JEREMIA
1650
lut; vielä vähän ajan perästä tu-
lee hänen niittämisensä aika.
34. Nebukadnetsar, Babelin ku-
ningas on minun syönyt, ja ku-
kistanut minun; hän on tehnyt
minun tyhjäksi astiaksi; hän on
niellyt minun niinkuin lohikärme;
hän on täyttänyt vatsansa minun
herkuistani; hän on minun ajanut
pois.
35. Mutta nyt löytään Babelissa
se vääryys, jota minulle ja minun
lihalleni on tehty, sanoo Zionin
asuva, ja minun vereni Kaldean
asuvaisten päälle, sanoo Jerusa-
lem.
36. Sentähden sanoo Herra näin:
katso, minä toimitan sinun asias,
ja kostan sinun kostos; minä
kuivaan hänen merensä, ja an-
nan kuivata hänen kaivonsa.
37. Ja Babelin pitää tuleman ki-
viraunioksi ja lohikärmeiden
asumasiaksi, ihmeeksi ja vihel-
tämiseksi, niin ettei kenenkään
pidä siellä asuman.
38. Heidän kaikkein pitää kilju-
man niinkuin jalopeurat, ja huu-
taman niinkuin nuoret jalopeurat.
39. Minä panen heidän juomi-
sensa helteesen, ja juovutan
heidät, niin että heidän pitää
iloiseksi tuleman, ja makaaman
ijankaikkista unta, josta ei hei-
dän ikänä pidä heräämän, sanoo
Herra.
40. Minä vien heidät alas niin-
kuin karitsat teurastettaa, niin-
kuin oinaat ja kauriit.
41. Kuinka Sesak on* niin voitet-
tu, ja ylistetty koko maailmassa
niin kiinni otettu? Kuinka on Ba-
bel tullut ihmeeksi pakanain se-
assa?
42. Meri on käynyt Babelin ylit-
se, ja se on peitetty monella
aallolla.
43. Hänen kaupunkinsa ovat hyl-
jätyt, kuivaksi ja kylmäksi maaksi
tulleet, maaksi, jossa ei kenkään
asu ja kussa ei yhtään ihmistä
vaella.
44. Sillä minä etsin Beliä Babe-
lissa, ja repäisen hänen kurkus-
tansa ulos sen, minkä hän on
niellyt; ja pakanain ei pidä
enään juokseman hänen tykön-
sä; Babelin muurit ovat myös
maahan jaonneet.
45. Lähtekäät sieltä ulos, minun
kansani, ja jokainen pelastakoon
sielunsa Herran julmasta vihasta.
46. Teidän sydämenne taitais
muutoin pehmeäksi tulla ja
