EPISTOLA HEBREALAISILLE
armo ja rauha lisääntyköön teille!
1 Mos.4:10. Ja hän sanoi: mitäs tehnyt olet? veljes veren ääni huutaa
minun tyköni maasta.
II. Hebr.11:4. Uskon kautta Abel uhrasi Jumalalle suuremman uhrin kuin
Kain*, jonka kautta hän sai todistuksen, että hän oli vanhurskas+, kuin
Jumala hänen lahjoistansa todisti; ja sen kautta hän vielä puhuu, vaikka
hän kuollut on.
III. 25. Katsokaat, ettette häntä kiellä pois*, joka puhuu; sillä jos ei ne
paeta saaneet, jotka kielsivät sen, joka maan päällä käskyn antoi, paljoa
vähemmin me, jos me sitä pyydämme karttaa, joka taivaasta puhuu,
Hebr.2:3. Kuinkas me välttäisimme, jos me senkaltaisen autuuden
katsomme ylön*? joka sitte, kuin se ensin Herralta saarnattu oli+,
meissä vahvistetuksi tuli niiden kautta, jotka sen kuulleet olivat.
26. Jonka ääni silloin maata järisti; mutta nyt hän lupaa ja sanoo: vielä
minä nytkin kerran tahdon järistää, en ainoastansa maata, mutta myös
taivasta.
Hagg.2:7. Ja tahdon saattaa kaikki pakanat liikkumaan; silloin tulee
kaikkein pakanain toivo, ja minä täytän tämän huoneen kunnialla, sanoo
Herra Zebaot.
27. Mutta kuin hän sanoo: vielä kerran, tahtoo hän osoittaa, että
järiseväiset pitää muutettaman* niin kuin ne, jotka rakennetut ovat, että
järisemättömät pysyisivät+.
Ps.102:27. Ne katoovat, mutta sinä pysyt: ne kaikki vanhenevat niin kuin
vaate: ne muuttuvat niin kuin vaate, koska sinä heitä muuttelet.
2 Piet.3:10. Mutta Herran päivä on tuleva niin kuin varas yöllä*, ja silloin
taivaat suurella pauhinalla menevät pois, mutta elementit pitää
palavuudesta sulaman, ja maa, ja rakennukset, jotka hänessä ovat, pitää
palaman ylös.
Matt.24:35. Taivas ja maa pitää hukkuman, mutta minun sanani ei pidä
