P. PAAVALIN TOINEN EPISTOLA TESSALONIKALAISILLE
P. PAAVALIN TOINEN EPISTOLA TESSALONIKALAISILLE.
Esipuhe.
Edellisessä Epistolassa oli p. Paavali Tessalonikalaisille kysymykseen
viimeisestä päivästä vastannut, että se äkisti ja tapaturmaisesti, niin kuin
varas yöllä, on tuleva. Josta he olivat väärään luuloon langenneet,
luullen se jo juuri käsissä olevan, niin kuin toisinansa tapahtuu, että
yhdessä kysymyksessä toinenkin seuraa; sen tähden hän tämän
Epistolan kirjoittaa ja mielensä paremmin tässä selittää.
1 luvussa lohduttaa hän heitä ijankaikkisella palkalla heidän uskonsa
edessä ja kärsimisensä kaikkinaisessa vaivassa, ja sanoo sen
rangaistuksen, minkä heidän vainollistensa pitää ijankaikkisessa vaivassa
kärsimän.
2 opettaa hän, kuinka Roomalaisten valtakunta pitää ennen viimeistä
häviämän, ja Antikristus itsensä kristikunnan jumalaksi korottaman, ja
uskottoman maailman väärällä opilla ja merkeillä viettelemän, siihen asti
kuin Kristus tulee, ja hänen kunniallisella tulemisellansa maahan lyö, ja
ennen hengellisellä saarnalla kuolettaa.
3 neuvoo hän joutilaita nuhtelemaan, jotka ei itsiänsä omilla käsillänsä
elätä, ja ellei he itsiänsä paranna, niin heidän piti heitä välttämän. Joka
on sangen kova muutamia vastaan, jotka nyt hengellisiksi kutsutaan.
1 LUKU
I. Tervehdyksen jälkeen kiittää Paavali Jumalaa Tessalonikalaisten
tähden; II. Lohduttaa heitä Kristuksen tulemisesta; III. Rukoilee heidän
edestänsä.
I. Paavali ja Silvanus ja Timoteus* Tessalonikan seurakunnalle
Jumalassa, meidän Isässämme, ja Herrassa Jesuksessa Kristuksessa:
I. 1 Tess.1:1. Paavali ja Silvanus* ja Timoteus Tessalonikan
