TOINEN KUNINGASTEN KIRJA
8. Kuin spitaliset tulivat leirin ääreen, menivät he yhteen majaan, söivät
ja joivat, ja ottivat hopiaa ja kultaa ja vaatteita, ja menivät pois ja
kätkivät ne, ja tulivat jälleen ja menivät toiseen majaan, ja ottivat sieltä,
menivät pois ja kätkivät sen. 9. Sitte he sanoivat toinen toisellensa:
emme oikein tee: tämä on hyvän sanoman päivä, jos me tämän
salaamme ja viivytämme valkiaan aamuun asti, niin meidän
pahatekomme tulee tiettäväksi: käykäämme siis ja tehkäämme
tiettäväksi kuninkaan huoneelle.
10. Ja he tulivat, huusivat kaupungin portin vartioille, ja tekivät
tiettäväksi heille ja sanoivat: me menimme Syrialaisten leiriin, ja katso,
ei siellä ole ketään, eikä ihmisen ääntä; vaan hevosia ja aaseja
sidottuna, ja majat niin kuin ne seisoivat.
11. Niin huudettiin portin vartioille, ja he ilmoittivat sisälle kuninkaan
huoneessa.
III. 12. Ja kuningas nousi yöllä ja sanoi palvelioillensa: minä sanon teille,
kuinka Syrialaiset tekevät meidän kanssamme: he tietävät meidän
kärsivän nälkää, ja sen tähden ovat he menneet pois leiristä, ja ovat
lymyttäneet itsensä kedolle: ja ajattelevat: kuin he lähtevät kaupungista,
otamme me heidät kiinni elävänä, ja pääsemme kaupunkiin.
13. Niin vastasi yksi hänen palvelioistansa ja sanoi: niin otettakaan nyt
ne viisi hevosta, jotka tähän jääneet ovat: katso, nämät ovat tähän
jääneet kaikesta Israelin paljoudesta, katso, ne muut Israelin paljoudesta
ovat loppuneet: lähettäkäämme nämät ulos katsomaan.
14. Niin he toivat kaksi vaunuhevosta, ja kuningas lähetti ne Syrialaisten
leiriin ja sanoi: menkäät ja katsokaat!
15. Ja he menivät heidän jälkeensä hamaan Jordaniin asti, ja katso,
kaikki tie oli vaatteita ja kaluja täynnä, joita Syrialaiset kiiruhtaissansa
olivat heittäneet pois. Ja sanansaattajat tulivat jälleen ja tiettäväksi
tekivät sen kuninkaalle.
16. Niin kansa meni ulos ja ryösti Syrialaisten leirin. Ja tapahtui, että
vakkainen sämpyläjauhoja maksoi siklin, niin myös kaksi vakkaista ohria
