PSALTTARIT
II. Ps.13:6. Mutta minä turvaan sinun armoos: minun sydämeni
riemuitsee, ettäs niin mielelläs autat: minä veisaan Herralle, että hän
minulle niin hyvästi tekee.
Ps.91:15. Hän avuksi huutaa minua, sen tähden minä kuulen häntä*;
hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja
saatan hänen kunniaan.
III. 16. Mutta jumalattomalle sanoo Jumala: miksi sinä ilmoitat minun
säätyjäni? ja otat minun liittoni suulles?
III. Rom.2:17. Katso, sinä kutsutaan Juudalaiseksi, ja sinä luotat lakiin ja
kerskaat Jumalasta,
17. Ettäs kuritusta vihaat, ja heität minun sanani taakses.
18. Koskas varkaan näet, niin sinä juokset hänen kanssansa, ja pidät
yhtä huorintekiäin kanssa.
San. l.29:24. Joka varkaan kanssa on osallinen*, hän vihaa sieluansa,
niin myös se, joka kuulee kirouksen ja ei ilmoita+.
19. Sinun suus sallit sinä pahaa puhua, ja kieles saattaa petosta
matkaan.
20. Sinä istut ja puhut veljeäs vastaan, äitis poikaa sinä pilkkaat.
21. Näitä teet, ja minä olen vaiti; niin sinä luulet, että minä olen sinun
kaltaises; mutta minä nuhtelen sinua ja asetan näitä silmäis eteen.
22. Ymmärtäkäät siis näitä te, jotka Jumalan unhotatte; etten minä
tempaisi joskus pois, ja ei olisi vapahtajaa.
23. Joka kiitosta uhraa, se ylistää minua, ja siinä on se tie, että minä
osoitan hänelle Jumalan autuuden.
Ps.91:16. Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.
Jes.49:6. Ja hän sanoi: vähä se on, ettäs olet minun palveliani,
korjaamassa Jakobin sukukuntia, ja tuomassa jälleen Israelin
hajoitettuja; mutta minä panin sinun myös pakanain valkeudeksi*,
olemaan minun autuuteni hamaan maailman ääriin.
