Paavalin toinen kirje korinttolaisille
2229
peite pois.
17 Sillä Herra on Henki, ja mis-
sä Herran Henki on, siinä on
vapaus.
18 Mutta me kaikki, jotka peit-
tämättömin kasvoin katselemme
Herran kirkkautta kuin kuvasti-
mesta, muutumme saman kuvan
kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkau-
teen, niinkuin muuttaa Herra, jo-
ka on Henki.
4 luku
Paavali julistaa lannistumatta ja
vilpittä evankeliumia, joka, vaikka
onkin peitossa uskottomilta, kui-
tenkin loistaa Jumalan kirkkau-
tena pimeydessä 1 – 6; evanke-
liumin palveluksessa hän aina on
ahtaalla ja kuolemaan annettuna
Jeesuksen tähden, että Jeesuk-
sen elämäkin tulisi hänessä ilmi
7 – 12. Usko ja iankaikkisen
kirkkauden toivo ylläpitää häntä
hänen uupumattomassa työs-
sään 13 – 18.
1 Sentähden, kun meillä on tä-
mä virka sen laupeuden mukaan,
joka on osaksemme tullut, me
emme lannistu,
2 vaan olemme hyljänneet kaikki
häpeälliset salatiet, niin ettemme
vaella kavaluudessa emmekä
väärennä Jumalan sanaa, vaan
julkituomalla totuuden me suosi-
tamme itseämme jokaisen ihmi-
sen omalletunnolle Jumalan
edessä.
3 Mutta jos meidän evanke-
liumimme on peitossa, niin se
peite on niissä, jotka kadotuk-
seen joutuvat,
4 niissä uskottomissa, joiden
mielet tämän maailman jumala
on niin sokaissut, ettei heille
loista valkeus, joka lähtee Kris-
tuksen kirkkauden evankeliumis-
ta, hänen, joka on Jumalan ku-
va.
5 Sillä me emme julista itseäm-
me, vaan Kristusta Jeesusta, et-
tä hän on Herra ja me teidän
palvelijanne Jeesuksen tähden.
6 Sillä Jumala, joka sanoi: "Lois-
takoon valkeus pimeydestä", on
se, joka loisti sydämiimme, että
Jumalan kirkkauden tunteminen,
sen kirkkauden, joka loistaa Kris-
tuksen kasvoissa, levittäisi valo-
ansa.
7 Mutta tämä aarre on meillä
saviastioissa, että tuo suunnat-
