JOBIN KIRJA
hän tottele turhaan työtä tehdä.
Val. v.4:3. Lohikärmeet taritsevat nisiä pojillensa ja imettävät heitä; mutta
minun kansani tyttären täytyy armotoinna olla, niinkuin yökkö korvessa.
20. Sillä Jumala on häneltä taidon ottanut pois, ja ei ole antanut hänelle
ymmärrystä.
21. Kuin hän ylentää itsensä korkeuteen, nauraa hän hevosta ja miestä.
Ps.33:17. Orhiit ei myös auta; ja heidän suuri väkevyytensä ei pelasta.
Ps.147:10. Ei hän mielisty hevosten väkevyyteen*, eikä hänelle kelpaa
miehen sääriluut.
22. Taidatkos antaa hevoselle väen, eli taidatkos kaunistaa hänen
kaulansa hirnumisella?
23. Taidatkos peljättää hänen niin kuin heinäsirkan? peljättävä on hänen
sieramiensa päristys.
24. Hän kaivaa maata kavioillansa, on riemuinen väkevyydessänsä, ja
menee sotaaseita vastaan.
25. Hän nauraa pelkoa ja ei hämmästy, eikä pakene miekkaa.
26. Ehkä vielä viini kalisis häntä vastaan, ja keihäät ja kilvet välkkyisivät;
27. Hän korskuu, pudistelee ja kaivaa maata, ja ei tottele vaskitorven
helinää.
28. Kuin vaskitorvi heliästi soi, luihkaa hän: hui, ja haastaa sodan
taampaa, niin myös päämiesten huudon ja riemun.
29. Lentääkö haukka sinun ymmärryksestäs, ja hajoittaa siipensä etelään
käsin?
30. Lentääkö kotka sinun kädestäs niin korkialle, että hän tekee pesänsä
korkeuteen?
31. Hän asuu vuorilla ja yöttelee vuorten kukkuloilla ja vahvoissa
paikoissa.
32. Sieltä hän katsoo ruan perään, ja hänen silmänsä näkevät kauvas.
33. Hänen poikansa särpävät verta; ja kussa raato on, siellä myös hän
