TUOMARIEN KIRJA
538
kunta oli koottu isäinsä tykö, tuli
toinen sukukunta heidän jälkeen-
sä, jotka ei tunteneet Herraa ei-
kä niitä töitä, jotka hän Israelille
tehnyt oli.
11. Ja Israelin lapset tekivät pa-
haa Herran edessä ja palvelivat
Baalia,
12. Ja hylkäsivät Herran, isäinsä
Jumalan, joka heidät Egyptin
maalta oli johdattanut ulos, ja
seurasivat vieraita jumalia niiden
kansain jumalista, jotka heidän
ympärillänsä asuivat, ja kumarsi-
vat niitä, ja vihoittivat Herran;
13. Ja hylkäsivät Herran, ja pal-
velivat Baalia ja Astarotia.
14. Niin julmistui Herran viha Is-
raeliin, ja antoi heidät ryövärien
käsiin, jotka heitä ryöstivät, ja
myi* heitä vihollistensa käsiin
ympäristölle; ja ei he taitaneet
enää seisoa vihollisiansa vas-
taan,
15. Mutta kuhunka ikänä he it-
sensä käänsivät, oli Herran käsi
heitä vastaan onnettomuudeksi,
niinkuin Herra heille sanonut ja
niinkuin Herra heille vannonut
oli; ja he aivan kovin ahdistettiin.
16. III. Ja Herra herätti tuomarit,
jotka heitä vapahtivat niiden kä-
sistä, jotka heitä ryöstivät.
17. Niin ei he tuomareitansakaan
totelleet, vaan huorin tekivät vie-
rasten jumalain kanssa, ja ku-
marsivat niitä; he harhailivat no-
piasti siltä tieltä, jota heidän
isänsä olivat vaeltaneet, kuullak-
sensa Herran käskyjä: ei he niin
tehneet.
18. Kuin Herra herätti heille
tuomarit, niin oli Herra tuoma-
rein kanssa ja varjeli heitä hei-
dän vihollistensa käsistä niinkau-
van kuin tuomari eli; sillä Herra
armahti heidän huokauksensa
päälle niiden tähden, jotka heitä
vaivasivat ja ahdistivat.
19. Mutta kuin tuomari kuollut
oli, palasivat he, ja turmelivat
sen enemmin kuin heidän isän-
sä*, seuraten vieraita jumalia,
palvellen ja kumartain niitä; ei
he luopuneet teoistansa eikä ko-
vasta tiestänsä.
20. Sentähden julmistui Herran
viha niin Israelin päälle, että hän
sanoi: että tämä kansa rikkoi
minun liittoni*, jonka minä käs-
kin heidän isillensä, ja ei kuullut
minun ääntäni.
21. Niin en minäkään tästedes
aja pois heidän edestänsä yhtä-
