PSALTTARIT
1238
2. I. Jumala, auta minua; sillä
vedet käyvät hamaan minun sie-
luuni asti.
3. Minä vajoon syvään mutaan,
jossa ei pohjaa ole: minä olen
tullut syviin vesiin, ja virta upot-
taa minun.
4. Minä väsyn huutamisesta*:
minun kurkkuni kuivettuu: minun
näkyni vaipuu, toivoissani+ mi-
nun Jumalani päälle.
5. Niitä on enempi kuin päässäni
hiuksia, jotka ilman syytä minua*
vihaavat, jotka syyttömästi minun
viholliseni ovat, ja minua hukut-
tavat, ovat väkevät: niitä täytyy
minun maksaa, joita en minä
ryövännyt.
6. Jumala, sinäpä tiedät minun
tyhmyyteni, ja minun rikokseni ei
ole sinulta salatut.
7. Älä salli heitä häpiään tulla
minun tähteni, jotka sinua odot-
tavat, Herra, Herra Zebaot: älä
anna heitä häväistä minun täh-
teni, jotka sinua etsivät, Israelin
Jumala.
8. Sillä sinun tähtes* minä pilk-
kaa kärsin; minun kasvoni ovat
täynnä häpiää.
9. Minä olen muukalaiseksi veljil-
leni tullut, ja oudoksi äitini lap-
sille.
10. Sillä sinun huonees kiivaus*
syö minua: ja heidän pilkkansa,
jotka sinua pilkkasivat, lankesi
minun päälleni+.
11. Minä itkin ja paastosin har-
taasti, ja minä pilkattiin päälli-
seksi.
12. Ja minä puin säkin ylleni, ja
olin heille sananlaskuksi.
13. Jotka portissa istuvat, ne
minusta jaarittelevat, ja juodes-
sansa he minusta lauleskelevat.
14. Mutta minä rukoilen sinua,
Herra, otollisella ajalla*, Jumala,
sinun suuren laupiutes puolesta:
kuule minua sinun autuutes to-
tuuden tähden.
15. Pelasta minua loasta, etten
minä vajoaisi; että minä pelas-
tettaisiin vihollisistani ja syvistä
vesistä.
16. Ettei vuo minua upottaisi ja
syvyydet minua lainoaisi, eikä
kaivon suu suljettaisi minun
päälleni.
17. Kuule minua, Herra; sillä si-
nun laupiutes on hyvä: käännä
sinuas minun puoleeni, sinun
suuren laupiutes tähden.
18. Ja älä peitä kasvojas palve-
lialtas; sillä minä ahdistetaan:
