Toinen aikakirja
939
sotarinnasta, sillä minä olen
haavoittunut.
34 Mutta kun taistelu sinä päi-
vänä yltyi yltymistään, jäi Israelin
kuningas seisomaan vaunuihinsa,
päin aramilaisia, iltaan asti; au-
ringonlaskun aikaan hän kuoli.
19 luku
Profeetta Jeehu nuhtelee Joosa-
fatia. Joosafat järjestaa oikeu-
denhoidon maassa.
1 Mutta Joosafat, Juudan kunin-
gas, palasi onnellisesti takaisin
kotiinsa Jerusalemiin.
2 Silloin Jeehu, Hananin poika,
näkijä, meni kuningas Joosafatia
vastaan ja sanoi hänelle: Oliko
sinun autettava jumalatonta, ja
rakastatko sinä niitä, jotka vi-
haavat Herraa? Sentähden on
sinun päälläsi Herran viha.
3 Kuitenkin on sinussa löydetty
myös hyvää, sillä sinä olet hävit-
tänyt aserat maasta ja kiinnittä-
nyt sydämesi Jumalan etsimi-
seen.
4 Niin Joosafat jäi Jerusalemiin.
Sitten hän meni jälleen kansan
keskeen, Beersebasta lähtien ai-
na Efraimin vuoristoon saakka,
ja palautti heidät takaisin Her-
ran, heidän isiensä Jumalan, ty-
kö.
5 Ja hän asetti tuomareita
maahan, kaikkiin Juudan varus-
tettuihin kaupunkeihin, kaupunki
kaupungilta.
6 Ja hän sanoi tuomareille: Kat-
sokaa, mitä teette, sillä te ette
ole tekemässä ihmisten tuomioi-
ta, vaan Herran tuomioita, ja
hän on teidän kanssanne, kun
te tuomitsette.
7 Hallitkoon siis teitä Herran
pelko. Ottakaa vaari siitä, mitä
teette, sillä Herrassa, meidän
Jumalassamme, ei ole vääryyttä
eikä puolueellisuutta, eikä hän
ota lahjuksia.
8 Myöskin Jerusalemiin Joosafat
asetti leeviläisiä, pappeja ja Isra-
elin perhekunta-päämiehiä jaka-
maan Herran oikeutta ja ratkai-
semaan riita-asioita. Ja he pala-
sivat Jerusalemiin.
9 Ja hän käski heitä sanoen:
Tehkää Herraa peljäten, uskolli-
sesti ja ehyellä sydämellä näin:
10 Jokaisessa riita-asiassa, min-
kä veljenne, jotka asuvat kau-
pungeissansa, tuovat teidän
