PYHÄN LUUKKAAN EVANKELIUMI
haahdessa; oli myös muita venheitä hänen kanssansa.
23. Mutta kuin he purjehtivat, niin hän nukkui, ja tuulispää nosti aallon
meressä; ja he laineilta täytettiin, ja olivat suuressa hädässä.
24. Niin he menivät ja herättivät häntä sanoen: Mestari, Mestari! me
hukumme. Niin hän nousi ylös, nuhteli tuulta ja veden aaltoa; ja ne
lakkasivat, ja tuli tyveneksi.
25. Niin hän sanoi heille: missä teidän uskonne on? Mutta he peljästyivät
ja ihmettelivät, sanoen keskenänsä*: kuka siis tämä on? sillä hän käskee
myös tuulta ja vettä, ja nekin ovat hänelle kuuliaiset.
Job.26:12. Voimallansa on hän halaissut meren, ja hänen
ymmärryksestänsä tyventyy meren ylpeys.
Ps.107:25. Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,
Ps.107:29. Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.
26. Ja he purjehtivat Gadaralaisten maan puoleen, ja joka on Galilean
kohdalla.
VI. Matt.8:28. Ja kuin hän tuli sille puolelle merta, Gerasalaisten
maakuntaan, niin häntä vastaan juoksi kaksi pirulta riivattua*, jotka
olivat haudoista lähteneet, ja olivat sangen hirmuiset, niin ettei kenkään
taitanut sitä tietä vaeltaa.
I. Mark.5:1. Ja he tulivat ylitse meren Gadaralaisten maakuntaan.
V. 27. Ja kuin hän maalle meni, kohtasi hänen kaupungista mies, jolla
olivat perkeleet jo kauvan aikaa olleet, ja joka ei pukenut vaatteita
yllensä, eikä ollut huoneessa, vaan haudoissa.
28. Mutta kuin hän näki Jesuksen, huusi hän ja lankesi hänen eteensä
maahan, ja sanoi suurella äänellä: mitä minun on sinun kanssas, Jesus,
ylimmäisen Jumalan Poika? Minä rukoilen sinua, älä minua vaivaa.
29. Sillä hän oli käskenyt riettaisen hengen ihmisestä mennä ulos, joka
kauvan aikaa oli häntä vaivannut: ja hän oli kahleilla sidottu, ja
