Jeesus Siirakin kirja
2579
näkyviin kuin airut. Ihmeteltävä
työase, Korkeimman tekemä!
3. Keskipäivällä se kuivuttaa
maan ja kuka kestää sen paah-
detta?
4. Ahjoa hoidetaan kuumuutta
kysyvissä töissä, mutta kolmin
verroin aurinko paahtaa vuoria.
Se henkii tulisia höyryjä ja lähet-
tää valonsäteitä, jotka huikaise-
vat silmät.
5. Suuri on Herra, joka on sen
tehnyt, ja hänen sanojensa voi-
masta se kiitää rataansa.
6. Ja kuu! Se noudattaa aina
aikaansa ollakseen aikojen näyt-
täjä ja ajanjaksojen merkki.
7. Kuusta otetaan juhla-aikain
merkki, se on valonantaja joka
vajenee oltuaan täysi.
8. Kuukaudella on nimi kuun
mukaan; vaihdellessaan se ihme-
teltävästi kasvaa. Se on mer-
kinantaja korkeuden sotajoukoil-
le, loistaen taivaanvahvuudella.
9. Tähtien kirkkaus on taivaan
ihanuus, säteilevä kaunistus Her-
ran korkeuksissa.
10. Pyhän sanojen mukaan ne
asettuvat järjestykseen eivätkä
vartiopaikoillansa väsy.
11. Katso sateenkaarta ja ylistä
sen Luojaa: se on helottaessaan
ylen ihana.
12. Se kaartuu kirkkauden piirinä
yli taivaan; Korkeimman kädet
ovat sen jännittäneet.
13. Hänen käskyllään saa äkisti
lumen satamaan, ja nopeasti
hän iskee alas tuomionsa sala-
mat.
14. Siksi aukenevat hänen varas-
tohuoneensa, ja pilvet lentävät
niistä ulos kuin linnut.
15. Valtasuuruudessaan hän an-
taa pilville voiman, ja raekivet
syöksyvät kappaleina alas.
16. Ja kun hän astuu esiin, järk-
kyvät vuoret, hänen tahdostansa
etelä tuulee.
17. Maata vapisuttaa hänen uk-
kosensa jylinä ja pohjan puhuri
ja pyörremyrsky. Hän sirottaa
alas lunta niinkuin lentäviä lintu-
sia, ja lumituisku on niinkuin
laskeutuva heinäsirkkaparvi.
18. Sen kaunista valkoisuutta
silmä ihmettelee, ja sen satami-
sesta sydän hämmästyy.
19. Ja kuuraa hän vuodattaa
maahan kuin suolaa; jäätyneenä
siitä tulee kuin neulankärkiä.
20. Kylmä pohjatuuli puhaltaa, ja
vesi kovettuu jääksi. Kaikkiin ve-
