Obadja
1748
1 Obadjan näky. Herra, Herra
sanoo Edomista näin: Me olem-
me kuulleet sanoman Herralta,
ja sanansaattaja on lähetetty
kansakuntiin: Nouskaa, nous-
kaamme sotaan sitä vastaan!
2 Katso, vähäiseksi minä teen
sinut kansojen seassa, ylen hal-
veksittu olet sinä oleva.
3 Sinun sydämesi ylpeys on pet-
tänyt sinut, joka asut kallionrot-
koissa, istut korkealla ja sanot
sydämessäsi: Kuka voi syöstä
minut maahan?
4 Vaikka tekisit pesäsi korkealle
niinkuin kotka ja vaikka sen sija
olisi tähtien välissä, minä syök-
sen sinut sieltä alas, sanoo Her-
ra.
5 Jos varkaat tulisivat kimppuu-
si, jos yölliset rosvot, kuinka voi-
sit tulla niin hävitetyksi: eivätkö
he varastaisi vain sen, mitä tar-
vitsevat? Jos viininkorjaajat tuli-
sivat luoksesi, eivätkö he jättäisi
jälkikorjuuta?
6 Mutta kuinka onkaan Eesau
läpikotaisin etsitty, hänen kät-
könsä pengotut!
7 Sinut on ajettu rajalle asti,
kaikki liittolaisesi ovat sinut pet-
täneet. Ystäväsi ovat vieneet si-
nusta voiton, ovat panneet tarit-
semasi leivän paulaksi sinun
eteesi. - Ei ole hänessä taitoa.
8 Totisesti, sinä päivänä, sanoo
Herra, minä lopetan viisaat
Edomista ja taidon Eesaun vuo-
relta.
9 Ja sinun sankarisi, Teeman,
kauhistuvat, niin että viimeinen-
kin mies häviää Eesaun vuorelta
murhatöitten tähden.
10 Väkivallan tähden veljeäsi
Jaakobia kohtaan peittää sinut
häpeä, ja sinut hävitetään iki-
ajoiksi.
11 Sinä päivänä, jona sinäkin
olit läsnä, päivänä, jona vieraat
veivät pois hänen rikkautensa,
jona muukalaiset tunkeutuivat
sisään hänen porteistaan ja heit-
tivät Jerusalemista arpaa, olit
myöskin sinä niinkuin yksi heistä.
12 Mutta älä katso iloiten veljesi
päivää, hänen onnettomuutensa
päivää; älä ilku juutalaisia hei-
dän turmionsa päivänä äläkä
suullasi suurentele ahdistuksen
päivänä.
13 Älä tunkeudu sisään minun
kansani portista heidän hätäpäi-
vänänsä. Älä katso iloiten, myös
sinä, hänen onnettomuuttansa
