P. PAAVALIN EDELLINEN EPISTOLA KORINTILAISILLE
jokaiselle, joka teidän seassanne on, ettei yksikään itsestänsä enempää
pitäisi kuin hänen tulee pitää; vaan pitäkään kohtuullisesti itsestänsä sen
jälkeen kuin Jumala on kullekin uskon mitan jakanut+.
7. Sillä kuka sinun eroittaa? Taikka mitä sinulla on, jota et sinä ole
saanut*? Jos siitä siis saanut olet, mitäs kerskaat niin kuin et sinä
saanut olisi?
Joh.3:27. Johannes vastasi ja sanoi: ei ihminen taida mitään ottaa, ellei
hänelle anneta taivaasta.
Rom.12:6. Ja meillä ovat moninaiset lahjat siitä armosta, kuin meille
annettu on*. Jos jollakin on prophetia, niin olkoon uskon kanssa
yhteinen.
1 Piet.4:10. Ja palvelkaat toinen toistanne, jokainen sillä lahjalla, minkä
hän saanut on*, niin kuin hyvät Jumalan moninaisen+ armon
huoneenhaltiat§.
Jak.1:17. Kaikkinainen hyvä anto ja kaikkinainen täydellinen lahja tulee
ylhäältä* valkeuden Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta+ eikä
valkeuden ja pimeyden vaihetusta.
8. Jo te olette ravitut, jo te olette rikastuneet, ilman meitä te vallitsette:
ja oi jospa te tosin vallitsisitte, että mekin teidän kanssanne
vallitsisimme!
II. 9. Sillä minä luulen, että Jumala on meitä apostoleita* viimeisiksi
asettanut, niin kuin surmattaviksi+; sillä me olemme maailmalle, ja
enkeleille, ja ihmisille ihmeeksi tulleet§.
III. 1 Kor.13:8. Ei rakkaus koskaan väsy; vaikka prophetiat lakkaavat,
ja
kielet vaikenevat, ja tieto katoo.
1 Kor.13:9. Sillä me ymmärrämme puolittain*, ja propheteeraamme
puolittain.
1 Kor.13:10. Mutta kuin täydellinen tulee, sitte vajaa lakkaa.
Eph.3:8. Minulle, joka kaikkein vähin pyhäin seassa olen*, on tämä armo
