DANIEL
edessänsä, eikä hänen käsistänsä pelastettaa; vaan hän teki, mitä hän
tahtoi, ja tuli suureksi.
5. Ja kuin minä näistä otin vaarin, katso, niin tuli kauris koko maan
päälle, niin ettei hän sattunut maahan, ja kauriilla oli jalo sarvi silmäinsä
välillä.
6. Ja hän tuli hamaan kaksisarvisen oinaan tykö, jonka minä seisovan
näin virran tykönä; ja hän juoksi vihoissansa väkevästi hänen tykönsä.
7. Ja minä näin, että hän tuli tuimasti oinaan tykö, ja julmistui hänen
päällensä, ja puski oinasta ja särki hänen molemmat sarvensa; ja
oinaalla ei ollut voimaa seisoa hänen edessänsä; vaan hän heitti hänet
maahan ja tallasi hänet ja ei kenkään taitanut oinasta hänen käsistänsä
pelastaa.
8. Ja kauris tuli sangen suureksi; ja kuin hän väkevämmäksi tullut oli,
lohaistiin suuri sarvi, ja sen siaan kasvoi neljä kaunista jälleen, neljää
taivaan tuulta kohden.
9. Ja yhdestä niistä kasvoi yksi vähä sarvi: se tuli sangen suureksi
etelään päin, itään päin ja ihanaisen maan* puoleen.
Dan.11:16. Vaan hän, kuin hän tulee hänen tykönsä, tekee tahtonsa
jälkeen, ja ei kenkään taida seisoa hänen edessänsä, ja hän tulee myös
siihen ihanaiseen maahan, ja hävittää sen kätensä kautta,
10. Ja se kasvoi taivaan sotajoukkoon asti, ja heitti monikahdat
sotajoukosta ja tähdeistä maahan, ja tallasi ne.
11. Ja se tuli suureksi sotajoukon päämieheen asti, ja otti häneltä pois
jokapäiväisen uhrin, ja hävitti hänen pyhänsä huoneen.
12. Vaan senkaltainen voima oli hänelle annettu jokapäiväistä uhria
vastaan synnin tähden, että hän totuuden maahan löis; ja hän tekee
sen, ja menestyy.
13. Mutta minä kuulin yhden pyhän puhuvan; ja se pyhä sanoi yhdelle
ja puhui: kuinka kauvan senkaltainen näky jokapäiväisistä uhreista
viipymän pitää ja synnistä, jonka tähden tämä hävitys tapahtuu, että
