P. JAKOBIN EPISTOLA
ovat, ja ilmoittaa sydänten aivoitukset: ja silloin kukin saa kunnian
Jumalalta.
12. Yksi on lain antaja, joka voi vapahtaa ja kadottaa. Kuka sinä olet,
joka toista tuomitset?
Rom.14:4. Kuka sinä olet, joka toisen palveliaa tuomitset*? Omalle
isännällensä hän seisoo eli lankee. Mutta hän taidetaan ojentaa ylös;
sillä Jumala on voimallinen häntä ojentamaan.
III. 13. Nyt hyvin, te jotka sanotte: menkäämme tänäpänä taikka
huomenna* siihen eli siihen kaupunkiin, ja viettäkäämme siinä yksi vuosi,
ja tehkäämme kauppaa ja voittakaamme,
San. l.27:1. Älä kehu* huomisesta päivästä; sillä et sinä tiedä, mitä
tänäpänä tapahtuu+.
Luuk.12:18. Ja sanoi: sen minä teen: minä maahan jaotan aittani, ja
rakennan suuremmat, ja kokoon sinne kaiken tuloni ja hyvyyteni,
14. Jotka ette tiedä, mitä huomenna tapahtuu. Sillä mikä on teidän
elämänne? Se on löyhkä*, joka vähäksi (hetkeksi) näkyy, mutta sitte
katoo.
Jes.40:6. Ääni sanoo: saarnaa. Ja hän sanoi: Mitä minun pitää
saarnaaman? Kaikki liha on ruoho, ja kaikki hänen hyvyytensä niin kuin
kedon kukkanen.
1 Kor.7:31. Ja jotka tätä maailmaa viljelevät, ettei he sitä väärin
käyttäisi; sillä tämän maailman meno on menevä.
1 Piet.1:24. Sillä kaikki liha on niin kuin ruoho ja kaikki ihmisen kunnia
niin kuin ruohon kukkanen*. Ruoho on kuivunut, ja sen kukkanen
lakastunut;
1 Joh.2:17. Ja maailma katoo* ja hänen himonsa; mutta joka tekee
Jumalan tahdon, se pysyy ijankaikkisesti.
Jak.1:10. Ja taas, joka rikas on*, (se kehukaan) alentamisestansa; sillä
niin kuin ruohon kukoistus pitää hänen katooman pois.
