Apostolien teot
4629
8. Ja monta lamppua oli
palamassa yläsalissa, jossa me
olimme koolla.
9. Niin eräs nuorukainen,
nimeltä Eutykus, istui ikkunalla,
ja kun Paavalin puhe kesti niin
kauan, vaipui hän sikeään
uneen ja putosi unen vallassa
kolmannesta kerroksesta
maahan; ja hänet nostettiin
ylös kuolleena.
10. Mutta Paavali meni alas,
heittäytyi hänen ylitsensä, kiersi
kätensä hänen ympärilleen ja
sanoi: Älkää hätäilkö, sillä
hänessä on vielä henki.
1Kun. 17: 21 Sitten hän
ojentautui pojan yli kolme
kertaa, huusi Herraa ja sanoi:
"Herra, minun Jumalani, anna
tämän pojan sielun tulla
häneen takaisin."
11. Niin hän meni jälleen ylös,
mursi leipää ja söi; ja hän
puhui kauan heidän kanssansa,
päivän koittoon asti, ja lähti
sitten matkalle.
12. Ja he veivät pojan sieltä
elävänä ja tulivat suuresti
lohdutetuiksi.
13. Mutta me menimme
edeltäpäin ja astuimme laivaan
ja purjehdimme Assoon. Sieltä
aioimme ottaa Paavalin laivaan,
sillä hän oli niin määrännyt,
aikoen itse kulkea maitse.
14. Ja kun hän yhtyi meihin
Assossa, otimme hänet laivaan
ja kuljimme Mityleneen.
15. Sieltä me purjehdimme ja
saavuimme toisena päivänä
Kion kohdalle; seuraavana
päivänä laskimme Samoon ja
tulimme sen jälkeisenä päivänä
Miletoon.
16. Sillä Paavali oli päättänyt
purjehtia Efeson ohitse, ettei
häneltä kuluisi aikaa Aasiassa;
sillä hän kiiruhti joutuakseen,
jos suinkin mahdollista,
helluntaiksi Jerusalemiin.
Ap. t. 21: 4 Ja tavattuamme
opetuslapset me viivyimme
siellä seitsemän päivää. Ja
Hengen vaikutuksesta he
varoittivat Paavalia menemästä
Jerusalemiin.
17. Mutta Miletosta hän lähetti
sanan Efesoon ja kutsui
tykönsä seurakunnan
