MARKUKSEN EVANKELIUMI
että me heihin menisimme sisälle.
13. Ja Jesus salli kohta heidän. Ja saastaiset henget läksivät ulos ja
menivät sikain sisälle. Ja lauma syöksi itsensä kohdastansa mereen
(mutta heitä oli lähes kaksituhatta), ja he upposivat mereen.
14. Mutta sikain kaitsiat pakenivat ja saattivat sanoman kaupunkiin ja
kyliin. Ja he menivät ulos katsomaan, mikä se oli joka tapahtui,
15. Ja tulivat Jesuksen tykö ja näkivät sen, joka perkeleeltä riivattu oli,
istuvan ja vaatetettuna ja toimellisena, jossa legio oli ollut; ja he
pelkäsivät,
16. Ja ne, jotka sen nähneet olivat, juttelivat heille, kuinka perkeleeltä
riivatulle tapahtunut oli, ja sioista.
17. Ja he rupesivat häntä rukoilemaan menemään pois heidän
maaltansa.
Ap. T.16:39. Ja tulivat ja rukoilivat heitä, ja veivät heidät ulos, ja käskivät
heidän mennä pois kaupungista.
18. Ja kuin hän astui haahteen, niin se, joka perkeleeltä riivattu oli,
rukoili, että hän sais hänen kanssansa olla.
Luuk.8:38. Mutta mies, josta perkeleet olivat lähteneet ulos, rukoili häntä,
että hän sais olla hänen kanssansa*. Mutta Jesus laski hänen pois,
sanoen:
19. Mutta ei Jesus häntä sallinut, vaan sanoi hänelle: mene kotias
omaistes tykö, ja ilmoita heille, kuinka suuret työt Herra on sinulle
tehnyt, ja on sinua armahtanut.
20. Ja hän meni ja rupesi saarnaamaan niissä kymmenessä
kaupungissa, kuinka suuret työt Jesus oli hänelle tehnyt; ja he kaikki
ihmettelivät.
II. 21. Ja kuin Jesus taas meni haahdella ylitse, kokoontui paljo kansaa
hänen tykönsä, ja hän oli läsnä merta.
