P. JOHANNEKSEN TOINEN EPISTOLA.
Tit.1:4. Titukselle, toimelliselle pojalleni, meidän molempain uskomme
jälkeen: armo, laupius, rauha Isältä Jumalalta ja meidän
Vapahtajaltamme, Herralta Jesukselta Kristukselta!
4. Minä olen suuresti ihastunut, että minä löysin sinun lapsistas niitä,
jotka totuudessa vaeltavat, niin kuin me käskyn Isältä saaneet olemme.
5. Ja nyt rukoilen minä sinua, rouva, en, että minä uutta käskyä sinulle
kirjoittaisin, vaan sen mikä meillä alusta oli, että me toinen toistamme
rakastaisimme.
Joh.13:34. Uuden käskyn minä teille annan, että te rakastaisitte teitänne
keskenänne*, niin kuin minä teitä rakastin, että te myös toinen toistanne
rakastaisitte.
Joh.15:12. Se on minun käskyni, että te rakastatte teitänne
keskenänne*, niin kuin minä teitä rakastin.
Eph.5:2. Ja vaeltakaat rakkaudessa, niin kuin myös Kristus meitä rakasti*
ja antoi itsensä ulos meidän edestämme lahjaksi, uhriksi+ ja Jumalalle
makiaksi hajuksi.
1 Tess.4:9. Mutta veljellisestä rakkaudesta ei minun tarvitse teille
kirjoittaa; sillä te olette itse Jumalalta opetellut* rakastamaan toinen
toistanne+,
1 Piet.4:8. Mutta ennen kaikkia pitäkäät keskenänne palava rakkaus; sillä
rakkaus peittää paljon rikoksia.
1 Joh.2:7. Rakkaat veljet, en minä uutta käskyä teille kirjoita, vaan
vanhan käskyn, joka teillä alusta oli*. Vanha käsky on se sana, jonka te
alusta kuulitte.
1 Joh.2:8. Minä kirjoitan teille taas uuden käskyn*, se mikä hänessä
totinen on, ja teissä myös; sillä pimeys on mennyt pois ja totinen
valkeus+ nyt paistaa.
II. 1 Joh.3:11. Sillä tämä on ilmoitus, jonka te alusta kuulitte, että me
toinen toistamme rakastaisimme.
1 Joh.3:23. Ja tämä on hänen käskynsä, että me hänen Poikansa
Jesuksen Kristuksen nimen päälle uskoisimme*, ja rakastaisimme toinen
