ENSIMMÄINEN SAMUELIN KIRJA
mitäkään.
25. Ja kaikki kansa tuli metsään, ja siellä oli hunajaa kedolla.
26. Kuin kansa tuli metsään, katso, silloin vuosi siellä hunajaa, mutta ei
yksikään ottanut sitä kädellänsä suuhunsa; sillä kansa pelkäsi valaa.
27. Mutta Jonatan ei kuullut isänsä vannottaneeksi kansaa, hän ojensi
sauvansa joka hänen kädessänsä oli, ja satutti pään hunajaläjään, ja
pisti kätensä suuhunsa, niin hänen silmänsä valpauntuivat.
28. Silloin vastasi yksi kansasta ja sanoi: isäs vannotti kovasti kansaa,
ja sanoi: kirottu olkoon jokainen, joka jotakin syö tänäpänä. Ja kansa oli
väsyksissä.
29. Ja Jonatan sanoi: minun isäni on turmellut maan: katsos, kuinka
minun silmäni vilpauntuivat, että minä tästä jotakin maistoin.
30. Jos kansa tänäpänä olis syönyt vihollistensa saalista, kuin he
löytäneet ovat, niin olis tappelus ollut suurempi Philistealaisia vastaan.
31. Ja he löivät sinä päivänä Philistealaisia Mikmasta Ajaloniin asti; ja
kansa väsyi sangen kovin.
III. 32. Ja kansa jakoi saaliin, ja ottivat lampaita, ja karjaa, ja vasikoita,
ja teurastivat maan päällä, ja söivät ne verinensä.
1. Mos.9:4. Ainoastansa älkäät syökö lihaa, jossa vielä on veri
itsessänsä:
III. 3. Mos.3:17. Sen pitää oleman ijankaikkisen säädyn teidän
sukukunnissanne, kaikissa teidän asuinsioissanne: ettette yhtään
lihavuutta eli mitään verta söisi.
3. Mos.7:26. Ei teidän pidä myös verta syömän kaikissa teidän
asumasioissanne, ei linnuista, eikä eläimistä.
3. Mos.17:14. Sillä kaiken lihan henki on hänen verensä niin kauvan kuin
se elää. Ja minä olen sanonut Israelin lapsille: ei teidän pidä yhdenkään
lihan verta syömän; sillä kaiken lihan henki on hänen verensä: kuka
ikänänsä sen syö, se pitää hukutettaman.
IV. 3. Mos.19:26. Ei teidän pidä mitään syömän veren kanssa*. Ei teidän
pidä totteleman aavistuksia eli taikauksia.
