he beholdeth himself, and goeth his way, and straightway forgetteth what manner of man he was.

24. thi han betragtede sig selv og gik bort og glemte strax, hvordan han var.

24. Ty då han sig beskådat hafver, går han derifrån, och förgäter straxt hurudana han var.

24. Sest ta on eñast katsnud, ja ärraläinud, ja seddamaid ärraunnustanud, missuggune tem̃a olli.

24. Pasižiūrėjo į save ir nuėjo, ir bematant pamiršo, koks buvo.

24. Denn nachdem er sich beschaut hat, geht er davon und vergißt von Stund an, wie er gestaltet war.

24. Et qui, dès qu'il s'est regardé, s'en va, et oublie aussitôt quel il était.

24. Porque él se consideró a sí mismo, y se fué; y luego se olvidó qué tal era.

24 Want hij heeft zichzelven bemerkt, en is weggegaan, en heeft terstond vergeten, hoedanig hij was.

24. Bo samego siebie obejrzał i odszedł, a wnet zapomniał, jakim był.

24. Mert megnézte magát és elment, és azonnal elfelejtette, milyen volt.

24 он посмотрел на себя, отошел и тотчас забыл, каков он.

24. Подививсь бо на себе, та й одійшов, та зараз і забув, який він був.

25 Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, eikä ole muistamaton kuulija, vaan todellinen tekijä, hän on oleva autuas tekemisessään.

25 Mutta joka katsoo täydelliseen lakiin, vapauden lakiin, ja pysyy siinä, *hän ei* ole muistamaton kuulija, vaan teon tekijä. Hän on oleva autuas tekemisessään.

25. Mutta joka katsoo vapauden täydelliseen lakiin ja pysyy, ja ei ole unohtava kuulia, vaan tekiä, se tulee hänen teossansa autuaaksi.

25. Mutta joca cadzo wapauden täydelliseen Lakijn ja pysy ja ei ole unhottawa cuulia waan tekiä se tule hänen tegosans autuaxi.

25. Mutta ioca lepitzecatzopi sihen wapaudhen Teudelisen Lakijn/ ia kijnipysypi/ ia ei ole Unhottaua Cwlia/ waan Tööntekie/ Se sama tulepi Autuaxi henen teghosansa. (Mutta joka läwitse katsoopi siihen wapauden täydelliseen lakiin/ ja kiinni pysyypi/ ja ei ole unhottawa kuulija/ waan työntekijä/ Se sama tuleepi autuaaksi hänen teossansa.)

25. Ὁ δὲ παρακύψας εἰς νόμον τέλειον τὸν τῆς ἐλευθερίας καὶ παραμείνας, οὗτος οὐκ ἀκροατὴς ἐπιλησμονῆς γενόμενος, ἀλλὰ ποιητὴς ἔργου, οὗτος μακάριος ἐν τῇ ποιήσει αὐτοῦ ἔσται.

25. ο δε παρακυψας εις νομον τελειον τον της ελευθεριας και παραμεινας ουτος ουκ ακροατης επιλησμονης γενομενος αλλα ποιητης εργου ουτος μακαριος εν τη ποιησει αυτου εσται 25. o de parakυpsas eis nomon teleion ton tes eleυtherias kai parameinas oυtos oυk akroates epilesmones genomenos alla poietes ergoυ oυtos makarios en te poiesei aυtoυ estai

25 But he who (has) peered into (the) completed law, the (law) of freedom, and (has) remained (in it), this one, having not become a forgetful hearer, but a doer of works, this one will be fortunate in his doing {Or: action; practice}. {1Co 13:10}

25. But whoso looketh into the perfect law of liberty, and continueth therein, he being not a forgetful hearer, but a doer of the work, this man shall be blessed in his deed.

25. Men den, som skuer ind i Frihedens fuldkomne Lov og bliver ved dermed, denne er ikke bleven en glemsom Tilhører, men Gjerningens Gjører, denne skal vorde salig i sin Gjerning.

25. Men den der skådar uti frihetenes fullkomliga lag, och blifver deruti, och är icke en glömsker hörare, utan en görare, den samme varder salig uti sin gerning.

25. Agga kes wabbadusse täie kässo sisse kummardades watab, ja selle jure jääb, sesinnane ei olle mitte unnustaw kuulja, waid teo teggia, sesinnane on wast önnis ¤ omma teggemisse sees.

25. Bet kas įsižiūri į tobuląjį laisvės įstatymą ir jį vykdo, kas tampa nebe klausytojas užuomarša, bet darbo vykdytojas, tas bus palaimintas savo darbuose.

25. Wer aber durchschaut in das vollkommene Gesetz der Freiheit und darin beharrt und ist nicht ein vergeßlicher Hörer, sondern ein Täter, der wird selig sein in seiner Tat.

25. Mais celui qui aura plongé ses regards dans la loi parfaite, celle de la liberté, et qui aura persévéré, n'étant pas un auditeur oublieux, mais pratiquant les œuvres, celui-là sera heureux dans ce qu'il aura fait.

25. Mas el que hubiere mirado atentamente en la ley perfecta que es la de la libertad, y hubiere perseverado en ella, no siendo oidor olvidadizo, sino hacedor de la obra, este tal será bienaventurado en su hecho.

25 Maar die inziet in de volmaakte wet, die der vrijheid is, en daarbij blijft, deze, geen vergetelijk hoorder geworden zijnde, maar een dader des werks, deze, zeg ik, zal gelukzalig zijn in dit zijn doen.

25. Ale kto by wejrzał w on doskonały zakon wolności i zostawałby w nim, ten nie będąc słuchaczem zapamiętliwym, ale czynicielem uczynku, ten błogosławionym będzie w uczynku swoim.

25. De a ki belenéz a szabadság [21†] tökéletes törvényébe és megmarad a mellett, az nem feledékeny hallgató, sőt cselekedet követője lévén, az [22†] boldog lesz az ő cselekedetében.

25 Но кто вникнет в закон совершенный, закон свободы, и пребудет в нем, тот, будучи не слушателем забывчивым, но исполнителем дела, блажен будет в своем действии.

25. Хто ж дивить ся в звершений закон свободи, та й пробуває в ньому, той не слухатель забуваючий, а чинитель дїла; такий буде щасливий у дїланню своїм.

26 Jos joku luulee olevansa jumalanpalvelija, mutta ei hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, niin hänen jumalanpalveluksensa on turha.

26 Jos joku (teistä) luulee palvelevansa Jumalaa eikä hillitse kieltään, vaan pettää sydämensä, hänen jumalanpalveluksensa on turha.

26. Mutta jos joku teistä näkyy jumalinen olevan, ja ei suista kieltänsä, vaan viettelee sydämensä, sen jumalanpalvelus on turha.

26. Mutta jos jocu teistä näky Jumalinen olewan ja ei suista kieldäns waan wiettele sydämens sen Jumalan palwelus on turha.

26. Mutta ios nyt iocu teidhen keskenen näky Jumalalinen oleua ia ei suista henen Kieldens/ waan wiettelepi henen Sydheme's/ Sen Jumalanpaluelus ombi turha. (Mutta jos nyt joku teidän keskenän näkyy jumalallinen olewan ja ei suista hänen kieltänsä/ waan wietteleepi hänen sydämensä/ Sen jumalanpalwelus ompi turha.)

26. Εἴ τις δοκεῖ θρῆσκος εἶναι ἐν ὑμῖν μὴ χαλιναγωγῶν γλῶσσαν αὐτοῦ, ἀλλ’ ἀπατῶν καρδίαν αὐτοῦ, τούτου μάταιος ἡ θρησκεία.

26. ει τις δοκει θρησκος ειναι εν υμιν μη χαλιναγωγων γλωσσαν αυτου αλλ απατων καρδιαν αυτου τουτου ματαιος η θρησκεια 26. ei tis dokei threskos einai en υmin me chalinagogon glossan aυtoυ all apaton kardian aυtoυ toυtoυ mataios e threskeia

26 If anyone among you° thinks himself to be (outwardly) religious, (though) he does not bridle his tongue but deceiving his heart; this one’s religion is futile.

26. If any man among you seem to be religious, and bridleth not his tongue, but deceiveth his own heart, this man's religion is vain.

26. Dersom Nogen iblandt Eder synes, at han er en Gudsdyrker, men holder ikke sin Tunge i Tømme og bedrager sit eget Hjerte, hans Gudsdyrkelse er forfængelig.

26. Hvar nu någor ibland eder låter sig tycka, att han tjenar Gudi, och icke styrer sina tungo, utan bedrager sitt hjerta, hans Gudstjenst är fåfäng.

26. Kui kegi teie seast arwab Jummala tenia ollewad, ja ei tallitse mitte omma keelt , waid pettab omma süddant, selle Jummala tenistus on tühhine.

26. Jei kas iš jūsų mano esąs pamaldus ir nepažaboja savo liežuvio, bet apgaudinėja savo širdį, to pamaldumas tuščias.

26. So sich jemand unter euch läßt dünken, er diene Gott, und hält seine Zunge nicht im Zaum, sondern täuscht sein Herz, des Gottesdienst ist eitel.

26. Si quelqu'un d'entre vous pense être religieux, et ne tient point sa langue en bride, mais trompe son cœur, la religion d'un tel homme est vaine.

26. Si alguno de entre vosotros piensa ser religioso, y no refrena su lengua, sino que engaña su propio corazón, la religión del tal es vana.

26 Indien iemand onder u dunkt, dat hij godsdienstig is, en hij zijn tong niet in toom houdt, maar zijn hart verleidt, dezes godsdienst is ijdel.

26. Jeźli kto między wami zda się być nabożnym, nie kiełznając języka swego, ale zwodząc serce swe, tego nabożeóstwo próżne jest.

26. Ha valaki istentisztelőnek látszik köztetek, de nem zabolázza meg nyelvét, [23†] sőt megcsalja a maga szívét, annak az istentisztelete hiábavaló.

26 Если кто из вас думает, что он благочестив, и не обуздывает своего языка, но обольщает свое сердце, у того пустое благочестие.

26. Коли хто думає, що він вірен між вами, не уздаючи язика свого, а обманюючи серце своє, у того марна віра.

27 Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan ja Isän silmissä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä niin, ettei maailma saastuta.

27 Puhdas ja tahraton jumalanpalvelus Jumalan edessä on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan ja varjella itsensä *maailman saastalta*.

27. Se on Isälle ja Jumalalle puhdas ja saastatoin jumalanpalvelus: oppia orpoja ja leskiä heidän murheessansa, ja itsensä saatatoinna maailmassa pitää.

27. Se on Isälle ja Jumalalle puhdas ja saastatoin Jumalan palwelus: edziä Orwoja ja Leskejä heidän murheisans ja idzens saastatoinna mailmasta pitä.

27. Yxi puhdhas ia Saastatoin Jumala'paluelus teme ombi Isen ia Jumalan tyköne/ etzimen nijte Oruoia ia Leskie heidhen murehisans/ ia itzens saastatoinna Mailmasta pitemen. (Yksi puhdas ja saastatoin jumalanpalwelus tämä ompi Isän ja Jumalan tykönä/ etsimään niitä orwoja ja leskiä heidän murheissansa/ ja itsens saastatoinna maailmasta pitämään.)

27. θρησκεία καθαρὰ καὶ ἀμίαντος παρὰ τῷ Θεῷ καὶ πατρὶ αὕτη ἐστίν, ἐπισκέπτεσθαι ὀρφανοὺς καὶ χήρας ἐν τῇ θλίψει αὐτῶν, ἄσπιλον ἑαυτὸν τηρεῖν ἀπὸ τοῦ κόσμου.

27. θρησκεια καθαρα και αμιαντος παρα τω θεω και πατρι αυτη εστιν επισκεπτεσθαι ορφανους και χηρας εν τη θλιψει αυτων ασπιλον εαυτον τηρειν απο του κοσμου 27. threskeia kathara kai amiantos para to theo kai patri aυte estin episkeptesthai orfanoυs kai cheras en te thlipsei aυton aspilon eaυton terein apo toυ kosmoυ

27 A clean and undefiled religion with our God and Father is this: to {F} visit {F} the orphans and widows in their affliction, and to keep oneself unstained from the world. {Footnotes: James 1:27a, many try to use the other meaning of this Greek word: oversee. James 1:27b, or: the fatherless. See the section ‘Greek History During New Testament Times.’}

27. Pure religion and undefiled before God and the Father is this, To visit the fatherless and widows in their affliction, and to keep himself unspotted from the world.

27. En reen og ubesmittet Gudsdyrkelse for Gud og Faderen er denne, at besøge Faderløse og Enker i deres Trængsel, at bevare sig selv ubesmittet af Verden.

27. Detta är för Gudi och Fadren en ren och obesmittad Gudstjenst, söka faderlös och moderlös barn, och enkor, uti deras bedröfvelse, och behålla sig obesmittad af verldene.

27. Üks puhhas ja laitmatta tenistus Jummala ja Issa ees on se: waeste laste ja lesknaeste järrele kulama nende willetsusses, ja isseennast ilmawiggata ma-ilmast piddama.)

27. Tyras ir nesuteptas pamaldumas prieš Dievą ir Tėvą yra: lankyti našlaičius ir našles jų sielvarte ir saugoti save nesuterštą šiuo pasauliu.

27. Ein reiner unbefleckter Gottesdienst vor Gott dem Vater ist der: Die Waisen und Witwen in ihrer Trübsal besuchen und sich von der Welt unbefleckt erhalten.

27. La religion pure et sans tache devant Dieu notre Père, c'est de visiter les orphelins et les veuves dans leur tribulation, et de se conserver pur de la souillure du monde.

27. La religión pura y sin mácula delante de Dios y Padre es esta: Visitar los huérfanos y las viudas en sus tribulaciones, y guardarse sin mancha del mundo.

27 De zuivere en onbevlekte godsdienst voor God en den Vader is deze: wezen en weduwen bezoeken in hun verdrukking, en zichzelven onbesmet bewaren van de wereld.

27. Nabożeóstwo czyste i niepokalane u Boga i Ojca to jest: Nawiedzać sieroty i wdowy w ucisku ich i zachować samego siebie niepokalanym od świata.

27. Tiszta és szeplő nélkül való istentisztelet az Isten és az Atya előtt ez: meglátogatni az árvákat és özvegyeket az ő nyomorúságukban, és szeplő nélkül megtartani magát e világtól.

27 Чистое и непорочное благочестие пред Богом и Отцем есть то, чтобы призирать сирот и вдов в их скорбях и хранить себя неоскверненным от мира.

27. Ото бо віра чиста і неопоганена перед Богом і Отцем, щоб одвідувати сиріт і вдовиць у горю їх, і держати себе неопоганеним од сьвіта.