Apostolien teot
2125
erään Titius Justus nimisen ju-
malaapelkääväisen miehen tykö,
jonka talo oli aivan synagoogan
vieressä.
8 Mutta synagoogan esimies
Krispus ja koko hänen perhekun-
tansa uskoivat Herraan; ja
myöskin monet korinttolaiset,
jotka olivat kuulemassa, uskoivat,
ja heidät kastettiin.
9 Ja Herra sanoi yöllä näyssä
Paavalille: "Älä pelkää, vaan pu-
hu, äläkä vaikene,
10 sillä minä olen sinun kanssa-
si, eikä kukaan ole ryhtyvä si-
nuun tehdäkseen sinulle pahaa,
sillä minulla on paljon kansaa
tässä kaupungissa."
11 Niin hän viipyi siellä vuoden
ja kuusi kuukautta opettaen hei-
dän keskuudessaan Jumalan sa-
naa.
12 Mutta Gallionin ollessa Akai-
an käskynhaltijana juutalaiset yk-
simielisesti nousivat Paavalia
vastaan ja veivät hänet tuomio-
istuimen eteen
13 ja sanoivat: "Tämä viettelee
ihmisiä palvelemaan Jumalaa
lainvastaisella tavalla."
14 Ja kun Paavali aikoi avata
suunsa, sanoi Gallion juutalaisil-
le: "Jos olisi tehty rikos tai häijy
ilkityö, olisi kohtuullista, että mi-
nä kärsivällisesti kuuntelisin teitä,
juutalaiset.
15 Mutta jos teillä on riitakysy-
myksiä opista ja nimistä ja tei-
dän laistanne, olkoot ne teidän
huolenanne; niiden tuomari minä
en tahdo olla."
16 Ja hän ajoi heidät pois tuo-
mioistuimen edestä.
17 Niin he kaikki ottivat kiinni
Soosteneen, synagoogan esimie-
hen, ja löivät häntä tuomioistui-
men edessä, eikä Gallion välittä-
nyt siitä mitään.
18 Mutta Paavali viipyi siellä vie-
lä jonkun aikaa; sitten hän sanoi
veljille jäähyväiset ja purjehti
Syyriaan, mukanansa Priskilla ja
Akylas; hän oli leikkauttanut tuk-
kansa Kenkreassa, sillä hän oli
tehnyt lupauksen.
19 Ja he saapuivat Efesoon;
sinne hän jätti heidät. Ja hän
meni synagoogaan ja keskusteli
juutalaisten kanssa.
20 Ja he pyysivät häntä viipy-
mään kauemmin, mutta hän ei
suostunut,
21 vaan sanoi heille jäähyväiset
ja lausui: "Minä palaan jälleen
