EPISTOLA HEBREALAISILLE
et sinä tahtonut, ei myös ne sinulle kelvanneet, (jotka lain jälkeen
uhrataan,)
9. Silloin hän sanoi: katso, minä tulen tekemään, Jumala, sinun tahtos.
Hän ottaa pois entisen, että hän toisen asettais.
10. Jonka tahdon kautta me kerran pyhitetyt olemme, Jesuksen
Kristuksen ruumiin uhraamisella.
Hebr.9:12. Eikä kauristen taikka vasikkain veren kautta, vaan hän on
kerran oman verensä kautta* mennyt pyhään, ja ijankaikkisen
lunastuksen löytänyt.
11. Ja jokainen pappi on siihen pantu, että hänen joka päivä
jumalanpalvelusta tekemän pitää ja usein yhtäläistä uhria uhraaman,
jotka ei koskaan voi syntejä ottaa pois.
12. Mutta kuin tämä oli yhden ijankaikkisesti kelpaavan uhrin syntein
edestä uhrannut, istuu hän nyt Jumalan oikialla kädellä,
I. Ps.110:1. Herra sanoi minun Herralleni: istu oikialle kädelleni, siihen
asti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.
Ap. T.2:34. Sillä ei David ole taivaaseen astunut, vaan hän sanoo: Herra
sanoi minun Herralleni: istu minun oikialle kädelleni,
1 Kor.15:25. Sillä hänen tulee hallita*, siihen asti kuin hän kaikki
vihollisensa panee hänen jalkainsa alle+.
Eph.1:20. Jonka hän Kristuksessa vaikutti, kuin hän hänen kuolleista
herätti* ja pani istumaan oikialle kädellensä taivaissa+,
I. Kol.3:1. Jos te siis Kristuksen kanssa olette nousseet ylös*, niin
etsikäät niitä, jotka ylhäällä ovat, kussa Kristus istuu Jumalan oikialla
kädellä+.
Hebr.1:3. Joka, että hän on hänen kunniansa kirkkaus ja hänen
olemuksensa juurikuva*, ja kantaa kaikki voimansa sanalla+, ja on itse
kauttansa meidän synteimme puhdistuksen tehnyt, ja istunut majesteetin
oikialla puolella korkeuksissa:
Hebr.1:13. Mutta kelle enkeleistä on hän koskaan sanonut: istu minun
oikialle kädelleni, siihen asti kuin minä panen vihollises sinun jalkais
