JESAIA
sen? Sen tähden minä tahdon kaikkena elinaikanani tämän minun sieluni
murheen tähden kartella.
16. Herra, siitä eletään, ja minun henkeni elämä on siinä kokonansa;
sillä sinä annoit minun nukkua, ja teit minun taas eläväksi.
17. Katso, suuri hätä oli minulla turvasta; mutta sinä olet minun sieluni
sydämellisesti vapahtanut*, ettei se hukkuisi; sillä sinä heitit kaikki minun
syntini selkäs taa+.
Ps.94:19. Minulla oli paljo surua sydämessäni; mutta sinun lohdutukses
ilahutti minun sieluni.
Miik.7:19. Hän kääntyy, ja armahtaa meidän päällemme, ja polkee alas
meidän pahat tekomme*, ja kaikki meidän syntimme meren syvyyteen
heittää.
18. Sillä ei helvetti sinua kiitä, eikä kuolema sinua ylistä*; ei myös ne
sinun totuuttas odota, jotka alas kuoppaan menevät.
Ps.6:6. Sillä ei kuolemassa kenkään muista sinua, kuka kiittää sinua
tuonelassa?
Ps.30:10. Mitä hyvää minun veressäni on, kuin minä hautaan alas
menen? kiittäneekö tomukin* sinua, ja ilmoittaneeko se sinun totuuttas?
Ps.88:11. Teetkös siis ihmeitä kuolleiden seassa? eli nousevatko kuolleet
sinua kiittämään? Sela!
Ps.88:12. Luetellaanko haudoissa sinun hyvyyttäs? ja totuuttas
kadotuksessa?
Ps.115:17. Kuolleet ei taida Herraa kiittää, eikä ne, jotka menevät alas
hiljaisuuteen.
19. Vaan ainoastansa elävät kiittävät sinua, niin kuin minäkin nyt teen;
isän pitää lapsillensa sinun totuuttas ilmoittaman.
20. Herra, auta minua; niin me veisaamme minun veisuni, niinkauvan
kuin me elämme, Herran huoneessa.
III. 21. Ja Jesaia käski ottaa voidetta fikunista ja panna paisuman päälle,
