Johanneksen ilmestys
5736
jotka valhetta rakastavat ja
tekevät.
10. Luku
1. Ja minä näin erään toisen,
väkevän enkelin tulevan alas
taivaasta; hänen verhonaan oli
pilvi, ja taivaankaari oli hänen
päänsä päällä, ja hänen
kasvonsa olivat niinkuin
aurinko, ja hänen jalkansa
niinkuin tulipatsaat,
Hes. 1:28 Kuin kaari, joka on
pilvessä sadepäivänä, niin oli
näöltään sitä ympäröivä hohde.
Senkaltainen oli katsoa Herran
kirkkauden hahmo. Ja kun
minä sen näin, lankesin minä
kasvoilleni. Ja minä kuulin
äänen, kun joku puhui.
Matt. 17:2 Ja hänen muotonsa
muuttui heidän edessään, ja
hänen kasvonsa loistivat
niinkuin aurinko, ja hänen
vaatteensa tulivat valkoisiksi
niinkuin valo.
Ilm. 1:14-15 Ja hänen päänsä
ja hiuksensa olivat valkoiset
niinkuin valkoinen villa, niinkuin
lumi, ja hänen silmänsä
niinkuin tulen liekki;
15. hänen jalkansa olivat
ahjossa hehkuvan, kiiltävän
vasken kaltaiset, ja hänen
äänensä oli niinkuin paljojen
vetten pauhina.
Ilm. 4:3 Ja istuja oli näöltänsä
jaspis- ja sardionkiven
kaltainen; ja valtaistuimen
ympärillä oli taivaankaari,
näöltänsä smaragdin kaltainen.
Ilm. 5:2 Ja minä näin väkevän
enkelin, joka suurella äänellä
kuulutti: Kuka on arvollinen
avaamaan tämän kirjan ja
murtamaan sen sinetit?
2. ja hänellä oli kädessään
avattu kirjanen. Ja hän laski
oikean jalkansa meren päälle
ja vasemman maan päälle
3. ja huusi suurella äänellä,
niinkuin leijona ärjyy; ja kun
hän huusi, antoivat ne
seitsemän ukkosenjylinää
ääntensä puhua.
Hoos. 11:10 Ja he vaeltavat
Herran jäljessä. Hän ärjyy kuin
leijona - niin, hän ärjyy, ja
vavisten tulevat lapset mereltä
päin.
