Paavalin kirje Filemonille
5403
vaatii, ei surkeillen eikä
pakosta; sillä iloista antajaa
Jumala rakastaa.
15. Sillä ehkäpä hän sentähden
joutui eroamaan sinusta ajaksi,
että saisit hänet takaisin iäksi,
16. ei enää orjana, vaan orjaa
enempänä: rakkaana veljenä,
ylen rakkaana jo minulle,
kuinka paljoa enemmän sitten
sinulle, sekä ihmisenä että
Herran omana!
Ef. 6:9 Ja te isännät, tehkää
samoin heille, jättäkää pois
uhkaileminen, sillä tiedättehän,
että sekä heidän että teidän
Herranne on taivaissa ja ettei
hän katso henkilöön.
1 Tim. 6:2 Mutta ne, joilla on
uskovaiset isännät, älkööt
pitäkö heitä vähemmässä
arvossa sentähden, että he
ovat veljiä, vaan palvelkoot
heitä sitä mieluummin, koska
he ovat uskovia ja rakastettuja
ja harrastavat hyväntekemistä.
Tätä opeta ja tähän kehoita.
17. Jos siis pidät minua
toverinasi, niin ota hänet
luoksesi niinkuin minut;
18. mutta jos hän on tehnyt
sinulle jotakin vääryyttä tai on
sinulle jotakin velkaa, niin pane
se minun laskuuni.
19. Minä, Paavali, kirjoitan
omalla kädelläni: "Minä sen
maksan"; saattaisinpa sanoa:
pane se omaan laskuusi; sillä
sinä olet minulle velkaa oman
itsesikin.
Gal. 6:11 Katsokaa, kuinka
suurilla kirjaimilla minä
omakätisesti teille kirjoitan!
2 Tess. 3:17 Tervehdys minulta,
Paavalilta, omakätisesti. Tämä
on merkkinä jokaisessa
kirjeessäni; näin minä kirjoitan.
20. Niin, veljeni, jospa saisin
sinusta hyötyä Herrassa;
virvoita sydäntäni Kristuksessa.
21. Luottaen kuuliaisuuteesi
minä kirjoitan sinulle, ja minä
tiedän, että sinä teet
enemmänkin, kuin mitä sanon.
22. Lisäksi vielä: valmista
minulle maja luonasi; toivon
näet, että minut rukoustenne
kautta lahjoitetaan teille.
