Apostolien teot
4546
17. Koska siis Jumala antoi
yhtäläisen lahjan heille kuin
meillekin, kun olimme uskoneet
Herraan Jeesukseen
Kristukseen, niin mikä olin minä
voidakseni estää Jumalaa?
18. Tämän kuultuansa he
rauhoittuivat ja ylistivät
Jumalaa sanoen: Niin on siis
Jumala pakanoillekin antanut
parannuksen elämäksi.
Ap. t. 13: 47 Sillä näin on
Herra meitä käskenyt: 'Minä
olen pannut sinut pakanain
valkeudeksi, että sinä olisit
pelastukseksi maan ääriin asti.'
Ap. t. 14: 27 Ja sinne
saavuttuaan he kutsuivat
seurakunnan koolle ja kertoivat,
kuinka Jumala oli ollut heidän
kanssansa ja tehnyt suuria ja
kuinka hän oli avannut
pakanoille uskon oven.
19. Ne, jotka olivat
hajaantuneet sen ahdingon
vuoksi, joka oli syntynyt
Stefanuksen tähden, vaelsivat
ympäri hamaan Foinikiaan ja
Kyproon ja Antiokiaan saakka,
mutta eivät puhuneet sanaa
muille kuin ainoastaan
juutalaisille.
Ap. t. 8: 1-4 Myös Saulus
hyväksyi Stefanuksen
surmaamisen. Ja sinä päivänä
nousi suuri vaino Jerusalemin
seurakuntaa vastaan; ja kaikki
hajaantuivat ympäri Juudean ja
Samarian paikkakuntia, paitsi
apostolit.
2. Ja muutamat
jumalaapelkääväiset miehet
hautasivat Stefanuksen ja
pitivät hänelle suuret
valittajaiset.
3. Mutta Saulus raateli
seurakuntaa, kulki talosta
taloon ja raastoi ulos miehiä ja
naisia ja panetti heidät
vankeuteen.
4. Ne, jotka näin olivat
hajaantuneet, vaelsivat paikasta
toiseen ja julistivat
evankeliumin sanaa.
20. Heidän joukossaan oli
kuitenkin muutamia kyprolaisia
ja kyreneläisiä miehiä, jotka,
tultuaan Antiokiaan, puhuivat
kreikkalaisillekin ja julistivat
evankeliumia Herrasta
