Johanneksen evankeliumi
4431
Minä se olen, peräytyivät he ja
kaatuivat maahan.
7. Niin hän taas kysyi heiltä:
Ketä te etsitte? He sanoivat:
Jeesusta, Nasaretilaista.
8. Jeesus vastasi: Minähän
sanoin teille, että minä se
olen. Jos te siis minua etsitte,
niin antakaa näiden mennä;
9. että se sana kävisi toteen,
jonka hän oli sanonut: En minä
ole kadottanut ketään niistä,
jotka sinä olet minulle antanut.
Joh. 17:12 Kun minä olin
heidän kanssansa, varjelin minä
heidät sinun nimessäsi, jonka
sinä olet minulle antanut, ja
suojelin heitä, eikä heistä
joutunut kadotetuksi yksikään
muu kuin se kadotuksen lapsi,
että kirjoitus kävisi toteen.
10. Niin Simon Pietari, jolla oli
miekka, veti sen ja iski
ylimmäisen papin palvelijaa ja
sivalsi häneltä pois oikean
korvan; ja palvelijan nimi oli
Malkus.
11. Niin Jeesus sanoi Pietarille:
Pistä miekkasi tuppeen. Enkö
minä joisi sitä maljaa, jonka
Isä on minulle antanut?
12. Niin sotilasjoukko ja
päällikkö ja juutalaisten
palvelijat ottivat Jeesuksen
kiinni ja sitoivat hänet
13. ja veivät ensin Hannaan
luo, sillä hän oli Kaifaan appi,
ja Kaifas oli sinä vuonna
ylimmäisenä pappina.
Luuk. 3:2 siihen aikaan kun
Hannas oli ylimmäisenä
pappina, ynnä myös Kaifas, tuli
Jumalan sana Johannekselle,
Sakariaan pojalle, erämaassa.
14. Ja Kaifas oli se, joka
neuvottelussa oli juutalaisille
sanonut: On hyödyllistä, että
yksi ihminen kuolee kansan
edestä.
Joh. 11:49-50 Mutta eräs
heistä, Kaifas, joka sinä vuonna
oli ylimmäinen pappi, sanoi
heille: Te ette tiedä mitään
50. ettekä ajattele, että teille
on parempi, että yksi ihminen
kuolee kansan edestä, kuin
että koko kansa hukkuu.
15. Ja Jeesusta seurasi Simon
