PYHÄIN APOSTOLITTEN TEOT
17. Niin he panivat kätensä heidän päällensä, ja he saivat Pyhän
Hengen.
18. Mutta kuin Simon näki, että apostolien kätten päällepanemisen
kautta Pyhä Henki annettiin, taritsi hän heille rahaa,
19. Sanoen: antakaat minullekin se voima, että kenenkä päälle minä
käteni panen, se sais Pyhän Hengen.
20. Vaan Pietari sanoi hänelle: sinun rahas olkoon sinun kanssas
kadotuksessa, ettäs Jumalan lahjan luulet rahoilla ostettavan.
21. Ei sinulla ole osaa eikä arpaa tässä sanassa; sillä ei sinun sydämes
ole oikia Jumalan edessä.
22. Sen tähden tee parannus sinun pahuudestas, ja rukoile Jumalaa,
että sydämes ajatukset sinulle anteeksi annettaisiin.
23. Sillä minä näen sinun olevan katkerassa sapessa ja vääryyden
solmussa.
24. Niin Simon vastasi ja sanoi: rukoilkaat te Herraa minun edestäni,
ettei mitään näistä, mitä te sanoitte, minun päälleni tulisi.
25. Mutta kuin he olivat todistaneet ja puhuneet Herran sanan, palasivat
he Jerusalemiin, ja saarnasivat evankeliumia monessa Samarian kylässä.
III. 26. Mutta Herran enkeli puhui Philippukselle ja sanoi: nouse ja mene
lounaaseen päin, sitä tietä, joka Jerusalemista menee alas Gatsaan, joka
kylmillä on.
27. Niin hän nousi ja meni. Ja katso, yksi Etiopian mies, Etiopian
kuningattaren Kandasen voimallinen kamaripalvelia, joka oli pantu
kaiken hänen tavaransa päälle, se oli tullut Jerusalemiin rukoilemaan,
28. Ja palasi sieltä, istuen vaunuissansa, ja luki Jesaias prophetaa.
29. Niin Henki sanoi Philippukselle: käy ja mene lähemmä tätä vaunua.
30. Niin Philippus juoksi lähemmä, ja kuuli hänen lukevan Jesaias
prophetaa, ja sanoi: ymmärrätkös, mitäs luet?
31. Mutta hän sanoi: kuinka minä taidan ymmärtää, ellei joku minua
johdata? Ja hän rukoili Philippusta, että hän tulis ja istuis hänen
kanssansa.
