Ruutin kirja
982
porttiin ja istuutui sinne. Ja
katso, sukulunastaja, josta
Booas oli puhunut, kulki siitä
ohitse; ja Booas sanoi: Sinä
siellä, poikkea tänne istumaan.
Hän poikkesi ja istui siihen.
2. Senjälkeen Booas otti
kaupungin vanhimpia
kymmenen miestä ja sanoi:
Istukaa tähän. Ja he istuivat.
3. Sitten Booas sanoi
sukulunastajalle: Sen
peltopalstan, joka oli
veljellämme Elimelekillä, on
Noomi, joka on palannut
Mooabin maasta, myynyt.
4. Sentähden ajattelin: minä
ilmoitan siitä sinulle ja sanon:
osta se tässä saapuvilla
olevien ja minun kansani
vanhimpien läsnäollessa. Jos
tahdot sen lunastaa sukuun,
niin lunasta. Mutta ellet tahdo
sitä lunastaa, niin ilmoita
minulle, että saan sen tietää;
sillä ei ole ketään muuta
sukulunastajaa kuin sinä, ja
sinun jälkeesi minä. Hän sanoi:
Minä lunastan sen.
3. Moos. 25:25 Jos veljesi
köyhtyy ja myy
perintömaatansa, niin hänen
lähin sukulunastajansa tulkoon
ja lunastakoon sen, mitä hänen
veljensä on myynyt.
5. Moos. 25:5 Kun veljeksiä
asuu yhdessä ja joku heistä
kuolee eikä hänellä ole poikaa,
niin älköön vainajan leski
menkö naimisiin muuhun
sukuun, syrjäisen miehen
kanssa. Hänen lankonsa
yhtyköön häneen, ottakoon
hänet vaimokseen ja
täyttäköön häntä kohtaan
langon velvollisuuden.
5. Niin Booas sanoi: Ostaessasi
pellon Noomilta ostat sen
myöskin mooabilaiselta Ruutilta,
vainajan leskeltä, ja sinun on
pysytettävä vainajan nimi
hänen perintöosassaan.
6. Silloin sanoi sukulunastaja:
En voi lunastaa sitä itselleni,
sillä siten minä turmelisin
oman perintöosani. Lunasta
sinä itsellesi, mitä minun olisi
lunastettava; minä en voi sitä
tehdä.
7. Muinoin oli Israelissa
lunastus- ja vaihtokauppoja
vahvistettaessa tapa tällainen:
