TOINEN AIKAKIRJA
12. Ja kuin hän oli siinä ahdistuksessa, rukoili hän Herraa Jumalaansa
ja nöyryytti itsensä suuresti isäinsä Jumalan edessä,
13. Ja rukoili häntä hartaasti; ja hän kuuli laupiaasti hänen hartaan
rukouksensa ja johdatti hänen jälleen valtakuntaansa Jerusalemiin. Niin
Manasse ymmärsi, että Herra on Jumala.
III. 14. Sen jälkeen rakensi hän ulkomaisen muurin Davidin kaupunkiin,
lännen puoleen, Gihonin laaksoon, josta Kalaporttiin mennään, ja
Ophelin ympäri, ja teki sen sangen korkiaksi, ja asetti sodanpäämiehet
kaikkiin Juudan vahvoihin kaupunkeihin,
15. Ja otti vieraat jumalat ja epäjumalat pois Herran huoneesta, ja kaikki
alttarit, jotka hän rakentanut oli Herran huoneen vuorelle ja
Jerusalemiin, ja heitti ne kaupungista ulos.
16. Ja uudisti Herran alttarin, ja uhrasi siellä kiitosuhria ja ylistysuhria,
ja käski Juudan palvella Herraa Israelin Jumalaa.
17. Mutta kansa uhrasi vielä korkeuksilla, kuitenkin Herralle
Jumalallensa.
18. Mitä enempää Manassesta sanomista on, ja hänen rukouksestansa
Jumalan tykö, ja näkiäin puheesta, jotka Herran Israelin Jumalan nimeen
hänen kanssansa puhuneet olivat: katso, ne ovat (kirjoitetut) Israelin
kuningasten teoissa.
19. Ja hänen rukouksensa, ja kuinka hän kuultiin, ja kaikki hänen
syntinsä ja väärät tekonsa, ja paikat, joihin hän korkeudet rakensi ja
asetti metsistöt ja valetut epäjumalat, ennenkuin hän nöyryytti itsensä:
katso, ne ovat kirjoitetut näkiäin teoissa.
20. Ja Manasse nukkui isäinsä kanssa, ja he hautasivat hänen omaan
huoneeseensa. Ja hänen poikansa Amon tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
IV. 21. Amon oli kahden ajastaikainen kolmattakymmentä tullessansa
kuninkaaksi, ja hallitsi kaksi ajastaikaa Jerusalemissa,
IV. 2 Kun. K.21:19. Kahden ajastaikainen kolmattakymmentä oli Amon
tullessansa Juudan kuninkaaksi, ja hallitsi kaksi ajastakaa
Jerusalemissa*; hänen äitinsä nimi oli Mesulemet Hatsurin tytär
