Viides Mooseksen kirja
444
ja aloit äksyillä. Niin hän hylkäsi
Jumalan, joka oli tehnyt hänet,
ja halveksui pelastuksensa kallio-
ta.
16 He herättivät hänen kiivau-
tensa vierailla jumalillaan, he vi-
hoittivat hänet kauhistuksillansa.
17 He uhrasivat riivaajille, epä-
jumalille, jumalille, joita he eivät
tunteneet, uusille, äsken tulleille,
joista teidän isänne eivät tien-
neet.
18 Kalliota, joka sinut synnytti,
sinä et muistanut; sinä unhotit
Jumalan, joka sinulle elämän an-
toi.
19 Herra näki sen ja hylkäsi
heidät, sillä hän vihastui poikiin-
sa ja tyttäriinsä.
20 Hän sanoi: 'Minä peitän heil-
tä kasvoni, minä katson, mikä
heidän loppunsa on; sillä he
ovat nurja suku, lapsia, joissa ei
ole uskollisuutta.
21 He ovat herättäneet minun
kiivauteni jumalilla, jotka eivät
jumalia ole, ovat vihoittaneet
minut turhilla jumalillansa; niin
minäkin herätän heidän kiivau-
tensa kansalla, joka ei ole kan-
sa, vihoitan heidät houkalla pa-
kanakansalla.
22 Sillä minun vihani tuli on syt-
tynyt, ja se leimuaa tuonelan
syvyyksiin saakka; se kuluttaa
maan kasvuinensa ja polttaa
vuorten perustukset.
23 Minä kasaan onnettomuuksia
heidän päällensä, kaikki nuoleni
minä heihin ammun.
24 He nääntyvät nälkään ja me-
nehtyvät ruttoon, kulkutautien
poltteeseen; minä lähetän heidän
kimppuunsa petojen hampaat ja
tomussa matelevaisten myrkyn.
25 Ulkona surmaa miekka ja si-
sällä kauhu sekä nuorukaisen
että neitosen, sekä imeväisen
että harmaapään.
26 Minä sanoisin: 'Minä puhallan
heidät pois, hävitän heidän
muistonsa ihmisten seasta',
27 jollen varoisi, että vihollinen
tuottaisi minulle mielipahaa, että
heidän vastustajansa selittäisivät
sen väärin, että he sanoisivat:
'Meidän kätemme oli korotettu,
eikä Herra ole tästä kaikesta mi-
tään tehnyt.'
28 Sillä he ovat neuvoton kansa,
eikä heissä ole ymmärrystä.
29 Jos he viisaita olisivat, niin
he käsittäisivät tämän, he ym-
märtäisivät, mikä heidän loppun-
