Apostolien teot
4648
17. Kun olin palannut
Jerusalemiin, tapahtui minun
rukoillessani pyhäkössä, että
minä jouduin hurmoksiin
Ap. t. 10: 10 Ja hänen tuli
nälkä, ja hän halusi ruokaa.
Mutta sitä valmistettaessa hän
joutui hurmoksiin.
18. ja näin hänet. Ja hän sanoi
minulle: 'Riennä ja lähde pian
pois Jerusalemista, sillä he
eivät ota vastaan sinun
todistustasi minusta.'
19. Ja minä sanoin: 'Herra, he
tietävät itse, että minä panin
vankeuteen ja ruoskitin
jokaisessa synagoogassa niitä,
jotka uskoivat sinuun.
Ap. t. 8: 3. Mutta Saulus raateli
seurakuntaa, kulki talosta
taloon ja raastoi ulos miehiä ja
naisia ja panetti heidät
vankeuteen.
20. Ja kun Stefanuksen, sinun
todistajasi, veri vuodatettiin,
olin minäkin läsnä, hyväksyin
sen ja vartioin hänen
surmaajainsa vaatteita.'
Ap. t. 7: 58 ja ajoivat hänet
ulos kaupungista ja kivittivät.
Ja todistajat riisuivat vaippansa
Saulus nimisen nuorukaisen
jalkojen juureen.
Ap. t. 8: 1. Myös Saulus
hyväksyi Stefanuksen
surmaamisen. Ja sinä päivänä
nousi suuri vaino Jerusalemin
seurakuntaa vastaan; ja kaikki
hajaantuivat ympäri Juudean ja
Samarian paikkakuntia, paitsi
apostolit.
21. Ja hän sanoi minulle:
'Mene, sillä minä lähetän sinut
kauas pakanain tykö.'
Ap. t. 13: 2 Ja heidän
toimittaessaan palvelusta
Herralle ja paastotessaan Pyhä
Henki sanoi: "Erottakaa minulle
Barnabas ja Saulus siihen
työhön, johon minä olen heidät
kutsunut."
Ap. t. 13: 47 Sillä näin on
Herra meitä käskenyt: 'Minä
olen pannut sinut pakanain
valkeudeksi, että sinä olisit
pelastukseksi maan ääriin asti.'"
Ap. t. 18: 6 Mutta kun he
vastustivat ja herjasivat, pudisti
