NELJÄS MOOSEKSEN KIRJA
II. 11. Joka tarttuu johonkuhun kuolleesen ihmiseen, sen pitää
saastaisen oleman seitsemän päivää.
12. Hänen pitää tällä puhdistaman itsensä kolmantena ja seitsemäntenä
päivänä, ja niin hän tulee puhtaaksi. Ja jollei hän puhdista itsiänsä
kolmantena ja seitsemäntenä päivänä, niin ei ole hän puhdas.
13. Mutta jos joku tarttuu kuolleen ihmisen ruumiisen, ja ei puhdista
itsiänsä, se saastuttaa Herran majan, ja se sielu pitää hävitettämän
Israelista; ettei puhdistusvesi ole priiskotettu hänen päällensä, niin on
hän saastainen: hänen saastaisuutensa on vielä hänen päällänsä.
14. Tämä on laki, koska joku ihminen majassa kuolee: se joka siihen
majaan menee, ja kaikki mitä majassa on, pitää oleman saastainen
seitsemän päivää.
15. Ja jokainen avoin astia, joka on kannetoin ja peittämätä, se on
saastainen.
16. Ja jos joku tarttuu kedolla johonkuhun miekalla lyötyyn, elikkä
muutoin kuolleesen, elikkä ihmisen luuhun, taikka hautaan, se on
saastainen seitsemän päivää.
17. Niin ottakaat he saastaiselle, tätä poltetun syntiuhrin tuhkaa, ja
pankaan sen päälle juoksevaa vettä astiaan.
18. Ja puhdas mies ottakaan isoppia, ja kastakaan veteen ja
priiskottakaan majan, ja kaikki astiat, ja kaikki sielut, jotka siellä ovat,
niin myös sen päälle, joka on tarttunut (kuolleen) luuhun, eli tapettuun,
taikka kuolleesen eli hautaan.
19. Niin puhdas priiskottakaan saastaista kolmantena ja seitsemäntenä
päivänä, ja puhdistakaan hänen seitsemäntenä päivänä: hän peskään
vaatteensa ja viruttakaan itsensä vedellä, niin hän ehtoona puhtaaksi
tulee.
20. Mutta joka saastaiseksi tulee, ja ei puhdista itsiänsä, se sielu pitää
hävitettämän seurakunnasta, että hän on saastuttanut Herran pyhän, ja
ei ole priiskotettu puhdistusvedellä, sen tähden on hän saastainen.
21. Ja tämä on heille ijankaikkinen sääty. Ja joka puhdistusvedellä
