PSALTTARIT
hän sälytti päällensä*; mutta me pidimme hänen Jumalalta rangaistuna,
piestynä ja vaivattuna.
17. Ja hän tahtoi kirousta, sen myös pitää hänelle tuleman: ei hän
tahtonut siunausta, sen pitää myös hänestä kauvas erkaneman.
18. Ja hän puki kirouksen päällensä niin kuin paitansa ja se meni hänen
sisällyksiinsä niin kuin vesi, ja hänen luihinsa niin kuin öljy.
19. Se olkoon hänelle niin kuin vaate, jolla hän itsensä verhottaa, ja niin
kuin vyö, jolla hän aina itsensä vyöttää.
20. Aivan näin tapahtukoon heille Herralta, jotka ovat minua vastaan, ja
puhuvat pahoin minun sieluani vastaan.
II. 21. Mutta sinä, Herra, Herra, tee minun kanssani sinun nimes tähden;
sillä sinun armos on hyvä, pelasta minua.
22. Sillä minä olen köyhä ja raadollinen: minun sydämeni on särjetty
minussa.
23. Minä menen pois niin kuin varjo, koska se kulkee pois, ja pudistetaan
ulos niin kuin kaskaat.
Job.39:23. Taidatkos peljättää hänen niin kuin heinäsirkan? peljättävä on
hänen sieramiensa päristys.
24. Minun polveni ovat heikoksi tulleet paastosta, ja minun lihani on
laihtunut lihavuudesta.
25. Ja minun täytyy olla heidän pilkkansa: koska he minun näkevät, niin
he päätänsä pudistavat.
Ps.22:8. Kaikki, jotka minun näkevät, häpäisevät minua: he vääristelevät
huuliansa ja päätänsä vääntelevät.
Matt.27:39. Mutta ohitse käyväiset pilkkasivat häntä, vääntelivät
päätänsä*,
26. Auta minua, Herra minun Jumalani: auta minua sinun armos perästä,
27. Että he tuntisivat sen sinun kädekses, ja että sinä Herra sen teet.
