JESUS SIRAKIN KIRJA
nimeä; sillä ei Herra pidä sitä rankaisemata, joka hänen nimensä
turhaan lausuu.
Sir.27:15. Kussa ihminen kuulee paljon vannottavan, siellä hänen
karvansa nousee, ja heidän riitansa saattaa ihmiset korvansa
tukitsemaan.
Matt.5:34. Mutta minä sanon teille: älkäät ensinkään vannoko*, ei
taivaan kautta, sillä se on Jumalan istuin+;
III. Jak.5:12. Ennen kaikkia, rakkaat veljeni, älkäät vannoko, ei taivaan
kautta eikä maan, ei myös yhtään muuta valaa*; mutta olkoon teidän
puheenne niin kuin niin on, ja se olkoon ei kuin ei on+, ettette
ulkokullaisuuteen lankeaisi.
10. Sillä niin kuin palvelia, joka usein vitsalla piestään, ei ole ilman
vanteita,
11. Niin ei myös se taida olla synnistä puhdas, joka usein vannoo ja
Jumalan nimeä turhaan lausuu.
12. Joka usein vannoo, se usein syntiä tekee, ja ei rangaistus pidä
hänen huoneestansa luopuman.
13. Jos hän vannoo, ja ei ymmärrä sitä, niin hän kuitenkin syntiä tekee;
jos hän sen ymmärtää ja katsoo ylön, niin hän tekee syntiä
kaksinkertaisesti.
Luuk.12:47. Mutta sen palvelian, joka tiesi Herransa tahdon, ja ei itsiänsä
valmistanut eikä tehnyt hänen tahtonsa jälkeen, täytyy paljon haavoja
kärsiä.
14. Mutta jos hän turhaan vannoo, niin ei hän kuitenkaan ole ilman
syntiä, ja hänen huoneensa pitää kovin rangaistaman.
15. Se on myös kuolettavainen kiroilemus, josta Jumala Jakobin
huonetta varjelkoon!
16. Ja jumaliset senkaltaista välttävät, eikä tahraa itsiänsä siinä
synnissä.
11. Älä harjoita suutas keviästi vannomaan, sillä se tulee pahasta
