PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
VII. Mark.12:41. Ja kuin Jesus istui uhriarkun kohdalla* ja katseli, kuinka
kansa pani rahaa uhriarkkuun, ja monta rikasta pani paljon,
2. Hän näki myös köyhän lesken panevan siihen kaksi ropoa.
3. Ja sanoi: totisesti sanon minä teille: tämä köyhä leski pani enemmän
kuin nämät kaikki.
4. Sillä kaikki nämät panivat siitä, mitä heillä liiaksi oli, Jumalan uhriksi,
vaan tämä pani köyhyydestänsä kaiken tavaransa, mikä hänellä oli.
2 Kor.8:12. Sillä jos joku edellä mielellinen on, niin hän on otollinen*
varansa jälkeen, ja ei sen jälkeen, joka ei hänellä ole.
II. 5. Ja kuin muutamat sanoivat hänelle templistä, kuinka kauniilla kivillä
ja kappaleilla se kaunistettu oli*, niin hän sanoi:
I. Matt.24:1. Ja Jesus meni ulos ja läksi pois templistä, ja hänen
opetuslapsensa tulivat osoittamaan hänelle templin rakennuksia.
I. Mark.13:1. Ja kuin hän meni ulos templistä, sanoi yksi hänen
opetuslapsistansa: Mestari! katso, minkä kaltaiset kivet ja minkä kaltaiset
rakennukset ovat nämät.
6. Näitäkö te katselette? Ne päivät pitää tuleman, joina ei pidä kiveä
kiven päälle jätettämän, jota ei maahan jaoteta.
1 Kun. K.9:7. Niin minä hävitän Israelin siitä maasta, jonka minä heille
antanut olen: ja huoneen, jonka minä nimelleni pyhittänyt olen, heitän
minä minun kasvoni edestä pois. Ja Israel pitää oleman sananlaskuksi
ja jutuksi kaikissa kansoissa.
1 Kun. K.9:8. Ja vaikka tämä huone on kaikkein korkein, niin kuitenkin
kaikkein, jotka siitä käyvät ohitse, pitää hämmästymän ja viheltämän,
sanoen: miksi Herra näin teki tälle maalle ja tälle huoneelle?
Jer.26:18. Hiskian, Juudan kuninkaan, aikana oli yksi propheta, nimeltä
Miika*, Maresasta; hän puhui kaikelle Juudan kansalle ja sanoi: näin
sanoo Herra Zebaot: Zion pitää kynnettämän niinkuin pelto, ja Jerusalem
