Valitusvirret
1561
maan tasalle. Hän on häväissyt
valtakunnan ja sen ruhtinaat.
3 Hän on vihan hehkussa ha-
kannut poikki Israelin sarven ko-
konansa. Hän veti oikean käten-
sä takaisin vihamiehen edestä ja
poltti Jaakobia kuin liekitsevä
tuli, joka kuluttaa kaiken yltym-
päri.
4 Hän jännitti jousensa kuin vi-
hamies, seisoi oikea käsi koholla
kuin vihollinen ja tappoi kaiken,
mihin silmä oli ihastunut. Tytär
Siionin majaan hän vuodatti kii-
vautensa kuin tulen.
5 Herra on ollut niinkuin viha-
mies, on hävittänyt Israelin: hän
hävitti kaikki sen palatsit, turmeli
sen linnoitukset ja antoi tytär
Juudalle paljon valitusta ja vai-
kerrusta.
6 Hän särki aitauksensa niinkuin
puutarhan aidan, hävitti juhlan-
viettopaikkansa. Herra on saat-
tanut unhotuksiin Siionissa juhla-
ajat ja sapatit ja on kiivaassa
suuttumuksessaan pitänyt halpa-
na kuninkaat ja papit.
7 Herra on hyljännyt alttarinsa,
syössyt häväistykseen pyhäkkön-
sä, luovuttanut vihamiehen kä-
teen palatsiensa muurit. He nos-
tivat huudon Herran huoneessa,
huudon kuin juhlapäivänä.
8 Herra oli päättänyt turmella
tytär Siionin muurit: hän jännitti
mittanuoran, ei pidättänyt kät-
tänsä hävittämästä, saattoi mur-
heeseen varustukset ja muurit;
ne yhdessä nääntyvät.
9 Sen portit ovat vajonneet
maahan, hän poisti ja särki sen
salvat. Sen kuningas ja ruhtinaat
ovat pakanain seassa; lakia ei
ole, eivätkä sen profeetat saa
näkyjä Herralta.
10 Maassa istuvat ääneti tytär
Siionin vanhimmat. He ovat heit-
täneet tomua päänsä päälle,
vyöttäytyneet säkkeihin; maata
kohden ovat painaneet päänsä
Jerusalemin neitsyet.
11 Minun silmäni ovat itkusta
hiuenneet, minun sisukseni kuo-
huvat, minun maksani on maa-
han vuodatettu tyttären, minun
kansani, sortumisen tähden. Sillä
lapset ja imeväiset nääntyvät
kaupungin kaduilla.
12 He sanovat äideillensä: Missä
on leipää ja viiniä? kun he
nääntyvät niinkuin kaatuneet
kaupungin kaduilla, heittävät
henkensä äitiensä syliin.
