JESUS SIRAKIN KIRJA
19. Ja niin kuin linnut lentävät, niin kääntyvät myös tuulet, ja puhaltavat
lunta kokoon, niin että hän ajaa kinokseen, ja se putoo alas niin kuin
heinäsirkat.
20. Se on niin valkia, että se häikäisee silmät, ja sydämen täytyy
ihmetellä senkaltaista kamalaa sadetta.
21. Hän vuodattaa härmän maan päälle niin kuin suolan, ja kuin se
kylmettyy, niin siitä tulee jää, niin kuin teroitetut seipäät.
22. Ja kuin kylmä pohjatuuli puhaltaa, niin vesi tulee jääksi; kussa vettä
on, siellä se puhaltaa, ja pukee veden päällensä, niin kuin haarniskan.
23. Hän turmelee vuoret ja polttaa korvet, ja kuivaa kaiken vihannon niin
kuin tuli.
24. Sitä vastaan auttaa synkiä pilvi ja kaste virvoittaa kaikki jälleen
poudan jälkeen.
25. Sanallansa estää hän meren pysymään siassansa, ettei se edemmä
pääse, ja hän on pannut luodot siihen.
26. Jotka merellä vaeltavat, ne juttelevat sen vaaroista, ja me, jotka sitä
kuulemme, ihmettelemme.
27. Siellä ovat kamalat ihmeet, moninaiset eläimet ja valaskalat, ja
niiden keskeltä he purjehtivat.
28. Hänen sanallansa pysyvät kaikki kappaleet.
29. Ja jos me vielä paljonkin sanoisimme, niin emme kuitenkaan kerkiä
kaikkiin; lyhykäisesti: hän on kaikki tyynni.
30. Ja vaikka me vielä kaikkia korkiasti kunnioittaisimme, mitä se olis?
Hän on vielä sittenkin paljoa korkiampi kuin kaikki hänen työnsä.
31. Herra on sanomattomasti suuri, ja hänen voimansa on ihmeellinen.
Ps.96:4. Sillä Herra on suuri ja sangen kiitettävä, ihmeellinen kaikkein
jumalain seassa.
32. Kiittäkäät ja kunnioittakaat Herraa teidän voimanne perästä hän on
sittekin korkiampi;
Ps.105:*
