ENSIMMÄINEN SAMUELIN KIRJA
III. 2. Mos.12:31. Ja hän kutsui Moseksen ja Aaronin yöllä, ja sanoi:
nouskaat ja menkäät pois minun kansastani, sekä te että Israelin lapset:
ja menkäät matkaanne ja palvelkaat Herraa, niin kuin te sanoneet olette.
7. Niin ottakaat ja tehkäät uudet vaunut, ja ottakaat kaksi nuorta
imettävää lehmää, joiden päällä ei ole yhtään ijestä vielä ollut, ja
pankaat lehmät vaunuin eteen ja salvatkaat heidän vasikkansa kotia
heidän jälistänsä,
8. Ja ottakaat Herran arkki ja pankaat se vaunuin päälle, ja ne kultaiset
kalut jotka te hänelle annoitte vikanne sovinnoksi, pankaat arkkuun
hänen sivullensa, ja lähettäkäät häntä matkaan, ja antakaat hänen
mennä;
9. Ja katsokaat, jos hän menee kohdastansa rajainsa kautta ylös
BetSemekseen päin, niin hän on tehnyt meille kaiken tämän suuren
pahan; mutta jos ei, niin me tiedämme, ettei hänen kätensä ole meitä
liikuttanut, vaan se on meille muutoin tapaturmaisesti tapahtunut.
10. Miehet tekivät niin, ja ottivat kaksi nuorta imettävää lehmää ja
panivat vaunuin eteen, ja salpasivat heidän vasikkansa kotia,
11. Ja panivat Herran arkin vaunuin päälle, niin myös arkun kultaisten
hiirten ja ajosten kuvain kanssa.
12. Ja lehmät menivät kohdastansa tietä myöten BetSemekseen, ja
kävivät aina yhtä tietä ja ammuivat, ja ei poikenneet oikialle taikka
vasemmalle puolelle; ja Philistealaisten päämiehet seurasivat heitä
BetSemeksen maan ääriin.
II. 13. Mutta BetSemiläiset leikkasivat nisueloansa laaksossa, ja nostivat
silmänsä ja näkivät arkin, ja olivat iloiset, että saivat sen nähdä.
14. Mutta vaunut tulivat Josuan BetSemiläisen pellolle, ja seisoivat siinä
alallansa, ja siellä oli suuri kivi; ja he halkasivat puita vaunuista, ja
uhrasivat lehmät Herralle polttouhriksi.
15. Ja Leviläiset nostivat Herran arkin maahan ja arkun, joka sivussa oli,
jossa ne kultaiset kalut olivat, ja panivat suuren kiven päälle. Ja
