PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
24. Kuin rietas henki lähtee ihmisestä, niin hän vaeltaa karkeita paikkoja,
ja etsii lepoa; ja kuin ei hän löydä*, niin hän sanoo: minä palajan minun
huoneeseeni, josta minä läksin.
VII. Matt.12:43. Mutta kuin rietas henki on lähtenyt ihmisestä, niin hän
vaeltaa lävitse kuivia paikkoja, etsein lepoa, ja ei löydä.
25. Ja kuin hän tulee, löytää hän sen luudilla lakaistuksi ja kaunistetuksi.
26. Silloin hän menee ja ottaa kanssansa seitsemän muuta häntä
pahempaa henkeä, ja kuin he sinne tulevat, asuvat he siellä: ja sen
ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimäiset.
II. Joh.5:14. Sitte löysi Jesus hänen templissä ja sanoi hänelle: katso,
sinä olet parattu: älä silleen syntiä tee, ettei jotain pahempaa sinulle
tapahtuisi.
Hebr.6:4. Sillä se on mahdotoin*, että ne, jotka kerran valaistus ovat+,
ja sitä taivaallista lahjaa maistaneet, ja ovat Pyhästä Hengestä osallisiksi
tulleet,
III. Hebr.10:26. Sillä jos me ehdollamme sitte syntiä teemme, kuin me
olemme totuuden tuntoon tulleet, niin ei meillä ole enään yhtään uhria
syntein edestä,
2 Piet.2:20. Ja sitten kuin he ovat paenneet maailman saastaisuudesta
Herran ja Vapahtajan Jesuksen Kristuksen tuntemiseen, niin he kuitenkin
heitänsä niihin käärivät, ja voitetaan, ja on heille viimeinen pahemmaksi
tullut kuin ensimäinen.
27. Ja tapahtui, kuin hän näitä sanoi, korotti yksi vaimo kansan seasta
äänensä ja sanoi: autuas on se kohtu, joka sinun kantanut on, ja ne
nisät, joitas imit.
28. Niin hän sanoi: ja tosin, autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan
sanan ja kätkevät sen.
Matt.7:21. Ei jokainen, joka sanoo minulle: Herra, Herra*! pidä tuleman
taivaan valtakuntaan; mutta joka tekee minun isäni tahdon, joka on
