TOINEN KUNINGASTEN KIRJA
Saphanille, ja hän luki sen.
3. Ja kuningas seisoi yhden patsaan tykönä*, ja teki liiton Herran
edessä, että heidän piti vaeltaman Herran jälkeen ja pitämän hänen
käskynsä, todistuksensa ja säätynsä, kaikesta sydämestänsä ja kaikesta
sielustansa, että heidän piti pitämän nämät liiton sanat, jotka kirjoitetut
olivat tässä kirjassa. Ja kaikki kansa mielistyi siihen liittoon.
2 Kun. K.11:14. Ja näki, katso, kuningas seisoi patsaan tykönä, niin kuin
tapa oli, ja päämiehet ja vaskitorvet kuninkaan tykönä, ja kaikki maan
kansa oli iloissansa ja soittivat vaskitorvilla. Niin Atalia repäisi
vaatteensa ja huusi: petos, petos!
II. 4. Ja kuningas käski Hilkiaa ylimmäistä pappia, ja pappeja toisesta
vuorosta, ja ovenvartioita, ottaa Herran temppelistä kaikkinaiset kalut*,
jotka Baalille, metsistölle ja kaikelle taivaalliselle sotajoukolle tehdyt
olivat+; ja hän poltti ne ulkona Jerusalemin edessä Kidronin laaksossa,
ja niitten tuhka kannettiin sieltä Beteliin.
Sir.49:3. Hänellä oli suuri lahja kääntää kansaa, ja panna pois
epäjumalan kauhistusta.
2 Kun. K.21:7. Hän pani myös metsistöjumalan, jonka hän tehnyt oli,
huoneesen, josta Herra Davidille ja hänen pojallensa Salomolle sanonut
oli: tähän huoneesen ja Jerusalemiin, jonka minä valinnut olen kaikista
Israelin sukukunnista, panen minä nimeni ijankaikkisesti,
5. Ja hän otti epäjumalain papit pois*, jotka Juudan kuninkaat
asettaneet olivat suitsuttamaan korkeuksissa Juudan kaupungeissa ja
ympäri Jerusalemia, ja ne jotka suitsuttivat Baalille, auringolle ja kuulle
ja planeteille, ja kaikelle taivaalliselle sotajoukolle+,
Hos.10:5. Samarian asuvaiset pelkäävät Betavenin vasikkain tähden*;
sillä hänen kansansa on murehtinut häntä, ja hänen pappinsa+, jotka
hänen tähtensä olivat (ennen) riemuinneet, hänen kunniansa puolesta;
